- 16 kesäkuun, 2023
Petteri Orpon nuuka nelikko patistaa työttömiä, laittaa Suomen matokuurille ja on oikeistolaisin hallitus sitten sotien
Eläkeläiset ovat uuden hallituksen erityisessä suojeluksessa. Monen muun kukkarolle hallitus tunkeutuu, politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kirjoittaa.
Ari HakahuhtaPolitiikan erikoistoimittaja
Jos kokoomuksen Petteri Orpon hallitus nyt syntyy – ja siltä näyttää – se jatkaa siitä, mihin keskustan Juha Sipilän hallitus jäi vuonna 2019. Työttömiä ja yhteiskunnan tukia saavia patistetaan ja valtion menoissa säästetään.
Politiikan heiluri on heilahtanut melkein äärilaidasta toiseen ja takaisin kahdeksassa vuodessa.
Sipilän hallituksen leikkausten jälkeen SDP:n johtamat Antti Rinteen – Sanna Marinin keskusta-vasemmistolaiset hallitukset pääsivät lisäämään julkisia menoja ja laajentamaan palveluita, vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta oppivelvollisuuden laajentamiseen.
Laajemmin koko julkisen talouden, siis valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen piti olla tasapainossa tänä vuonna, ilman syömävelkaa.
Koronavirus vuonna 2020 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 muuttivat kaiken. Ajatus laskujen kuittaamisesta työllisyyden ja kasvun paranemisella murskaantui lopullisesti.
Matokuurin aika
Nyt on taas patistuksen ja talouden matokuurin aika. Kipuraja valtion menojen ja velan kasvussa on tullut vastaan.
Ja kuin vakuudeksi varmemmaksi aikojen muuttumisesta: Petteri Orpon hallitus aloittaa työnsä lykkäämällä niitä sosiaali- ja terveydenhoidon uudistuksia, joista Sanna Marinin hallitus päätti.
Tunnelma on vähän kuin pitkäksi venyneiden juhlien jälkeen – paluu arkeen ja vyön kiristykseen.
Uuden hallituksen keskeinen tavoite on julkisen talouden tasapainottaminen ja valtion velanoton loiventaminen.
Eläkeläiset välttävät kovimmat leikkaukset
Kun niukkuutta jaetaan ja kepillä patistetaan, eläkeläiset selviävät helpommalla. Alustavien tietojen mukaan leikkaukset eivät kohdistu seniorikansalaisiin, oli kyse sitten asumistuen leikkauksesta tai mahdollisista indeksijäädytyksistä.
Petteri Orpo ei halua hermostuttaa puoltatoistamiljoonaa eläkeläistä. He ovat ahkeria äänestäjiä.
Orpon hallitus on Sipilän perinnön oikeistolaisempi versio
Petteri Orpon hallitus on sotien jälkeen todennäköisesti oikeistolaisin, jos arvioperusteena käytetään talouspoliittista linjaa. Siis hallitus, joka perustaa toimintansa valtion menojen talouskuriin, veronalennuksiin ja valtion vähäiseen puuttumiseen markkinoihin, oli kyse sitten alkoholin myynnistä tai uhkapeleistä.
Hallituksen puolueet sijoittuvat poliittisella kartalla oikealle: kokoomus, talouspolitiikassa vuosien aikana yhä oikeammalle siirtynyt perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta-oikeistolainen ruotsalainen kansanpuolue RKP.
Paluu tulevaisuuteen
Talouskuri yltää myös yhteiskunnan maksamiin tukiin. Hallitus haluaa parantaa työn kannustimia eli tukia leikkaamalla patistaa ankarammin työttömiä töihin. Asumistukea leikataan. Ansiosidonnainen työttömyysturva heikkenee, kun työttömyys pitkittyy.
Antti Rinteen hallituksessa ainakin vasemmistoliitto ja SDP pitivät kunnia-asiana, että Juha Sipilän halllituksen vihattu työttömien aktiivimalli velvoitteineen ja leikureineen purettiin ainakin osaksi.
Orpon hallituksessa talouskuri ja leikkaukset sallivat kuitenkin veronalennukset. Veronalennuksilla on tarkoitus kannustaa työtä tekeviä ja korvata mahdollisesti muuten nousevia elinkustannuksia.
Suhteet ammattiliittoihin jännittyvät taas
Oikeistohallituksen aikana suhteet ammattiyhdistysliikkeeseen muuttuvat nykyistä jännitteisemmiksi. Aika näyttää, vieläkö ammattiliitot hakevat tukea torikokouksista vaikeisiin keskusteluihin, esimerkiksi työttömyysturvan muutoksiin.
Leikkaukset leimaavat hallitusta, mutta kasvuakin haetaan
Nuuka nelikko leimautuu epäilemättä leikkauksien ja patistuslinjan vuoksi. Halllitus tuo eduskuntaan säästöpäätöksiä, jotka ottavat joiltakin ihmisryhmiltä rahaa pois.
Valtion talouden oikaiseminen vaatii kuitenkin muutakin kuin leikkaamista – niitä kasvutoimia.
Hallitus on sopinut tutkimus-, kehitys- ja innovointirahojen kasvattamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Siihen tarvitaan lisää valtion rajaa ja yksityisiä investointeja.
Hallitusohjelmassa on myös muita toimia talouskasvun vauhdittamiseksi, esimerkiksi teiden, ratojen, vesiväylien tai tiedonsiirron parantamista. Osana kasvupakettia lienee luvassa myös lisärahaa koulutukseen.
Aika sitten näyttää, saako nuuka nelikko Suomen vielä juhlakuntoon.
Voit osallistua keskusteluun Petteri Orpon halllituksesta perjantaihin 16.6.2023 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.
