n pudotuspeleissä todella erikoinen tilanne – nämä maalivahtien lukemat ovat monilta osin mykistäviä

Maalivahtipeliä on perinteisesti pidetty NHL:ssä tosissaan mestaruutta tavoittelevan joukkueen kenties tärkeimpänä yksittäisenä pelin osa-alueena.

Mikäli veskari joukkueen takana seisoo päällään, kaikki on mahdollista ja kääntäen, mikäli maalivahti sortuu, koko korttitalo kaatuu todennäköisesti mukana – ja tämä koskee tukevallekin pohjalle rakennettua korttitaloa.

Viimeisin esimerkki löytyy Bostonista reilun viikon takaa.

Mikäli maalivahtipeli jää keskivertotasolle, hyökkäyspäässä ruudin on oltava kuivaa.

On kiistatonta, että Coloradon huima hyökkäysarsenaali pelasti kesällä 2022 kanadalaismaalivahti Darcy Kuemperin. Kuemper haki peliään läpi finaalisarjan päästäen taakseen useita, jos ei suoranaisesti helppoja, niin ainakin sellaisia maaleja, jotka paremmassa iskussa maalivahti olisi ottanut kiinni.

Kuemperin tilastot olivat monin paikoin koko pudotuspelikevään heikoimpia.

Kysyä toisaalta voisi, tulivatko Kuemperin ongelmat yllätyksenä? Eivät ainakaan siinä mielessä, että tämä oli ennen vuoden takaista pudotuspelijuoksua käytännössä täysin katsomaton kortti kovissa peleissä. Kuemper aloitti Arizonassa keväällä 2020 yhdeksässä ottelussa, mutta sitä edelliset – ja ainoat – pudotuspelit olivat keväältä 2014.

Colorado lähti kevääseen maalivahdilla, jolla oli neljäntoista playoff-ottelun kokemus.

Avaa kuvien katselu

Erikoinen trendi

Kuemperin ja Coloradon onnellinen loppu näyttää saaneen monen muunkin seuran yrittämään pyhän pokaalin valloittamista ilman huipputason maalivahtia. Käsillä on erikoinen trendi ja kevät siltä osin, että harvalla jäljellä olevasta kahdeksasta joukkueesta löytyy riveistään todella meritoitunutta maalivahtia – ennemminkin päinvastoin.

Osaltaan kyse on käsillä olevasta sukupolvenvaihdoksesta.

Osa takavuosien kestomenestyjistä on lyönyt patjat naulaan ja osalla tankki on yksinkertaisesti kuivunut. Ensin mainittuun osastoon kuuluu muun muassa Tuukka Rask, viimeksi mainittuun Los Angelesissa kaksi kannua voittanut ja tällä kaudella Vegasiin kaupattu Jonathan Quick.

Harvoin on NHL:n pudotuspelien toisella kierroksella ollut yhtäaikaisesti näin paljon kysymysmerkkejä maalivahtipelin osalta.

Eikä se ihme ole, kun katsoo, millaisella pudotuspelikokemuksella monet veskarit ovat kevääseen tulleet.

Lukemat ovat monilta osin mykistäviä. Esimerkiksi New Jerseyn maalivahtiduon yhteenlaskettu pudotuspelikokemus yltää 16 otteluun. Dallas- ja Toronto-kaksikot pääsevät 19:ään ja Edmontonin 23 otteluun.

Yli sadan menevät vain Seattle ja Vegas. Vegasillakin sadan ottelun kakusta 92 peliä tulee vaihdossa istuvalta, aiemmin mainitulta Quickilta. Kasinokaupungin ritarit lähtivät kevääseen ykkösvahtinaan Laurent Brossoit, joka oli ennen kuluvaa kevättä pelannut pudotuspelijääkiekkoa 27 minuuttia.

Jäljellä olevasta kahdeksasta ykkösvahdista viiden pudotuspelikokemus jää alle 20 ottelun.

Melkoiseksi uhkapeliksikin voisi tällaista trendiä luonnehtia.

Porukan kokeneimmat ovat Vegasin Quick, Seattlen Martin Jones, Carolinan Frederik Andersen sekä Floridan Sergei Bobrovski, mutta näistäkin kaksi ensin mainittua ovat pelanneet todella heikon kauden ja ovat käytännössä pois pelistä, ellei jotakin todella dramaattista tapahdu.

Aloittavista maalivahdeista kukaan ei ole urallaan koskaan pelannut toisen pudotuspelikierroksen tuolla puolen.

Seattle ja Carolina turvallisimmilla vesillä

Erityisen vaikeaksi tilanne menee monella, jos jotakin sattuu. Esimerkiksi Dallasin kakkosvahti Scott Wedgewood ei ollut pelannut minuuttiakaan pudotuspeleissä ennen maanantaiaamua. Ykkösvahti Jake Oettingerin taso on laskenut selkeästi runkosarjasta, mikä heittää ison varjon tähtipaitojen mestaruushaaveille. Maanantaina Seattle pommitti Oettingerin vaihtoon.

Myös Torontossa on tilanne päällä. Heikosti pelanneella Ilja Samsonovilla on 17 pudotuspeliottelun kokemus, mutta nyt hänkin loukkaantui. Kun Matt Murraykin on sairastuvalla, maaliIn luisteli yhden playoff-ottelun kokemuksella Joseph Woll.

New Jerseyn kakkosvahdilla Akira Schmidillä on seitsemän, Floridan kakkosvahdilla Alex Lyonilla kolmen ja Edmontonin kakkosvahdilla Jack Campbellilla viidentoista ottelun kokemus pudotuspeleistä.

NHL:ssä ei ole huonoja maalivahteja, mutta käsillä oleva tilanne on hyvin erikoinen ja poikkeuksellinen. Tehtaan takuuta on vaikea tällä haavaa oikeastaan yhdenkään joukkueen maalivahtipelistä antaa, koska näyttöjä näin pitkältä keväältä ei kenellekään juuri ole.

Paras tilanne lienee Seattlella, missä Philipp Grubauer on pelannut hyvin sekä Carolinalla, jolla on kolme aidosti hyvän NHL-tason maalivahtia Andersenissa, Antti Raannassa ja Pjotr Kotshetkovissa. Myös Floridan Bobrovski on löytänyt pelaamiseensa hyvän tasapainon ja rauhan.

Eikä unohtaa sovi sitäkään, että jos Florida vain olisi viime kesänä jotenkin päässyt eroon Bobrovskin kymmenen miljoonan taalan sopimuksesta, tilanne pantterimaalin suullakin olisi toisenlainen.

Suomalaiset

Toki kokemattomuus ei tarkoita sitä, etteikö joukkue voisi voittaa sitä suurinta. Olemme toki tottuneet viime vuosina etenkin Tampan Andrei Vasilveskin yli-inhimillisiin otteisiin kovissa paikoissa, mutta myös toisenlaisia tarinoita löytyy.

St. Louis voitti mestaruuden 2019 maalivahtinaan täysin kokematon Jordan Binnington, joka olikin Bluesin mestaruuskevään merkittävin yksittäinen pelaaja. Tätä nykyä Torontoa edustava Matt Murray voitti Pittsburghissa Stanley Cupin tulokaspelaajana keväällä 2016 ja heti perään uudelleen 2017.

Kuemper, Binnington ja Murray ovat osoituksia, että kokemus ei ole kaikki kaikessa, mutta silloin myös joukkueelta edessä vaaditaan paljon.

Suomalaisittain käsillä on hiljainen, vain kahden veskarin kevät. Los Angelesiin kaupattu Joonas Korpisalo pelasi hyvin, mutta taipui lopulta Edmontonin käsittelyssä. Carolinassa Raanta aloitti niin ikään hyvin, mutta tuli lopulta Andersenin syrjäyttämäksi.

Suomalainen maalivahtimenestys NHL:ssä on ollut viime vuosina harvinaista. Rask oli Bostonin kanssa finaaleissa 2013 ja 2019, Pekka Rinne Nashvillen kanssa kesällä 2017, mutta sen koommin ei pelaavia suomalaisveskareita olla kakkoskierroksen jälkeen nähty – ja voi olla, ettei nytkään nähdä.

Tuoreimmassa Ikan änäri -jaksossa puhuttiin Floridan jättiyllätyksestä ja Seattlen huippukaudesta. Suomalaisista käsittelyssä olivat Eeli Tolvanen, Aleksander Barkov ja Kaapo Kakko. Kaikki Ikan änäri -jaksot löydät Yle Areenasta tästä linkistä.