”Työn perusluonne on väkivaltaista hommaa” – Hornet-lentäjän uran käännekohta oli kollegan kuolema onnettomuudessa

Hävittäjälentäjä Heikki Mansikan mukaan ammattiin kuuluvat riskit, jotka pitää hyväksyä, mutta joita ei voi koko ajan miettiä. Nykyisin Mansikka toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina ja tutkijana.

Tamperelainen Heikki Mansikka on ehtinyt lentää Suomen ilmavoimissa Hornetilla kolmella vuosikymmenellä. Kymmenen vuotta sitten harjoituslennolla tapahtui onnettomuus, joka oli hänen uransa mullistavimpia hetkiä

– Joskus keikat ei mene niin kuin niiden pitäisi mennä. Hyvä ystävä, Kalle Virta menehtyi Hawkilla Pohjanmaan suolle, Mansikka kertoo.

Onnettomuudesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Mansikan mukaan Virtaa muistetaan lentäjäpiireissä edelleen.

– Yksi puuttuu ikään kuin joukosta.

Mansikan mukaan tapahtunut pani miettimään, ettei lentäjänä olekaan sellainen supersankari, joka menee läpi mistä vain. Onnettomuus muutti työn perussävyä. Hän kuvailee, kuinka oli tärkeä nousta koneen ohjaimiin mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen.

– Sitten vaan yrittää tehdä mahdollisimman tarkasti. Hävittäjää ei voi lentää varovasti, siitä ei tule mitään, mutta huolellinen pitää olla. Sillä lailla siinä mennään eteenpäin, Mansikka sanoo.

– Hävittäjälentäjän työn perusluonne on väkivaltaista hommaa. Riskit hyväksytään ja niiden kanssa pitää elää. Ei niitä voi miettiä koko ajan tai ei jaksaisi päivääkään, hän jatkaa.

Mansikan mukaan riskeistä ja väkivallasta huolimatta hänen on ollut helppo perustella itselleen, miksi on lentänyt hävittäjää työkseen.

– Vaikka hävittäjän lentäminen on väkivallan käyttöä, sillä kuitenkin luodaan aika keskeistä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarvehierarkian ihan sitä pohjaa, jolle voidaan rakentaa muita juttuja kuten kulttuuria, Mansikka toteaa.

– Väkivallan käyttämisestä ei voi muodostua kovin suurta moraalista ongelmaa. Sitten se ei onnistu ollenkaan.

Horneteistä luopuminen tuntuu haikealta

Heikki Mansikka on toiminut lisäksi Hornet-lennonopettajana ja laivueen komentajana. Nykyisin hän on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti ja työskentelee tutkijana puolustusteollisuuden palveluksessa.

Mansikka on juuri julkaissut kirjan, jossa kertoo urastaan Hornet-lentäjänä. Tieto siitä, että Horneteista luovutaan lähitulevaisuudessa tuntuu miehestä haikealta.

–Yksi aikakausi päättyy, mutta hienoa on että tulee uusia koneita.

Suomen nykyiset Hornet-hävittäjät otettiin käyttöön 1990-luvulla. Suomi ostaa 64 uutta hävittäjää, ja ensimmäinen F-35 lentää Suomeen vuonna 2026.

– Hornetit ovat palvelleet tosi hienosti. Ja ottaen huomioon että pikkuhiljaa ne alkavat poistua, niin niiden suorituskyky on ihan huikea vieläkin. Sillä lailla ei hävetä suomalaisten puolesta kun mennään kansainvälisiin harjoituksiin, niin kovasti toivotaan että Hornetit tulee paikalle.

Viime päivinä on uutisoitu myös miehittämättömistä lennokeista. Venäjän hävittäjät pudottivat amerikkalaisdroonin alkuviikosta. Miehittämättömät lentokoneet tuovat uuden näkökulman hävittäjälentäjien työhön.

– Hyppy ei tule olemaan sellainen, että ensin on hävittäjälentäjät ja koneet, ja sitten yhtäkkiä vain droonit, Mansikka arvioi.

Miehittämättömät lennokit eivät siis ole heti korvaamassa ihmislentäjiä.

– Kehitys näyttää olevan kulkemassa siihen suuntaan, että hävittäjä lentää edelleen sitä hävittäjää ja siipimiehenä on drooni, jotka voi lähettää erilaisiin tehtäviin.

Katso koko Puoli seitsemän -lähetys, jossa Heikki Mansikka vieraana.