- 10 elokuun, 2023
Miten ihmeessä puolustaja voi olla paras maalintekijä? Näin toimii Ruotsin tuhoisa ase, joka on ollut MM-jalkapallossa myrkkyä vastustajille
Kaikki jalkapallon MM-kisoista: Kisauutiset, puheenaiheet, Futistietäjä, ohjelma, tulokset ja tilastot löydät Ylen MM-kisasivuilta.
Pitkät pelaajat ja hyvät erikoistilannekuviot ovat olleet kovaa valuuttaa tämänkin kesän MM-jalkapallossa.
Aihe nousi esille jo viime vuoden EM-turnauksessa, jossa päällä tehdyt maalit olivat yleisesti yliedustettuina. Etenkin naisten maajoukkuejalkapallossa ne korostuvat edelleen, eivätkä kuluvat MM-kisat ole poikkeus.
Naisten vuoden 2019 MM-kisoista tehdyn tutkimuksen mukaan kulmapotkut johtivat laukaukseen maalia kohti kerran viidestä. Saman tutkimuksen lähdeaineiston mukaan esimerkiksi miesten vuoden 2010 MM-kisoissa näin tapahtui alle kerran kymmenestä.
– Tässä ilmiössä yhdistyvät taitotekijät, puolustamisen eri osa-alueiden hallinta, sekä vastaavat tekijät hyökkäyspelaamisessa. Maajoukkueturnaukset ovat myös erilaisia kuin seurajoukkueiden arki, ja käytettävissä oleva aika on rajallista. Tietysti olennaisia ovat myös fyysiset erot, Yle Urheilun asiantuntija Jonne Kunnas listaa.
Erikoistilanne- ja pääpeliosaamisellaan esiin on ponnistanut etenkin Ruotsi. Lohkovaiheen kolmessa ottelussaan se sai kulmapotkutilanteista 17 maalintekoyritystä ja teki neljä maalia. Ruotsin kulmapotkujen maaliodottama oli 3,3, kun toiseksi parhaan Australian vastaava lukema oli 0,9.
Kaiken keskipisteessä oli keskuspuolustaja Amanda Ilestedt, joka teki kolme maalia nimenomaan kulmapotkujen kautta. Ilestedt näytti ennen pudotuspelejä jopa mahdolliselta maalipörssin voittajalta.
– Ruotsi on aina ollut erikoistilanteissa suhteellisen hyvä. Tämän vuoden aikana kuitenkin yksi kulmapotkukuvio on korostunut. Se on varmasti seuraus analyysistä vastustajien puolustamiseen liittyen, Kunnas alustaa.
Ruotsin luottokuvio
Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin kaikki vuoden 2019 naisten MM-kisojen 476 kulmapotkua. Niistä tehtiin 17 maalia ja saatiin 93 laukausta maalia kohti. Turnauksen maaleista noin joka yhdeksäs syntyi kulmapotkutilanteesta.
Vaarallisimpia kulmapotkut olivat, kun pallo toimitettiin etutolpan alueelle ja toimitusalueella oli vähintään kuusi hyökkääjää. Myös kulmapotkukuvioiden ”dynaamisuus” linkittyi maalin todennäköisyyteen. Dynaamisuus viittaa hyökkääjien liikkumiseen kohdealueella.
Ruotsin kulmapotkuista onkin havaittavissa selkeä Kunnaksenkin mainitsema luottokuvio, joka on koitunut monen vastustajan turmioksi. Ruotsi luo mieluusti ruuhkan maalin eteen ja ahtaa pelaajia viiden metrin alueelle.
– Tämä on loistava tapa iskeä erityisesti sellaisiin joukkueisiin jotka puolustavat voimakkaasti aluetta. Ruotsilla on pituusylivoima suhteessa melkein kaikkiin vastustajiin. Lisäksi Jonna Anderssonin keskitykset ovat erittäin laadukkaita, Kunnas sanoo.
Andersson yrittää yleensä toimittaa korkean pallon etutolpan tuntumaan. Jos Ruotsi voittaa pääpallon, maalintekoyritys tulee todella läheltä. Kohdepelaaja on ollut toistuvasti Ilestedt. Hän asettuu poikkeuksetta maalin eteen, kohtalaisen lähelle maalivahtia.
– Ilestedt ajoittaa hyppynsä todella hyvin suhteessa syöttöön. Näin hän saa osuman palloon oikealla hetkellä. Se perustuu ponnistamiseen sekä käsien ja vartalon käyttöön. Niillä voi saada etua vastustajaan ja sen Ilestedt osaa erittäin hyvin.
Toimituksen ja viimeistelyn ohella kolmas tärkeä tekijä Ruotsin vaarallisuudessa on muiden kuin Ilestedtin toiminta maalin edessä.
Maalin lähelle tulevan pallon riskinä on, että maalivahti nappaa sen käsiinsä. Ruotsi huomioi tämän siinä, miten se asettelee pelaajansa ja millaisia liikkeitä he tekevät. Se oli Italian turmio. Ilestedt sai tehdä juuri sen, mitä halusi, ja aiheutti kolme maalia.
Italia puolusti puhtaasti aluetta. Jokaisella pelaajalla oli siis vastuualue, eivätkä he liikkuneet pelaajien mukana. Silloin hyökkäävän joukkueen ase on tuoda jollekin alueelle riittävästi pelaajia luomaan ylivoimaa. Ruotsi teki juuri näin luomalla neljä vastaan kolme -tilanteen.
– Ilestedtin tehtävä on luoda itselleen tilaa ja löytää sopiva kulma liikkua puskemaan. Hän liikkuu aina lähtöpaikastaan vähän taaemmas ja hyökkää siitä palloon. Muiden tehtävä on blokata tilaa Ilestedtille. He ehkä hyppäävät palloon, mutta samalla painavat italialaisia alas ja pitävät huolta, että ympäriltä ei tule lisää puolustajia, Kunnas pohjustaa seuraavan esimerkin ensimmäistä maalia.
– Toisessa ajatus on täsmälleen sama. Nathalie Björn työntää yhden pelaajan pois. Ilestedt on vartioinnissa, mutta Stina Blacksteniuksen tehtävä on työntää maalivahtia ja tehdä käsillään tilaa Ilestedtille. Lisäksi Magdalena Eriksson tekee juoksun, jolla hän voi voittaa pallon tai vähintään aiheuttaa hämmennystä. Jos pallo menee kaikkien yli, Fridolina Rolfö kyttää taaempana. Tässä hän jääkin vapaaksi, koska pallo vetää aluetta puolustavien huomion itseensä.
Yhdysvallat tiesi vastalääkkeen
Ruotsin täsmäase on myös ennalta-arvattava. Olisi siis loogista, että mitä useammin Ruotsi käyttää samaa kuviota, sitä paremmin vastustajat osaavat valmistautua puolustamaan.
Neljännesvälierässä Yhdysvallat oli tehnyt läksynsä.
– Ruotsilla on varmasti monta erilaista kuviota erilaisiin vartiointeihin. Siksi ihmetytti, miksi he seurasivat USA-pelissä samaa tapaa, vaikka siitä ei tullut mitään. Jos vartiointia on enemmän, olisi ehkä helpompi saada pelaajat vapaaksi juoksusta kuin paikaltaan, Kunnas sanoo.
Yksinkertaisinta olisi vastata numeroihin numeroilla. Jos puolustavia pelaajia on maalin edessä yhtä monta kuin hyökkääviä, muuttuu tilanne yhdellä yhtä vastaan -kamppailemiseksi, missä pääpelitaito ratkaisee.
– Jos Ruotsi haluaa lisää maleja, variaatiota tarvitaan. Pitäisi olla selvää, että vastustajat puolustavat nyt pääsääntöisesti siten kuin USA puolusti: ensisijaisesti aluetta, mutta Crystal Dunn ja Emily Sonnett vartioivat erityisesti Ilestedtiä. Sonnett myös asettui Ilestedtin taipumusten mukaisesti estääkseen vapaan liikkeen poispäin maalista, Kunnas kuvailee seuraavaa esimerkkitilannetta.
– Videon toisessa esimerkissä Sonnett on jälleen kiinni Ilestedtissä. Hän päästää Ilestedtin etupuolelleen, mutta samalla työntää häntä pois, ja tilanne pysyy kontrollissa. Sonnett myös alkoi ottaa kontaktia hyvissä ajoin ennen kulmapotkun antamista. Italia ei onnistunut tässä. Ilestedt pääsi palloon aina ilman suurempaa kontaktia.
Ilmojen kuningatar rankaisi Brasiliaa
Ruotsi on erikoistilanteissa MM-turnauksen vaarallisin joukkue, mutta yksittäistä vaarallisinta pelaajaa odotettiin toisesta leiristä.
Ranskan Wendie Renard on yleensä ollut ilmatilan hallitsija. Viime kesänä EM-kisoissa hän oli monesti mahdoton pideltävä, joka rynnisti keskityspalloon kahdesta tai kolmesta vartijasta huolimatta.
– Amanda Ilestedt on pitkä, mutta Renard on vielä kymmenen senttiä pidempi. Hän on fyysisesti niin eri luokkaa kuin kaikki muut, Kunnas aloittaa.
– Sen lisäksi hänellä on kaikki muut hyvän erikoistilannepelajaan ominaisuudet. Hän ajoittaa liikkeensä laadukkaasti, pääsee irti vartioinnista ja ponnistaa vahvasti. Jos hän ei ole tuossa maailman paras, niin ainakin lähellä.
Renard on jälleen Ranskan ensisijainen kohdepelaaja. Ranskan kuviot ovat kuitenkin monipuolisempia kuin Ruotsin, eikä edes Renard asetu aina samaan paikkaan.
– Seuraavista esimerkeistä ensimmäisessä Renard on kohdepelaaja etualueella. Brasilia puolustaa pääasiassa aluetta, mutta Renardia vartioidaan erikseen. Alue on puolustavan joukkueen kannalta vaarallisin, ja siksi siellä on eniten brasilialaisia. Lisäksi piiritetään nimenomaan Renardia, Kunnas pohjustaa.
– Toisessa esimerkissä Renard tulee taka-alueelle. Kulmapotku annetaan lyhyenä, mutta olennaista on nähdä, mitä Renard ja Brasilian Geyse tekevät. Geyse ei edes katso palloa, vaan keskittyy täysin Renardiin. Hän juoksee mukana, ainoana tehtävänään pysäyttää Renrd. Kehon asento, käsien käyttö – kaikki kohdistuu Renardiin.
Renard on tehnyt maajoukkueessa 35 maalia, kolme vähemmän kuin Teemu Pukki. Viime vuonna hän osui 13 ottelussa neljästi ja kuritti muun muassa Suomea kahdesti. Vuoden 2019 MM-kisoissa hän teki neljä osumaa ja koko urallaan hän on iskenyt 135 kertaa. Myöskin legendaarisen uran topparina tehnyt Sergio Ramos on yltänyt seura- ja maajoukkueessa yhteensä 103 maaliin.
Nyt Renard on pääsääntöisesti pidetty aisoissa, mutta hän on silti malliesimerkki vahvan kulmapelaamisen käsikirjaan.
– Aikaresurssit korostuvat. Jos pelaa maajoukkueturnauksessa Ranskaa vastaan, yleensä keskittyminen on paljon puolustamisessa. Ja kun keskitytään erikoistilanteiden puolustamiseen, keskitytään paljolti Renardiin. Vastustajat ovat siis oppineet paljon. Renardin toiminnassa ei ole suuria muutoksia, mutta vastustajien toiminta on kehittynyt, Kunnas selittää.
Nukahdusten hinta on silti kova. Sen sai kokea Brasilia, joka tavallaan jäi ulos pudotuspelivaiheesta nimenomaan Renardin takia. Brasilia jäi yhden pisteen päähän jatkopaikasta kärsittyään ainoan tappionsa Ranskalle, kiitos Renardin loppuminuuttien maalin.
– Renard aloitti jälleen taka-alueelta. Aiemmassa esimerkissä vartija aloitti kauempaa ja sai mahdollisuuden seurata juoksun suuntaa, jotta Renard ei pääsisi iskemään nopeudella. Tässä on sama ajatus, mutta kolmen pelaajan vartiointi menee sekaisin. Jää epäselväksi, kuka seuraa Renardia, Kunnas alustaa.
– Ranskan kaksi hyökkääjää tekivät ensimmäiset liikkeet, mikä sai Brasilian kommunikoinnin pettämään. Renard unohtui taaemmas vapaaksi, eikä Brasilia edes blokannut hänen juoksulinjaansa. Jos Renard saa näin paljon tilaa, tulos on paha.
Renard on tehnyt uransa johtajuutensa ja fyysisten ominaisuuksien perusteella. Nämä saattavat kuitenkin olla 33-vuotiaan topparin viimeiset MM-kisat ja samalla yhden naisen ylivoiman loppu.
Jonne Kunnas uskoo, että kulmapotkujen ja päällä tehtyjen maalien osuus voisi ylipäätään kutistua tulevien arvoturnausten mittaan. Naisten jalkapallon yleinen kehittyminen ja paremmat resurssit esimerkiksi kaventavat kuilua parhaiden ja heikompien maiden välillä.
– Aiemmin miesten joukkueiden valmentamisen taso on ollut pidemmällä, mutta nyt se on muuttumassa. Uskon siis, että tulevaisuudessa tuo ero tulee tasoittumaan. Nyt se kuitenkin vielä näkyy, Kunnas summaa.
