Nuoret valmentajat kyllästyivät turvattomaan ilmapiiriin ja perustivat uuden voimisteluseuran – ”Pitää tehdä radikaalimpia tekoja”

Voimistelun uudelleensyntyminen. Tammikuun alussa taipaleensa aloittaneen voimisteluseura Mariposan moton taustalla ovat vahvat arvot ja neljän nuoren valmentajan omat kokemukset.

He yrittivät kehittää toimintailmapiiriä edellisessä seurassaan positiivisempaan suuntaan, mutta työ tuntui turhalta. Valmentajat ymmärsivät, että muutos vaatii rohkeutta ja suuria tekoja.

He perustivat uuden seuran.

– Tuntuu siltä, että kaikki eivät ole valmiita muutokseen tai ainakaan valmentajille ei ole turvallista ympäristöä toteuttaa sitä, mitä haluavat. Lajikulttuurin paine on niin kova, kertoo Voimisteluseura Mariposan toiminnanjohtaja ja valmentaja Alisa Karukannas.

– Turvattomuus ei kohdistu vain voimistelijoihin, se kohdistuu myös valmentajiin. Tuntui, että pitää tehdä vähän radikaalimpia tekoja, että lajikulttuuri alkaa muuttua. Meidän, jolla on rohkeutta ja resursseja, pitää puskea tätä muutosta eteenpäin.

Voimistelun valmennuskulttuuri on noussut isoksi puheenaiheeksi sen jälkeen, kun Yle Urheilu uutisoi marraskuussa Suomen maajoukkueen entiseen päävalmentajaan kohdistuneista epäilyistä.

Maajoukkueen entistä päävalmentajaa Laura Ahosta epäiltiin vuosia kestäneestä epäasiallisesta toiminnasta. Voimistelijat kertoivat esimerkiksi jatkuvasta laihduttamisesta ja siitä seuranneista terveysongelmista.

Lue myös: Voimistelun entinen maajoukkuevalmentaja sai kurinpitoseuraamuksen epäasiallisesta käytöksestä

Uutisoinnin jälkeen voimistelun laji- ja valmennuskulttuurista on keskusteltu laajemminkin julkisuudessa.

– Aika yksin näiden omien ajatusten kanssa on saanut olla. On aikamoista kamppailua itsensä kanssa, kun näkee vääränlaista kohtelua urheilijoita kohtaan. Sitä on henkisesti raskasta käsitellä, Alisa Karukannas jatkaa.

Avaa kuvien katselu

Uuden seuran perustaneille valmentajille itselleen harjoitteleminen kovien auktoriteettien ohjauksessa on tuttua. Rytmisen voimistelun juuret ovat Venäjällä, jossa kovat metodit ovat arkipäivää. Valmentamiseen saattaa kuulua esimerkiksi kontorollointia, manipulointia ja painonhallintaa.

Moni nuori valmentaja jatkaa oman uransa jälkeen valmennustehtävissä. Osa haluaa työskennellä eri keinoin, inhimillisesti. Joillakin opitut metodit ovat juurtuneet syvälle.

– Voimistelijana monen itsetunto on tuhottu, eikä valmentajana ole itseluottamusta eikä rohkeutta tehdä omaa juttua. Oma entinen valmentaja saattaa olla oma kollega. Toimintaa on vaikea muuttaa, ja hyväksyntä on tärkeää nuorelle valmentajalle, Karukannas analysoi.

– Vanhoihin seuroihin tarvittaisiin uusia johtajia, uusia valmentajia, jotka olisivat uudistusten kannalla.

Fliku 82 on eettisyydessä edelläkävijä

Mariposa haluaa tehdä asiat uudella tavalla.

Seurassa lähdetään ajatuksesta, että jokainen voimistelija kelpaa omana itsenään. Ketään ei saa kiusata eikä nöyryyttää. Turvallisuus ja avoimuus ovat avainasioita.

Samoja arvoja pidetään tärkeinä myös vuosikymmeniä toimineessa Voimisteluseura Fliku 82:ssa. Toimintansa 1980-luvun alussa aloittanut telinevoimisteluun ja team gymiin keskittyvä helsinkiläisseura kiinnitti huomiota eettisiin asioihin alkumetreiltä alkaen.

– Meille on tärkeää, että toimintympäristö on turvallinen sekä henkisesti että fyysisesti lapsille ja kasvattaa lapsen itsetuntoa. Täällä saa onnistumisia ja ilon kokemuksia ja lajin parissa voi viihtyä pitkään, Flikun toiminnanjohtaja ja valmentaja Sini Mantila toteaa.

– Lapset viettävät täällä hallilla ison osan vapaa-ajastaan, ja siksi on tärkeää, että valmentajalla ja valmennettavalla on hyvä suhde.

Flikun valmennuspäällikkö Mine Sofuoglu sanoo, etteivät aikuisten väliset ristiriidat saa näkyä lapsille.

– Lapset ottavat aikuisista mallia, ja on tosi tärkeää, että aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat kunnossa, Sofuoglu sanoo.

Flikussa vanhemmat pidetään kartalla seuran asioista. Avoimuus kantaa pitkälle.

– Fiiliksiä kysytään usein, että pystytään tosi matalalla kynnyksellä helposti puuttumaan, jos joku asia on tuntunut ikävältä. Aina kun ihmisten kanssa toimitaan, kaikenlaisia tilanteita voi tulla eteen. Tärkeintä on se, miten niihin puututaan ja miten niistä jatketaan eteenpäin, Mantila kertoo.

– Vanhemmat otetaan herkästi keskusteluihin mukaan. He ovat aina tietoisia, jos on ollut ristiriitatilanne, johon on pitänyt puuttua, Sofuoglu kertoo.

Avaa kuvien katselu

Menestys ei vaadi epäinhimillisiä valmennusmetodeja

Valmennuskulttuurista käytävän keskustelun yhteydessä on puhuttu siitä, voiko tiettyjä valmennusmetodeja oikeuttaa urheilumenestyksellä.

Mariposan ja Fliku 82:n toiminnassa ajatellaan, että menestys ei vaadi epäinhimillisiä ja kovia valmennusmetodeja. Mitaleita saavutetaan, kun urheilija voi hyvin.

– Meillä mennään kasvatus edellä ja vasta sitten tulevat kilpailulliset tavoitteet. Terve nuori on ykkösasia, Sofuoglu toteaa.

– Parasta ovat ilonhetket ja toki myös ne harmituksen hetket. On hienoa olla läsnä ja tukena voimistelijalle. Kun pystyy olemaan turvallinen aikuinen lapselle. Parhaita hetkiä ovat ne, kun saa yhteyden lapseen, Karukannas hymyilee.