Säätytalon hankalin pähkinä on maahanmuutto – katso, mistä tiukennuskeinoista neuvottelijat ovat pyytäneet tietoja

Sisäministeriön mukaan osa kysytyistä keinoista ei ole toteuttamiskelpoisia tai ne veisivät säästämisen sijaan lisää rahaa.

Avaa kuvien katselu

Hallitusneuvotteluissa keskitytään nyt ratkomaan puolueiden suurimpia kiistakysymyksiä, maahanmuuttoa ja ilmastoa.

Hallitusta ei synny Säätytalolla nyt olevalla kokoonpanolla, jos vaikeista kysymyksistä ei löydy yhteistä linjaa.

Perussuomaiset on vaatinut tuntuvia kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan kautta linjan. RKP:n mukaan maahanmuuttoa tarvitaan lisää, muuten Suomi ei selviä.

Sisäministeriön neuvottelijoiden käyttöön tuottamista asiakirjoista selviää, millaisista maahanmuuton tiukennuksista reformipöydät ovat tilanneet selvityksiä ja millaisia säästöjä maahanmuuton menoista haetaan. Yle on saanut asiakirjat tietopyynnöllä, mutta ministeriö on julkaissut papereita myös oma-aloitteisesti.

Tässä jutussa keskitytään turvapaikan ja tilapäisen suojelun hakijoihin, ei työperäiseen maahanmuuttoon (siirryt toiseen palveluun).

Sisäministeriö on selvittänyt neuvottelijoille lukuisia maahanmuuttoa kiristäviä toimia, mutta monet niistä vaativat toteutuakseen lisärahoitusta tai niistä voi koitua uusia kuluja.

Neuvottelijat näyttävät olevan kiinnostuneita siitä, mitä mahdollisuuksia EU-lainsäädännössä on turvapaikkaprosessien kiristyksille. Miten Suomi esimerkiksi voisi ottaa käyttöön pakolaisten vastaanotossa EU:n minimitason tai käyttää rajoilla nopeutettua turvapaikkamenettelyä.

Virkamiehet ovat selvittäneet myös muun muassa turvapaikan ja suojelua saaneiden oleskelulupien lyhentämistä tai jatkolupien tarkastelua, uusia ehtoja perheenyhdistämiseen ja ruokakuponkien jakamista vastaanottorahan sijaan tai sen määrän alentamista.

Neuvottelijat ovat pyytäneet selvityksiä lisäksi siitä, millä edellytyksillä pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema voidaan perua tai lakkauttaa.

Sisäministeriön vastauksista selviää, että osa kysytyistä tiukennustoimista törmää EU-lakeihin tai ne ovat kansainvälisten sopimusten vastaisia.

Ministeriö tarjoaa nopeampia päätöksiä ja poistamispakettia

Neuvotteluiden yllä leijuu tavoite julkisen talouden sopeutuksesta kuudella miljardilla eurolla tällä vaalikaudella.

Valtiovarainministeriö on esittänyt neuvottelijoille, että maahanmuuton menoja tulisi alentaa 100 miljoonalla eurolla vuosittain.

VM katsoo, että 20 miljoonan euron säästön saisi aikaan vastaanottokeskusten vuorokausihinnan alentamisesta. Vastaanottojärjestelmässä olevien ihmisten määrän vähentäminen taas toisi 80 miljoonaa euron säästön. Puolet jälkimmäisestä säästötavoitteesta kohdistuisi tulijoiden kotouttamisesta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön alle.

Useampi miljoona leikattaisiin myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksiin varatuista rahoista, koska niitä on jäänyt käyttämättä.

Sisäministeriön näkemyksen mukaan esitetyt säästöt eivät ole kaikilta osin realistisia tai tavoitteiden mukaisia.

Esimerkiksi vastaanottokeskusten ulkoistuksista ja vastaanoton palveluiden kilpailutuksesta ei saada säästöjä lyhyellä aikavälillä. Vastaanottokeskusten toiminta on vasta kilpailutettu. Ministeriöstä myös huomautetaan, että tilapäistä suojelua tarvitsevien ukrainalaisten määrä kasvaa yhä jatkuvan sodan takia.

Sisäministeriön mukaan säästöjä syntyisi sen sijaan turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän tehokkaasta toiminnasta. Turvapaikkapäätökset tulisi tehdä kuudessa kuukaudessa, jolloin tulijat olisivat järjestelmässä mahdollisimman lyhyen aikaa.

Kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia ja vapaaehtoista paluuta ministeriö kasvattaisi erillisellä maastapoistamispaketilla.

Uusintahakemusten kierre katkaistava jotenkin

Sisäministeriö hakisi säästöjä myös toimilla, jotka vähentäisivät toistuvia turvapaikan uusintahakemuksia.

Ministeriön aineistojen tilastosta löytyy sellainenkin henkilö, joka on jättänyt jo 15. turvapaikkahakemuksensa. Suuri osa useamman uusintahakemuksen tehneistä on Suomeen vuosina 2015–2016 saapuneita ihmisiä, joiden tilanne pitäisi ratkaista pysyvästi monen vuoden jälkeen.

Keinoja on haettu muista EU- ja Pohjoismaista kuten Tanskasta, Saksasta, Ranskasta ja Italiasta. Näille ihmisille voitaisiin myöntää jokin oleskelulupa tai heille ei enää annettaisi kaikkia vastaanoton palveluja tai etuja.

Ministeriön mukaan vastaanoton menoista voisi saavuttaa viidenneksen pysyvän säästön, noin 20 miljoonan euroa vuosittain. Tämä vaatii kuitenkin ensin lisärahaa maahanmuuttovirastolle. Turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän tehostaminen ja maastapoistamispaketti maksaisi hieman alle yhdeksän miljoonaa euroa.

Sisäministeriön neuvottelijoille toimittamista papereista selviää myös, että pakolaiskiintiön alentaminen sadalla hengellä vähentäisi valtion kuluja neljässä vuodessa lähes 11 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna Suomen pakolaiskiintiö on 1 050 henkeä. Kiintiö on vaihdellut 750 ja 1 500 hengen välillä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.