Työllisyys nousuun ulosottoaikoja lyhentämällä? Ulosotossa vuosittain yli puoli miljoonaa henkilöä

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan ulosottoajan lyhentäminen toimisi kannustimena työn vastaanotolle. EK:n pääekonomisti Penna Urrila suhtautuu keinon työllisyysvaikutuksiin varovaisemmin.

Ulosottoaikojen lyhentäminen voisi toimia yhtenä kannustimena työn vastaanotolle Suomessa, esitti STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà keskiviikon A-studiossa. Lainàn mukaan ulosottoaikojen lyhentäminen kannustaisi ihmisiä töihin, kun saadusta palkasta ei menisi niin suurta osaa ulosottoon.

– Meillä on puoli miljoonaa ihmistä vuosittain ulosotossa ja kahdeksan miljardia euroa ulosottovelkaa yhteensä. Se, että ihmisiä pidetään tällaisessa loukussa ei ole kannattavaa myöskään kansantaloudellisesti, Lainà korosti.

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrilan mukaan kysymys ulosottoaikojen lyhentämisestä on inhimillisesti tärkeä ja iso asia. Hän ei kuitenkaan näe ulosottoaikojen lyhentämisellä olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

– Näen, että tarvitsemme keinoja jotka kohdistuvat koko talouteen, kaikille toimialoille ja koko Suomen väestöön.

Isona asiana työllisyyskeinojen löytämiseksi Urrila nosti esille eläkejärjestelmän. Urrilan mukaan työllisyysaste on viime aikoina noussut etenkin ikääntyneen väestön keskuudessa.

– Olemme silti paljon jäljessä vaikkapa Ruotsista. Pitää pitää huolta siitä että hyvä kehitys tulee jatkumaan.

Hallitusneuvotteluja johtavan Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomeen tarvitaan noin 100 000 uutta työllistä hallituskauden aikana.

Orpo kertoi keskiviikkona hallitusneuvottelujen päätteeksi, että Säätytalolle kutsuttujen puolueiden välillä vallitsee yksimielinen tahtotila työllisyystavoitteen suhteen.

Katso keskiviikon A-studio Yle Areenasta.