- 30 heinäkuun, 2023
”Pakkini on nähnyt suuren osan Suomen historiaa”
Varusmiespalvelukseen astuva saa palveluksen alussa käyttöönsä vaatekamppeiden lisäksi juomapullon, pakin ja ruokailuvälinesarjan. Pullon saa pitää, mutta muut välineet siirtyvät palveluksen jälkeen seuraavien käyttöön.
Varsinkin pakit lähes herkistävät varusmiesten mielet, kun he pohtivat niiden ikää.
Porin prikaatin Niinisalon varuskunnassa palveleva jääkäri Santeri Knuutinen näyttää, että hänen pakissaan on vuosiluku 1983.
– Maali on vähän mennyt huonoksi, mutta pakki toimii hyvin. Kun mennään metsään, sisään laitetaan pakkipussi eli muovipussi, johon ruoka kaadetaan. Sen avulla pakki pysyy puhtaana, kertoo Knuutinen.
Korpraali Jaakko Hunnakon pakista vuosiluku on pyyhkiytynyt pois. Se herättää ajatuksen, että pakki voi olla peräisin jopa viime sotien ajalta.
– Kun tiskaan pakkia, mietin, että pakkini on nähnyt aika suuren osan Suomen historiaa, pohtii Hunnakko.
Alikersantti Tini Kopra puolestaan miettii, että hänen pakkinsa voi olla jopa iäkkäämpi kuin hänen oma isänsä.
Jotta saataisiin vähän perspektiiviä menneisiin aikoihin, Ylen arkistosta löytyy kuvaa, millaista oli reserviupseerikoulun ruokalassa Niinisalossa vuonna 1941. Sotien aikana reserviupseerikoulu toimi siellä.
Muki on peltinen monesta syystä
Niinisalon varuskunnan ravintolassa katse kiinnittyy nopeasti myös peltisiin mukeihin, joiden asemaa ei horjuta mikään. Ravintolapäällikkö Vuokko Ylinen vahvistaa, että mukit ovat olleet käytössä vuosikymmeniä.
– Ne on helppo puhdistaa, kasata pinoihin ja ne eivät mene rikki helposti, kertoo Ylinen.
Jaakko Hunnakko, Santeri Knuutinen ja Tini Kopra pitävät mukeista.
– Siihen menee viisi desiä nestettä. Tiedän sen, kun kaadan mukiin kaksi pientä purkkia laktoositonta maitoa, kertoo Knuutinen.
Hunnakon mielestä kylmä mehu maistuu parhaimmalta. Muita mukivaihtoja ei ole tarjolla, muttei hänen mielelestä tarvitsekaan.
– En ole siviilissä koskaan juonut metallisesta mukista, mutta kaikki juomat maistuvat hyviltä, kertoo puolestaan Kopra.
Lisää: Alikersantti Tini Kopra ei jätä aterioita väliin ja iltapalakin maistuu taas: ”Sotkun paninin sijaan olen syönyt leipää ja suklaavanukasta”
Armeijan huollossa muistoihin jäävät ruhot ja perunateatteri
Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Cateringin kehityspäällikkö Mika Parviaisella on tallessa Suomen armeijan reseptikirja vuodelta 1956.
Kaalia ja lanttua sekä kasviksia käytettiin paljon. Hernekeiton resepti on luonnollisesti mukana, mutta enää keittoa ei suurusteta vehnäjauholla vaan se on gluteenitonta.
– Aiemmin lihat paloiteltiin puolikkaasta ruhosta varuskuntien tiloissa, lihankäsittelyhuoneissa. Nykyään lihat tuodaan paloiteltuina, jopa kypsennettyinä varuskuntaan. Varusmiehet eivät myöskään enää osallistu ruoanvalmistukseen eli perunateatterit ovat mennyttä aikaa, kertoo Parviainen.
Sisäelinruuat ovat myös poistuneet. Varusmies voisi ihmetellä munuaisia ruokalistalla.
Hernekeitto ja puuro säilyttävät asemansa vuosikymmenestä toiseen
Ravintolapäällikkö Vuokko Ylinen on työskennellyt Niinisalon varuskuntaravintolassa 1990-luvun alkupuolelta. Vanhassa ruokalassa ruoka jaettiin pöytiin astioissa. Niistä varusmiehet ottivat lautaselleen sopivan määrän.
Vuonna 2001 ravintola siirtyi nykyisiin tiloihin, ja nyt se muistuttaa isoa henkilöstöruokalaa linjastoineen.
Ruokalajeista mukana ovat edelleen muun muassa hernekeitto, lihapullat, puurot, makkararuuat ja makaronilaatikko. Ravintosuositukset ovat ohjanneet jo pitkään ruokailujen suunnittelua.
– Tuotteet on esikäsitelty ja lihat leikattu, mutta edelleen me teemme ruuat täällä itse isoissa ohjelmoitavissa uuneissa ja padoissa, kertoo Ylinen.
Suomalainen ruoka saa kiitosta Nato-vierailta
Hernekeitto ja lihapullat ovat säilyttäneet suosionsa varusmiehille tehtyjen asiakastyytyväisyystutkimusten perusteella. Perinteinen kotiruoka on siis kunniassaan.
Suomen liittyminen Natoon vaikuttaa ruokahuoltoon melko vähän, ja suomalainen ruoka on saanut jo kiitosta.
Kansainväliset Nato-vieraat syövät samaa ruokaa kuin suomalaiset sotilaat, kertoo Leijona Cateringin kehityspäällikkö Mika Parviainen.
– Esimerkiksi amerikkalaiset ovat kiitelleet, kun saavat lämpimän ruuan linjastosta. Muualla maailmassa ruokahuolto perustuu valmisannoksiin, joten suomalainen kotiruoka on suosiossa, ja sitä tarjotaan myös kansainvälisissä harjoituksissa ja tapaamisissa, vakuuttaa Parviainen.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Keskustelu päättyy 31.7.2023 kello 23.
