• 11 maaliskuun, 2023

toivotaan apua allergioihin, koska päiväkotien hiekka on niin köyhää


Tampereen yliopiston tutkimuksessa lapsia pyydetään leikkimään kotona hiekalla ja mullalla. Taustalla on oletus siitä, että liian hygieeniset olot voivat pahentaa tai aiheuttaa allergioita.

Kuvassa on laatikollinen multaa.

Tutkimukseen osallistuvat perheet saavat kuvassa olevaa hiekkaa ainakin kolme laatikkoa. Lisäksi mukaan tulee hiekkalaatikko ja hiekkaleluja. Kuva: Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston Kaupin kampuksen pakasteesta löytyy hiekkaa. Eikä mitä tahansa hiekkaa, vaan superhiekkaa, jossa on tavallista enemmän mikrobeja.

Tämän hiekan avulla tutkitaan, auttavatko hiekka- ja multaleikit lasten allergioihin.

Tampereen yliopiston molekyylivirologian dosentti Olli Laitinen sanoo, että aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että päiväkotien nykyinen turvahiekka ja piha muutenkin on mikrobien osalta köyhää. Päiväkodeissa on pihalla usein turvamatot, eikä luontoaines pääse niiden läpi.

– Kaupunkipäiväkotien piha on hiekkaa ja asfalttia suureksi osaksi. Joskus siellä saattaa olla yksittäinen pensas, Laitinen kuvaa aiemman tutkimuksen löytöjä.

Kortepohjan päiväkodin piha.

Jyväskylässä Kortepohjan päiväkodin piha on suurelta osin asfaltoitu tai peitetty tekonurmimatolla. Kuva on viime elokuulta. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Tutkimuksen taustalla on oletus siitä, että liian hygieeniset olot voivat pahentaa tai aiheuttaa allergioita. Jo legendaarinen Arvo Ylppö kehotti vanhempia antamaan lasten nuolla kengänpohjat vastustuskyvyn lisäämiseksi.

Nyt Tampereella tutkitaan, voiko hiekalla ja mullalla leikkiminen todella auttaa.

Tähän tutkimukseen voivat osallistua (siirryt toiseen palveluun) Tampereen seudulla asuvat 3–5-vuotiaat lapset, joilla on lääkärin toteama atooppinen ihottuma.

Lapset saavat syödä siemeniä ja kasveja suoraan mullasta

Tutkimukseen osallistuvat lapset saavat päivittäiseen käyttöön sisäleikkeihin tarkoitetun pienen hiekkalaatikon ja hiekkaleluja. Lisäksi perheille annetaan sisäviljelytarvikesetti, jotta he voivat kasvattaa syötäviä kasveja.

Tarkoitus on, että lapset koskevat multaa ja syövät viljelemiään vihanneskrassia, tilliä, sinapinsiemeniä, valkosipulia ja herneitä.

Tutkittavat satunnaistetaan kahteen ryhmään, joista toisen leikkihiekka ja sisäviljelylaatikon kasvualusta sisältävät mikrobistoltaan monimuotoista kasvi- ja maapohjaista ainesta. Toisen ryhmän leikkihiekka ja kasvualusta sisältävät vastaavanlaista lumetuotetta.

Hiekkaleikit kestävät kaksi kuukautta ja seuranta neljä kuukautta.

Lapset käyvät tutkimuksissa Tampereen yliopiston klinikalla. Käynneillä arvioidaan lapsen atooppisen ihottuman vakavuus ja otetaan verinäytteitä sekä tutkittavien itse kotona keräämiä ulostenäytteitä. Lisäksi tutkitaan lapsen ihon, syljen ja kodin pölyn mikrobisto.

Pölyn keräämistä varten tutkittavat saavat ulko-oven sisäpuolelle kahdeksi viikoksi asetettavan ovimaton, josta he itse tuovat näytteen klinikalle.

Maatiloilla elävillä lapsilla vähemmän allergioita

Hiekkalaatikkotutkimus pyrkii tuomaan luontoaltistuksen lasten jokapäiväiseen elämään turvallisella tavalla.

Dosentti Olli Laitinen sanoo, että tarkoitus on tutkia, kuinka luontoaltistus mahdollisesti lieventää atooppisen ihottuman oireita.

– Koska atooppinen ihottuma altistaa lapsia myös astmalle ja allergioille, ja koska näillä sairauksilla ajatellaan olevan osin yhteisiä riski- ja syntytekijöitä, voi altistus ehkäistä tai lieventää myös näitä.

Nykyään uskotaan, että vähentynyt luonto- ja mikrobialtistus on yhteydessä immuunivälitteisiin sairauksiin. Näitä ovat esimerkiksi allergiat, astma ja tyypin 1 diabetes.

Elämmekö nykyään liian hygieenisesti? Kysyimme tamperelaisilta, millaisia hygieniaohjeita he saivat lapsuudessaan – ja tuliko mahdollisesti hiekkaakin maisteltua. Video: Juha Kokkala / Yle.

Atooppisen ihottuman esiintyvyys on lisääntynyt samalla, kun ihmisen yhteys luontoon ja maatalousympäristöön on vähentynyt yhteiskunnan kaupungistuessa.

Tämän uskotaan johtuvan urbaaniin elämäntyyliin liittyvästä hygieniatason noususta ja elinympäristön mikrobien monimuotoisuuden kaventumisesta. Esimerkiksi maatiloilla elävillä lapsilla on todettu vähemmän allergioita.

– Ei riitä kuitenkaan, että räplää kännykkää sisällä. Maatilallakin pitää olla luonnon kanssa oikeasti tekemisissä, Laitinen muistuttaa.

Samoja havaintoja on saatu vertailututkimuksissa Venäjän Karjalan ja Itä-Suomen välillä. Venäjän Karjalassa on paljon mikrobien kohtaamista ja vähemmän esimerkiksi tyypin 1 diabetesta. Suomessa taas mikrobikohtaanto on vähäisempää ja tyypin 1 diabetes on moninkertaisesti yleisempää.

Tutkimuksen toteuttavat Tampereen yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

Voit kertoa, millaisia ajatuksia juttu herättää 12. maaliskuuta kello 23:een asti.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *