Palomestari kuvaili uutisissa tulvatilanteen “perkelöityneen” ja sai kieli-ihmiset keskustelemaan ja kuvittajan piirtämään

– Tämä niin sanotusti perkelöityi ihan muutaman päivän sisällä, kommentoi palomestari Matti Eskonniemi Tornionjoen tulvaa Ylen pääuutislähetyksessä tällä viikolla.

Sosiaalisessa mediassa innostuttiin kovin perkelöitymisestä eli tilanteen kärjistymistä kuvaavasta teon sanasta. Esimerkiksi kuvittaja Linda Saukko-Rauta inspiroitui sanasta ja alkoi pohtia pilapiirroksissaan, miten perkelöitymistä voisi käyttää muissakin uutisissa.

Eskonniemi avaa sanavalintaansa.

– Eskaloitua on millimetrisana perkelöitymiseen verrattuna. Olen suorasukainen ihminen, ja kerron asiat mielelläni siten, että asioista tietämättömätkin ymmärtävät, mistä on kyse.

Perkelöityminen on kieltämättä hyvä sana kuvaamaan tilannetta, joka äityy niin pahaksi, että on pakko vähän kiroilla.

Palomestari Eskonniemi ei osaa kertoa, mistä verbi on hänen sanavarastoonsa ilmestynyt.

– Olen kotoisin Keminmaasta. Elämäni aikana olen ollut monessa mukana. Olen käyttänyt sanaa iät ja ajat.

Suomessa perkelöidyttiin jo 2007

Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti Kotimaisten kielten keskuksesta eli Kotuksesta kertoo, että perkelöityä-sanaa on ehdotettu viime vuoden alussa otettavaksi kielitoimiston sanakirjaan.

– Sanakirjaan sitä ei ole vielä otettu, koska se ei ole vielä niin vakiintunut ja laajasti levinnyt. Tämä on mielenkiintoinen sana, jonka olemme havainneet jo vuonna 2007 keskustelupalstoilla. Lisäksi sana on kirjattu meille tarkkailtavaksi vuonna 2018, kun Iltalehdessä poliisi Outi Petersohn-Järvinen käytti sanaa, Pyhälahti kertoo.

– Ilmianna uusi sana -lomakkeen kautta kerrottiin, että sanaa oli käyttänyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtaja Reserviläinen-lehden haastattelussa, Pyhälahti sanoo.

Pyhälahti ei tiedä, mistä sana perkelöityä on alun perin kotoisin.

– Kielenkäyttäjät ovat hyvin luovia keksimään uusia sanoja, hän kiittelee.

Tuttu sana intistä ja pelastusalalta

Perkelöitymistä käsiteltiin myös Ylen Aristoteleen kantapää -ohjelman Facebook-ryhmässä, jossa keskustellaan ohjelman aiheiden lisäksi monista suomen kielen ilmiöistä ja median kielikukkasista.

Avaa kuvien katselu

Perkelöityä on malliesimerkki suomalaisesta uudissanasta, joka johdetaan toisesta sanasta.

– Meillä on kielessämme hyvä johto-oppi. Muistan aina, kuinka serkkutytöt sanoivat, että ”ei saa saatanoida”, kun kiellettiin kiroilemasta. Kaikkihan ymmärtävät, mitä se tarkoittaa, vaikkei sellaista sanaa ole ollut kielessä olemassa, toteaa suomen kielen emeritusprofessori Harri Mantila.

Tämän enempää Mantila ei osaa sanoa juuri perkelöidä-sanan alkuperästä.

– En muista kuulleeni sanaa aikaisemmin, enkä osaa suoralta kädeltä sanoa, mistä sana on peräisin. Pitäisi käydä sanakirjat ja murteiden arkisto läpi, hän toteaa.

Rikas johto-oppi

Muita johtamalla tehtyjä uudissanoja on esimerkiksi eläköityä, joka on johdettu sanasta eläke. Sana on nykyään tavallinen sana, mutta ei vielä parikymmentä vuotta sitten.

– Sanaa vastustettiin alussa. Kotuskin vastusti sitä, koska sana on uudisjohdos, eikä muka oikein johdettu, Harri Mantila muistelee.

Mantila kuului tuolloin kielilautakuntaan, jossa myös eläköitymisestä keskusteltiin. Lopulta lautakunta päätyi tulokseen, että koska sanaa käytetään, niin muoto pitää hyväksyä.

Mantilan mukaan esimerkkisanat osoittavat sen, että vaikka englanti valtaa alaa, on suomi kielenä vielä elinvoimainen.

– Totisesti suomen johto-oppi näyttää toimivan kielen oman alkuperäisen systeemin mukaisesti, Mantila sanoo.

Itse perkelöityä ei ole kirosana, vaan semmoisen johdos. Yle pohtii tarkoin kirosanojen käyttöä ilmaisussaan, joten esimerkiksi tulvauutisen verkkojutun otsikossa sanaa ei sen mehukkuudesta huolimatta nähty kuin hetken ajan ennen sen päivittämistä uuteen.

Kirosanatkin kehittyvät muun kielenkäytön tapaan.

– Esimerkiksi v-sanaa ei käytetty ennen niin paljon kuin nykyään. Kirosanathan perustuvat tabuihin. Eri asiat ovat tabuja eri aikoina, Harri Mantila pohtii.

Kirosanat ovat kulttuurisidonnaisia

Suomessa on paljon pahoihin henkiin liittyviä kirosanoja, mutta monissa kielissä kirosanat tulevat enemmän sukupuolielämästä, suomen kielen emeritusprofessori kertoo.

– Katolisessa kulttuurissa kirosanoissa on liitetty yhteen jumala ja seksi. Katolisissa maissa seksiin liittyvät tabut ovat suurempia kuin protestanteilla ja luterilaisella, Mantila sanoo.

Suomen Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti kertoo kirosanojen valtavirtaistuneen kielessä jo kymmenen vuotta sitten. Vaalien aikaan otsikoihin nousi muun muassa kärkipoliitikkojen kirosanojen värittämä kielenkäyttö.

Kirosanoja käytetään yhä virallisemmissa yhteyksissä ja mediassa kirosanat ovat myös yleistyneet, joskin niitä saatetaan yrittää sensuroida tähtimerkeillä.