Suojelupoliisi on hyvin perillä diplomaattivakoojista, mutta heitä ei voi noin vain karkottaa Suomesta

Ylen MOT paljasti keskiviikkona kolmen Suomessa työskennelleen Venäjän tiedustelu-upseerin nimet. Kyse on diplomaattistatuksella toimivista vakoojista.

Avaa kuvien katselu

Suojelupoliisi ja valtionjohto ovat tiukentaneet suhtautumistaan Suomessa toimiviin Venäjän tiedustelu-upseereihin, mutta kaikkia heistä ei jatkossakaan karkoteta automaattisesti.

Venäjän suurlähetystössä Tehtaankadulla työskentelee lukuisia venäläisiä, joiden diplomaattistatus on vain suojaamassa heidän tiedustelu- ja vakoilutoimintaansa.

Puhtaasti vastatiedustelun näkökulmasta kaikkien tiedustelu-upseerien karkottaminen olisi perusteltua.

– Totta kai se meidän työtämme helpottaisi, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo.

– Kun kyse on diplomaateista, kyse on ulkopolitiikasta, jossa diplomaattien karkotukset johtavat usein vastavuoroisiin toimiin.

Diplomaattistatuksella toimivien tiedustelu-upseerien karkottaminen on aina ulkopoliittinen päätös, eikä pöytää siksi edes yritetä putsata kerralla.

Yle paljasti vakoojien nimiä

Ylen MOT julkaisi keskiviikkona kolmen Suomessa työskennelleen tiedustelu-upseerin nimet.

Myös Ruotsin yleisradioyhtiö SVT julkaisi keskiviikkona jutun (siirryt toiseen palveluun), jossa se paljasti yli kahdenkymmenen vakoojaksi epäillyn diplomaatin nimet. SVT:n mukaan useat heistä ovat edelleen Tukholmassa.

Suojelupoliisin mukaan diplomaattipeitteen alla tapahtuva henkilötiedustelu on perinteisesti ollut Venäjän tiedustelun päämenetelmä.

Perinteisesti suojelupoliisi on pyrkinyt tunnistamaan kaikki Suomessa toimivat tiedustelu-upseerit ja seuraamaan heidän toimintaansa. Jos tiedustelu-upseeri lähestyy jotakuta kansalaista, supon ensisijainen toimintatapa on varoittaa kontaktiin joutunutta suomalaista, jotta tilanne ei etenisi laittomuuksiin.

Räikeissä tapauksissa supo esittää tiedustelu-upseerin karkottamista.

Todelliset riskit ottaa illegaali

Kun diplomaattisuojan alla toimiva tiedustelu-upseeri syyllistyy laittomaan tiedusteluun eli vakoiluun, hän ei itse joudu vaaraan. Diplomaattisen koskemattomuuden ansiosta häntä ei voi rangaista vaan korkeintaan karkottaa maasta.

Sen sijaan hänen kanssaan asioiva tavallinen kansalainen ottaa riskin siitä, että saa syytteen vakoilusta.

Vakoilun syvintä päätyä on niin sanottu illegaalitoiminta. Illegaali on vakooja, joka toimii maassa peitehenkilöllisyyden turvin ilman diplomaattisatusta. Pelttarin mukaan Suomessa saattaa olla Venäjän illegaaleja tälläkin hetkellä.

– Tällainenkin on mahdollista, ja Suomessa heitä on myös vuosikymmenten mittaan paljastunut, Pelttari sanoo.

Viime vuosina illegaaleja ei ole jäänyt kiinni Suomessa.

Miten suojelupoliisi vastaa Venäjän tiedustelutoimintaan Suomessa? Aihetta käsitellään myös illan A-studiossa TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 21.05. Vieraina ovat suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari ja tiedusteluhistoriaa tutkinut Mikko Porvali. Juontajana on Annika Damström. #yleastudio