- 5 heinäkuun, 2023
Tähtiurheilijat raivostuivat ilmastoaktivisteille – Elokapinan aktiivi perustelee, miksi vaarallinen teko oli hänen mielestään oikeutettu
Norjan tähtiurheilija Karsten Warholm oli maaliintulon jälkeen raivoissaan.
Kolme ilmastoaktivistia oli vallannut radan Tukholman Timanttiliigan miesten 400 metrin aitajuoksukilpailussa.
Mielenosoittajat tukkivat urheilijoiden tien banderolleillaan juuri ennen maaliviivaa ja aiheuttivat vaaratilanteen.
Suomalainen huippujuoksija Samuel Purola ymmärtää Warholmin reaktion.
– Äärettömän vaarallista. Kyllä siinä alle jää, jos sitä erikseen yrittää. Tuollainen tilanne on hyvin vaarallinen kummallekin osapuolelle, sillä myös väistävä urheilija voi niissä vauhdeissa loukkaantua todella pahasti, Purola sanoo.
Suuremmilta loukkaantumisilta vältyttiin, mutta muun muassa Viron Rasmus Mägi osui juoksuradalla istuneisiin aktivisteihin.
– Luulin, että se oli Karstenin maaliviiva, mutta hän oli jo maalissa, joten yllätyin, kun he seisoivat siellä edelleen. Kun osuin heihin, tajusin, ettei maaliviivaa ollut, vaan pikemminkin köysi tai jotain vielä vahvempaa, Mägi kertoi NRK:n haastattelussa.
Alla olevalla videolla Återställ Våtmarker -ympäristöjärjestön jäsenet kertovat, kuinka Tukholman Timanttiliigan mielenilmaus tapahtui.
Videolta on nähtävissä, miten helposti mielenosoittajat pääsivät kentälle ja kuinka kauan he saivat viettää siellä aikaa.
Seiväshypyn olympiavoittaja Katie Moon nosti esiin myös laajemman huolen urheilijoiden turvallisuudesta, jos radalle pääsee protestoimaan noin helposti.
– Missä vartijat olivat? Heillä oli 47 sekuntia aikaa saada nämä ihmiset pois radalta. Ja mitä jos joku tulee seuraavaksi veitsen kanssa ja urheilijat joutuvat vielä suurempaan vaaraan, Moon twiittasi.
Tukholman tapauksella vaikutus nuorten EM-kisoihin
Urheilijoiden turvallisuutta on herätty pohtimaan myös Suomessa.
Yleisurheilun alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa turvallisuuteen liittyvät riskitekijät on arvioitu uudelleen Tukholman tapahtumien jälkeen, kertoo kisojen turvallisuuspäällikkö Matti Sarasmaa.
Käytännössä Tukholman tapahtumat voisivat toistua Espoossa.
Espoon Leppävaarassa on mahdotonta aidata kaikkea, kun katsomot kiertävät pääkatsomon lisäksi ympäri kentän. Liialliset turvallisuustoimet rokottaisivat Sarasmaan mukaan urheilun viehätystä ja yleisöystävällisyyttä.
– Ymmärrämme, että mielenilmaisulle ja -osoituksille on täysi oikeus, mutta toivottavasti niille löytyy sellainen paikka, missä ne saavat ansaitsemansa huomion, mutta eivät häiritse muuta toimintaa tai aiheuta vaaraa, Sarasmaa sanoo.
Lähtökohtana on taata urheilijoille rauhallinen ja turvallinen mahdollisuus kilpailusuoritukseen. Siksi Sarasmaa toivoisikin enemmän yhteistyötä niin, etteivät mahdolliset mielenilmaukset häiritse kisatapahtuman läpivientiä.
– Pyrimme oikealla informoinnilla ennaltaehkäisemään ja luomaan ilmapiiriä, että tässä urheillaan ja mielenilmaukset kuuluvat toisaalle.
Espoon MM-kisoissa ei Sarasmaan tietojen mukaan ole suoraa mielenilmauksen uhkaa, mutta sellaiseen on kuitenkin varauduttu.
– Tapahtuma televisioidaan ja se on kuitenkin yksi merkittävimmistä urheilutapahtumista tänä vuonna Suomessa, joten olemme ottaneet sen huomioon turvallisuusorganisaation varautumisessa kisapäivien ajaksi.
Elokapinan aktiivi kertoo, miksi urheilutapahtumiin isketään
Mielenilmauksia on tapahtunut viime aikoina myös muissa lajeissa.
Formula 1 -kuljettaja Lando Norris vetosi vastikään mielenosoittajiin ja pyysi heitä pysymään pois ensi viikonlopun Britannian GP-kilpailun radalta. Viime vuonna viisi Just Stop Oil -aktivistiryhmään kuuluvaa mielenosoittajaa kiipesi Silverstonen radalle kesken kilpailun.
– Tietenkin se on huolestuttavaa, koska on typerää vaarantaa henkensä autojen ajaessa ympäriinsä, Norris sanoi The Guardianille.
– Se on myös erittäin itsekäs teko, koska seuraukset voivat vaikuttaa myös kuljettajaan.
Myös esimerkiksi snookerin MM-kisoissa huhtikuussa pelitapahtumat keskeytyivät, kun aktivistit ryntäsivät katsomosta peliareenalle.
Ympäristöliike Elokapinan aktiivijäsen Olli-Pekka Haavisto ymmärtää urheilijoiden turhautumisen, mutta näkee taustalla mielenilmausta suuremman asian.
– Voin ymmärtää suuttumuksen kahdesta näkökulmasta: kun ihmiselle tapahtuu jotain yllättävää ja fyysisesti haitallista niin psyykerakenteestamme johtuen adrenaliini alkaa kiertää ja syntyy suuttumusta, Haavisto avaa.
– Toinen asia on, että urheilija pyrkii tekemään parhaansa, mihin on tähdännyt jo vuosikausia ja se aiheuttaa suuttumusta, että tällaisen takia tämä hänen tavoitteensa estyy.
Tukholman Timanttiliigassa radalle rynnänneet aktivistit perustelivat tekoa sillä, että ihmisiä kuolee joka päivä ilmastokatastrofien takia eivätkä poliitiikot tee mitään.
Haaviston mukaan suopeat vaikutuskeinot eivät edelleenkään johda ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa riittäviin toimiin. Etenkään nykytilanteen vaatimalla nopeudella.
– Jospa olisikin ollut niin, että yleisönosastokirjoitukset ja vetoomukset ja sen sellaiset olisivat vaikuttaneet, niin eihän kenenkään tarvitsisi olla täällä [osoittamassa mieltä], vaan voisimme esimerkiksi olla heittämässä frisbeetä ja soittamassa kamarimusiikkia, Haavisto sanoo.
Haavisto on osallistunut useisiin mielenosoituksiin ja ollut muun muassa kiinniotettuna.
Urheilutapahtuma on hänen mielestään oivallinen paikka mielenilmaukselle sen medianäkyvyyden vuoksi. Lisäksi paikalla on usein poliittisia päättäjiä ja kutsuvieraita, joilla on vaikutusvaltaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu.
– Kyse ei ole ainoastaan tapahtumasta, siitä mitä esimerkiksi urheilijat tai taiteilijat tekevät. Paikalle tuleva yleisö käyttää hyvin pitkälti fossiilisia polttoaineita. Lisäksi he ovat yleisesti vauraampaa väkeä, joilla on yhteiskunnallista vaikutusvaltaa, Haavisto kertoo.
Haavisto sanoo, että urheilutapahtumissa mielenilmausten on tarkoitus estää ilmastolle haitallista lobbausta, viherpesua sekä esimerkiksi vaikuttaa yhteistyökumppaneihin, jotka käyttävät fossiilisia polttoaineita.
Haaviston mukaan tarkoituksena on tuoda ilmastokriisiä näkyväksi Pohjoismaissa, missä ilmastokriisin vaikutukset eivät vielä vaikuta ihmisten elämään yhtä vahvasti kuin useissa muissa maailman maissa.
