- 20 huhtikuun, 2023
Yrittäjä pelkää, että Helsingin jättiremontti turmelee hänen hääpukunsa – haluaa nyt korvauksia kaupungilta
Leena Meskanen avaa Mannerheimintien liikkeensä kello 12. Hän asettelee jalkakäytävälle tuttuun tapaan pienen pöydän ja kaksi tuolia.
Morsius- ja juhlapukuliike Meslewi on seissyt paikallaan Mannerheimintie 44:ssä vuosikymmenet.
Sisällä tangot tutisevat kirkkaina loistavista iltapuvuista ja valkoisina hohtavista morsiuspuvuista.
Mannerheimintien suurremontti on kestänyt nyt puolitoista kuukautta, ja yrittäjä pelkää, että sisälle kantautuva rakennus- ja katupöly sotkee puvut.
– Kuka vastaa siitä, jos puvut menevät pilalle? hän kysyy.
Sisällä liikkeessä on catwalk, jonka päällä 32 vuotta yrittäjänä Helsingissä toiminut Meskanen istuu huolestuneena.
Liikkeen yhteydessä ollut luomukahvila oli pakko sulkea viikko sitten.
– Ei kukaan halunnut enää kahvitella melussa ja pölyssä.
Työmaa on vienyt Meskasen mukaan myös asiakkaat: liikkeeseen ei pääse enää pistäytymään samalla tavalla kuin ennen. Ratikkapysäkit ovat muutaman korttelin päässä.
Yrittäjä pelkää.
– Ensin tuli kolme vuotta kestänyt pandemia, sitten edelleen jatkuva sotatila, sitten sähkökriisi ja monen tonnin sähkölasku. Sitten tuli korkokriisi pankin kanssa ja heti perään tämä remontti.
Liika on liikaa.
– Jos ajatellaan sitä, mitä yrittäjän on kestettävä, niin kyllä monen vuoden loputon puudutus alkaa olla aika pitkä kenelle tahansa.
Meskasen mukaan saman huolen jakavat myös muut lähellä sijaitsevien liikkeiden yrittäjät.
Hän on yrittänyt selvittää Helsingin kaupungilta, olisiko hänen mahdollista saada korvauksia remontin aiheuttamasta vahingosta liiketoiminnalleen.
Liikkeessä on käynyt hiljattain työmaan sekä kaupungin edustaja, mutta ratkaisuun ei päästy. Lisäksi Meskanen on soittanut kaupungin kirjaamoon.
– Kaikki ovat vain levitelleet käsiään. Kenellekään yrittäjälle ei makseta mitään korvauksia. Eihän se voi mennä näin, sillä Suomessa ei ole koskaan ollut näin isoa remonttia, hän ihmettelee.
Yrittäjän on siedettävä katutöistä aiheutuvaa haittaa
Projektirakennuttamisyksikön päällikkö Liisa Taskila kertoo, että kaupungin yritysluotsit ovat kiertäneet kaikki Mannerheimintien kivijalkayritykset jo ennen katutöiden aloittamista ja kaupunki on tiedottanut yrittäjiä remontin etenemisestä.
– Yksittäisiltä yrittäjiltä on tullut kriittisempää palautetta, mutta kaupunki on yrittänyt parhaansa, Taskila sanoo.
Helsingin kaupunki ei ole aiemmin maksanut vahingonkorvauksia katutöiden aiheuttamasta haitasta kivijalkayrittäjille.
Esimerkiksi Hämeentien vuosia kestäneestä remontista yrittäjät eivät edes hakeneet kaupungilta vahingonkorvauksia, vaikka he olivat tuolloin hyvin huolissaan katutöiden aiheuttamasta haitasta ja osa liikkeistä muutti toiseen paikkaan.
Ainoa katutöihin liittyvä korvausvaatimus on tullut Telakkarannan alueeseen liittyvistä korjaustöistä kärsineeltä yrittäjältä muutama vuosi sitten.
Hakemus hylättiin, koska kaupungin ei katsottu olevan korvausvelvollinen: ympäristövahinkolain osalta katsottiin, että vahingon sietämisraja ei ollut ylittynyt ja kaupunki oli tiedottanut remontista hyvissä ajoin.
– Yrittäjän on siis siedettävä katutöistä aiheutuvaa haittaa, koska kaupunki on velvollinen huolehtimaan katujen kunnosta sekä alla olevasta infrastruktuurista. Korjaamisesta aiheutuu väistämättä myös haittaa, sanoo hallintopäällikkö Mikko Ravantti Helsingin kaupungilta.
Yrittäjä voi kuitenkin hakea Mannerheimintien remontin aiheuttamasta haitasta korvauksia netistä löytyvällä lomakkeella.
Kaupunki voi siirtää korvausvaatimuksen myös urakoitsijalle hakijan suostumuksella.
Ravantti ei osaa sanoa etukäteen, miten suuri yrittäjien kokeman vahingon pitäisi olla, jotta korvausvelvollisuus syntyisi.
”Täytyykö odottaa, että joku jää auton tai työkoneen alle?”
Morsiuspukuliikkeen edustalla Mannerheimintiellä on ahdasta.
Autoille, busseille ja rekoille on vain yksi kaista suuntaansa, ja suojatien kohdalla liikennevalot on poistettu käytöstä.
Leena Meskanen asuu liikkeensä yläpuolella, ja hän kertoo näkevänsä vaaratilanteita kadulla jatkuvasti, koska autoilijat eivät tahdo huomata suojatietä ylittäviä.
Läheisen päiväkodin lapset kulkevat suojatien yli useita kertoja päivässä.
– Täytyykö odottaa, että joku jää auton tai työkoneen alle, ennen kuin tälle tehdään jotakin, Meskanen kysyy.
Jalkakäytävälle on ohjattu sekä jalankulkijat että pyöräilijät. Kapealla kadulla ruokalähetit, sähköpotkulautailijat ja polkupyöräilijät puikkelehtivat koiranulkoiluttajien ja lasten seassa.
– Tämä on ihan katastrofi, Meskanen päivittelee.
Kaupunki vahvistaa, että liikennevalot Mannerheimintie 44:n kohdalla ovat pääsääntöisesti pois päältä, mutta Yle ei saanut pyynnöstä huolimatta perusteluja sille, miksi valoja ei voisi pitää päällä.
Ilman liikennevaloja kadun ylittäminen pelottaa
Miikka Pirinen ylittää joka päivä Mannerheimintien ja ajaa yhdistettyä kävely- ja pyörätietä polkupyörällään.
– Se on joka päivä yhtä jännittävää. Suojatien ylittäminen on ehkä jännittävintä. Autoilijat eivät ehkä huomaa, että tässä on suojatie.
Liikennejärjestelyt muuttuvat usein, ja liikkuminen on ahdasta.
– Kyllä minä ajan kävelykadun laitaa, koska se on merkitty pyöräilijöille ja kävelijöille. Se ei ole ihan normaalia, että siellä ajellaan fillarilla ja kävellään yhtä aikaa, hän pohtii.
Pirisen mielestä autot pitäisi siirtää pois remontin ajaksi Mannerheimintieltä. Hän ei osaa kuitenkaan sanoa, minne autoliikenne voisi siirtyä.
– Niinpä, siinäpä kysymys.
Morsiuspukuliikkeen omistaja Leena Meskanen kertoo ehdottaneensa, että kaksipyöräisten liikenne siirrettäisiin Töölönkadulle jalkakäytävältä remontin ajaksi.
Projektirakennuttamisyksikön päällikkö Liisa Taskila sanoo, että kaupunki on valmis kuuntelemaan yrittäjiltä tulevia muutosehdotuksia esimerkiksi liikennejärjestelyistä, mutta aina niitä ei voida toteuttaa.
Mannerheimintien peruskorjaus on tähän asti Helsingin koko historian suurin katutyö (siirryt toiseen palveluun).
Remontti alkoi maaliskuussa, ja tavoitteena on saada urakka päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Remontin aikana uusitaan kunnallistekniikkaa, eli vesi- ja lämpöputkistoja, uusitaan kevyen liikenteen väyliä ja ajoratoja sekä rakennetaan raitiovaunukiskoja.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21. huhtikuuta kello 23:een asti.
