- 19 huhtikuun, 2023
Suomi ei ollut ainoa maa, jossa huokaistiin helpotuksesta Olkiluoto 3:n valmistuessa – jättihanke tuli kalliiksi ranskalaisille veronmaksajille
Olkiluoto kolmosen hinta ranskalaisyhtiö Arevalle noussee liki kahdeksaan miljardiin euroon. Sopimusten takuuajat pitävät ranskalaisyhtiön Olkiluodossa vielä ainakin pari vuotta.
Suomen lisäksi myös Ranskassa Olkiluodon käynnistyminen on ollut helpotus.
Ranskalainen ydinvoima-asiantuntija Cécile Maisonneuve tuntee hyvin Olkiluodon. Hän vieraili kolmosreaktorin työmaalla vuonna 2010.
Maisonneuve työskenteli tuolloin Arevalla kansainvälisissä markkinointi- ja kehitystehtävissä silloisen pääjohtajan Anne Lauvergeonin rinnalla.
Vierailu Euroopan suurimmassa ydinreaktorissa teki Maisonneuveen vaikutuksen.
Kyseessä oli paitsi suuren mittaluokan projekti, myös yksi maailman ensimmäisistä uuden sukupolven EPR-tyyppisistä reaktoreista. Olkiluoto-vierailu teki Maisonneuveen vaikutuksen myös siksi, että Ranskassa oli ollut pitkä tauko ydinvoimaloiden rakentamisessa.
Arevalle Suomi oli uusi ja vieras maa.
Ranskan sekava ydinvoimapolitiikka heijastui myös Suomeen
Maisonneuven mielestä Suomi on ollut ranskalaisen ydinvoimapolitiikan sijaiskärsijä.
– Ranskasta on puuttunut yhdenmukainen ydinvoimapolitiikka, Maisonneuve sanoo.
Hänen mukaansa Ranskassa tehtiin pitkään huonoja päätöksiä ydinvoiman kannalta. Ydinvoiman osuutta Ranskan energiantuotannossa haluttiin pitkään vähentää ja suunnitelmissa oli ajaa alas vanhoja ydinreaktoreita.
Päätökset ovat Maisonneuven mukaan heikentäneet maan ydinvoimatoimijoita ja vaikuttaneet välillisesti Arevan kautta myös Olkiluotoon.
– Ranskassa 2000-lukua kutsutaan ydinvoiman kannalta ”menetetyksi vuosikymmeneksi”.
Areva pilkottiin osiin vuonna 2016, yksi yhtiö jäi hoitamaan Olkiluoto kolmosta
Yli 13 vuotta venähtänyt rakennushanke on maksanut pitkän pennin ranskalaiselle ydinvoimayhtiö Arevalle, joka toimi keskeisenä laitostoimittajana ydinvoimalahankkeessa.
Olkiluodon rakentaminen aloitettiin vuonna 2005. Sittemmin Areva on käynyt läpi isoja muutoksia.
Vuonna 2014 yhtiö teki ennätystappiot: liki viisi miljardia euroa.
Pari vuotta myöhemmin, vuonna 2016 Areva jaettiin kolmeen yhtiöön: reaktoritoiminnasta vastaavaan Framatomeen, ydinmateriaalin tuottamiseen erikoistuneeseen Oranoon sekä Areva SA-nimiseen yritykseen, jonka päätehtäväksi jäi Olkiluoto-hankkeen loppuunsaattaminen.
Ylen tavoittama Areva SA:n toimitusjohtaja Philippe Braidy arvioi, että Olkiluodon lopullinen hinta Arevalle noussee liki kahdeksaan miljardiin euroon. Ovatko ranskalaiset veronmaksajat kustantaneet osan Suomen ydinreaktorista?
Maisonneuven mukaan kyllä.
– Arevan vaikeudet maksoivat myös ranskalaisille veronmaksajille. Myös ranskalainen ydinvoimapolitiikka on maksanut ranskalaisille, hän sanoo.
Lähtevätkö ranskalaiset nyt Olkiluodosta?
Areva SA:n pääasiallinen tehtävä eli Olkiluoto kolmosen valmistuminen, on nyt saatettu päätökseen.
Loppuvatko yhtiön vastuut Olkiluodossa nyt tähän?
Toimitusjohtaja Braidyn mukaan takuuaikaa on jäljellä vielä ainakin pari vuotta. Sinä aikana yhtiöllä on tiettyjä vastuita Olkiluodon parissa.
Olkiluoto kolmosen rakennuttajan Teollisuuden Voiman (TVO) yhteiskuntasuhdepäällikön Juha Poikolan mukaan ranskalaista ydinvoimaosaamista tarvitaan Olkiluodossa vielä jatkossakin.
– Meillähän on takuuajat jäljellä ja laitostoimittaja hoitaa takuuajan velvoitteet tämänkin jälkeen eli kyllä Areva säilyy tältä osin Suomessa, Poikola sanoo.
Poikolan mukaan vuosihuollot vaativat laitostuntemusta, jossa TVO todennäköisesti tukeutuu takuuajan päättymisenkin jälkeen ranskalaisiin yhtiöihin, kuten alkuperäisestä Arevasta irrotettuun Framatomeen.
Mitä Areva SA:lle tapahtuu, kun takuuaika Olkiluodossa päättyy? Siihen Braidy ei vielä ota kantaa.
”Olkiluoto kolmonen valmistui juuri oikeaan hetkeen”
Maisonneuve jätti Arevan vuonna 2012. Tällä hetkellä hän työskentelee energia- ja ilmastoasioihin keskittyvässä ajatushautomossa Pariisissa
Hänen mukaansa Olkiluoto kolmosen käynnistyminen tulee koko Euroopan kannalta juuri oikeaan hetkeen.
Maisonneuve sanoo olevansa pettynyt Saksan päätökseen sulkea viimeisetkin ydinvoimalat.
– Euroopan tulisi kaikin voimin näyttää Venäjälle pärjäävänsä ilman sitä.
Mitä Ranskassa on opittu Olkiluodosta?
– Ainakin se, että ydinvoimahankkeita pitäisi toteuttaa sarjatuotantona eikä yksittäisinä projekteina siellä täällä, Maisonneuve sanoo.
Hän penää myös tiiviimpää yhteistyötä turvallisuusviranomaisten ja teollisten toimijoiden välillä.
– Ydinvoimaa pitää ajatella koko Euroopan asiana, ei vain Ranskan tai Suomen asiana. Ydinvoima on eurooppalaista.
