- 8 heinäkuun, 2023
nyt pääosaan nousevat flirttaileva Santra, homoseksuaali Nokia ja muut syrjäytyneet
Ihmiset suviyössä -ooppera esitetään aivan Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään synnyintuvan naapurissa. Kantaesitys keskittyy erityisesti syrjäytyneiden ihmisten tarinoihin.
Pikkumökin Santra kätkee sahdinmyyntirahat poveensa ja flirttailee naapurin isännän kanssa. Santran mies Jukka haastaa toisaalla riitaa muiden tukkilaisten kanssa. Tätä ja kaikkea muuta maalaispitäjän elämää tarkkailee taiteilija hienoissa vetimissään.
Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatterissa on käynnissä Ihmiset suviyössä -oopperan harjoitukset. Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään lähes 90-vuotias romaani muovautuu uusiksi nykypäivän taiteilijoiden käsissä.
Tekijät kiinnittävät nyt katseensa erityisesti syrjäytyneiden tarinoihin, kertoo oopperan libreton kirjoittanut näytelmäkirjailija, dramaturgi Elina Snicker.
– Vanhassa elokuvassa nostetaan muun muassa Helkan ja Arvidin, näiden varakkaiden ihmisten tarina, mutta me jätämme nämä tarinat vähän syrjempään.
Snicker viittaa ohjaaja Valentin Vaalan elokuvasovitukseen vuodelta 1948.
Sillanpää kertoo romaanissaan useiden eri yhteiskuntaluokista olevien henkilöiden elämänkäänteistä keskellä kauneinta suomalaista kesää. Mukana on sekä arkista raadantaa että rakkautta, syntymää ja kuolemaa. Merkittävä rooli teoksessa on monipuolisella luonnon ja maalaismaiseman kuvauksella.
Nyt valmistuvassa oopperaversiossa esiin nousee muun muassa oopperalaulaja Johanna Rusasen esittämä torpan emäntä Santra.
Santra kokee toisaalta syyllisyyttä siitä, että hän flirttailee naapurin isännän kanssa. Toisaalta he ovat aidosti kiinnostuneita toisistaan.
– Toisessa näytöksessä on upea, uljas aaria, jossa Santra miehensä kuoleman jälkeen tekee päätöksen, että kyllä hän on ansainnut onnensa, Rusanen kertoo.
Sillanpää sopii myös nykypäivään
Frans Emil Sillanpää on ainoa suomalainen kirjailija, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Tämä tapahtui vuonna 1939.
Sillanpää kirjoitti seitsemän romaania ja kymmenen novellikokoelmaa. Romaaneista esimerkiksi Hurskas kurjuus käsittelee Suomen sisällissotaa ja Nuorena nukkunut nuoren piikatytön Silja Salmeluksen sielunelämää.
Lisää: Suomen ainoa kirjallisuuden nobelisti oli riskisijoitus
Viime aikoina joistakin vanhoista teoksista on muokattu kohtia, joita nyky-yleisö voi pitää loukkaavina. Näin on tehty esimerkiksi brittikirjailija Agatha Christien romaanien uusissa painoksissa.
Tällaista muokkaustarvetta eivät oopperan tekijät ole Sillanpään teoksessa havainneet.
– Jos ajatellaan vaikka Nokian hahmoa homoseksuaalisena 1930-luvun maalaispitäjässä, erityisesti oopperataiteessa on vielä hyvin radikaalia, että kuvataan homoseksuaalisuutta ja sitä kautta osattomuutta ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä ja sitä kipuilua, sanoo Hämeenkyrön festiwaalien taiteellinen johtaja, oopperalaulaja Waltteri Torikka.
Tuomas Miettolan esittämä Nokia eli Yrjö Salonen on yksi tukkilaisista. Hän puukottaa kuoliaaksi Santran miehen Jukka Mettälän, jonka roolin laulaa Ilkka Hämäläinen.
Myöskään Elina Snickerin mielestä ajan hammas ei ole liiaksi kuluttanut Sillanpään tekstiä.
– Sillanpään lempeä katse kaikkia henkilöitään kohtaan on kaunista ja edistyksellistä. Melkein päinvastoin minusta tuntuu, että se on edelleen hyvin tuore teos.
Johanna Rusasen mielestä nykykatsoja voi samastua Sillanpään kuvaamiin arkielämän paineisiin ja elämän suuriin kohtalon kysymyksiin.
– On parisuhteen paineet, selviytyminen, perheen elättäminen ja oman kuoleman vääjäämätön kohtaaminen.
Jo toinen Sillanpää-ooppera Hämeenkyrössä
Ihmiset suviyössä -oopperan kantaesitys on perjantaina 14. heinäkuuta. Esityksiä on Myllykolun kesäteatterissa yhteensä yhdeksän. Näyttämö on aivan Sillanpään synnyinkodin naapurissa.
Sävellys on Paavo Korpijaakon, ohjaus Riikka Oksasen. Tampere Raw -ensemblen soitto on etukäteen nauhoitettu.
Esityksen taustalla on Hämeenkyrön festiwaalit -yhdistys. Se on tuottanut aiemmin Sillanpään elämästä kertovan oopperan, jota esitettiin Myllykolussa vuosina 2017–2018.
– Tämä ooppera on pieneltä yhdistykseltä ja pieneltä maalaispitäjältä aivan valtava satsaus ja vaatii ihan järjettömän määrän työtä, Waltteri Torikka sanoo.
