suurin sitten junaliikenteen aloittamisen – nykytilanteen jatko ei ole vaihtoehto

Liikenne- ja viestintäministeriö lastaa seuraavalle hallitukselle junavaunullisen linjattavaa asiasta, jota se kuvaa historiallisen suureksi:

– Henkilöjunaliikenteen palveluiden järjestämiseen 2020-luvulla liittyvät muutostarpeet ja järjestelyt ovat todennäköisesti suurin yksittäinen muutos Suomen henkilöjunaliikenteen historiassa sitten junaliikenteen aloittamisen, ministeriö kuvaa urakkaa tuoreessa arviomuistiossaan (siirryt toiseen palveluun).

– Kokonaisuuteen liittyy paljon erilaisia vaikutuksia ja mahdollisia riskejä. Nykytilanteen jatkaminen ei ole vaihtoehto, ministeriö muistuttaa.

Ministeriö haluaa lisää kilpailua junaliikenteeseen. Se tietää merkittäviä muutoksia valtio-omisteisen junayhtiö VR:n asemaan. Arviomuistiossaan ministeriö kuvaa VR:n asemaa seuraavasti:

• VR:n nykyinen tosiasiallinen monopoliasema henkilöjunaliikenteessä ei edesauta kotimaisten rautatiemarkkinoiden ja kokonaisvaltaisen rautatieliikennepolitiikan kehittämistä Suomessa, sillä se ei mahdollista muiden yritysten markkinoille tuloa Suomessa.
• Tällöin kilpailusta saatavat mahdolliset yhteiskunnalliset hyödyt jäävät toteutumatta. Suomessa ei tulisikaan pyrkiä säilyttämään yhden toimijan asemaa ja suljettuja markkinaolosuhteita.
• Lähde: LVM:n arviomuistio Henkilöjunaliikenteen palvelut 2030-luvulla

– Tulevaisuudessa EU-lainsäädäntö edellyttää, että julkisesti hankitut henkilöliikenteen palvelut tulee kilpailuttaa. Sen vuoksi myös meillä täytyy tehdä muutoksia, että voimme täyttää nämä lainsäädännön vaatimukset, toteaa neuvotteleva virkamies Emmi Nykänen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kilpailua ostoliikenteeseen

Rautatieliikenne on nykyisellään järjestetty karkeasti siten, että kaukoliikenne on markkinaehtoista eli toimii ilman julkista tukea, lähiliikenne puolestaan julkisista varoista pitkälti kustannettua ostoliikennettä.

Muutokset koskisivat valtion kustantamaa ostoliikennettä, joka maksaa vuosittain noin 35 miljoonaa euroa. Heikosti kannattavia reittejä ajetaan valtion tuella muun muassa taajamajunilla, kiskobusseilla ja yöjunilla. Liikennöinti on tähän asti hankittu suorahankintana VR:ltä ilman kilpailutusta. Jatkossa se ei enää käy.

Uudistus edellyttää muun muassa julkisomisteisen kalustoyhtiön perustamista.

– Se johtuu meidän poikkeavasta raideleveydestämme. Suomalainen junakalusto on sillä tavalla erikoislaatuista, että sillä voi liikkua vain täällä Suomessa, Nykänen kertoo.

– Jotta voidaan taata tasapuoliset kilpailuolosuhteet, kaluston tulisi olla neutraalilla osapuolella omistuksessa siten, että kaikki mahdolliset kilpailutukseen osallistuvat voivat hyötykäyttää kalustoa, Nykänen selventää.

Kaluston ohella muutoksia voi tulla myös junavarikkojen ja asemien omistukseen ja hallintaan. Nykyisin kaikki on pääosin VR:n omistuksessa.

Mallia Ruotsista tai Norjasta

Suomi on aika lailla jälkijunassa ostoliikenteen kilpailutuksessa. Mutta sen ansiosta voidaan välttää muiden maiden tekemiä virheitä ja poimia omaan käyttöön sopivimmat.

– Parhaita käytänteitä voidaan etsiä muualta maailmasta, erityisesti EU-maista, Nykänen kertoo.

Onko mielessä verrokkimaa, josta Suomen kannattaisi ottaa mallia?

– Norja ja Ruotsi ovat varmaan läheisimmät. Ruotsilla on pitkä kokemus kilpailutuksista, 20 vuotta. Norjassa kilpailutettiin osa liikenteestä muutama vuosi sitten ja Norja on myös väestöltään ja maantieteeltään hyvin samankaltainen kuin me.

Sieltä voitaisiin ottaa mallia?

– Kyllä, Nykänen sanoo.

VR ei innostu Norjan korimallista alkuunkaan.

– Sitä kokeiltiin Norjassa, mutta se lopetettiin, kun se ei toiminut. Se lopetettiin myös Isossa-Britanniassa jo useita vuosia sitten, kertoo VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula.

Markulan mukaan Norjan mallissa muodostetaan eräänlaisia alueellisia ”liikennekoreja”, joihin kuhunkin sisällytetään kannattamattomia reittejä ja kannattavia reittejä. Korit kilpailutetaan ja voittaja saa sekä kannattavia että tappiollisia reittejä ajaakseen alueellisena monopolina esimerkiksi 10 vuodeksi kerrallaan.

Sen sijaan Ruotsin malli maistuisi VR:lle kernaasti.

– Ruotsissa läänit kilpailuttavat alueellisen liikenteen, mutta kaukoliikenne toimii vapaan kilpailun oloissa. Uskomme, että tämä toimisi hyvin myös Suomessa ja olisi omiaan houkuttelemaan aikaa myöten myös ulkomaisia operaattoreita Suomen raiteille, Markula uskoo.

Avaa kuvien katselu

VR:n kannattama malli perustuu siihen, että kannattavat reitit pidetään jatkuvasti auki kilpailulle. Kuka vaan saa tulla raiteille kisaamaan omilla vahvuuksillaan.

– Tämän lisäksi kilpailutettaisiin kannattamattomien reittien operointi, eli ostoliikenne. Ostoliikennettä varten perustettaisiin julkinen kalustoyhtiö, josta liikenteen voittanut operaattori saisi kaluston käyttöönsä, esimerkiksi vuokraamalla. Tästä meillä on jo nyt toimivana esimerkkinä HSL, jonka liikenne on kilpailutettu ja jota varten on kalusto erillisessä yhtiössä olemassa, Markula huomauttaa.

Markulan mukaan VR on valmis siirtämään juniaan julkiseen kalustoyhtiöön palvelemaan koko Suomen tarvetta.

Kilpailuvirasto perää lisää kilpailua

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mielestä Suomessa tulee jatkossa kilpailuttaa kaikki julkisesti tuettu liikenne ja julkinen kalustoyhtiö vuokraisi kaluston tarjouskilpailun voittajalle.

– Julkisesti tuetun liikenteen kilpailuttamisesta on hyviä kokemuksia Euroopasta ja Suomesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kustannukset laskivat 40 prosenttia kilpailuttamisen jälkeen, virasto huomauttaa.

KKV:n mielestä koko Suomen henkilöliikenteen operointia ei kannata toteuttaa julkisina hankintoina. Se voisi haitata reittikohtaisen kilpailun syntymistä.

– Osassa Euroopan maita junaliikennettä on hankittu yhdistämällä markkinaehtoista ja julkista tukea saavaa liikennettä. Myös Suomessa on harkittu tätä.

KKV:n mukaan julkisiin hankintoihin ei kuitenkaan kannata sisällyttää sellaisten reittien liikennettä, jossa voisi toimia kannattavasti useampi operaattori.

Ministeriön mukaan jo seuraavan hallituksen pitää tehdä linjauksia asiasta viimeistään vuonna 2024. Nykyiset henkilöjunaliikenteen palveluhankinnat päättyvät vuonna 2030. EU:n mukaan uudella tyylillä on mentävä viimeistään vuonna 2031. Arviomuistio on lausuntokierroksella 19. toukokuuta saakka.