Maksoimme syksyllä sähköstä 5 miljardia ylimääräistä – ”Tulonsiirto sähköntuottajille”

Viime vuonna sähkö oli poikkeuksellisen kallista.

Kun sähkön tukkumarkkinahinta Suomessa oli vielä vuonna 2020 keskimäärin 2,8 senttiä kilowattitunnilta, viime vuoden jälkimmäisen puoliskon keskihinta oli jo reilusti yli 20 senttiä.

Ylen MOT-toimitus pyysi Aalto-yliopiston tutkijoita arvioimaan, kuinka kalliiksi energiakriisi suomalaisille lopulta kävi.

Summa on pysäyttävä: Suomalaiset ovat maksaneet sähköstä noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Tämän verran rahaa on siis kadonnut sähkönkäyttäjien taskuista ja päätynyt sähkön myyjille.

– Sähkön tuotantokustannukset ovat suurin piirtein samat kuin ennen energiakriisiä. Puhdasta energiaa tekevät sähkön tuottajat hyötyvät tilanteesta valtavasti. Energiakriisihän on oikeastaan energiantuottajan paratiisi, sanoo teknillisen fysiikan professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

Avaa kuvien katselu

Poikkeuksellisessa tilanteessa sähkömarkkinan toimintamalli aiheutti tilanteen, jossa sähkönkäyttäjien kulut kohosivat korkeiksi, mutta moni sähköntuottaja hyötyi.

Lund pitää tulonsiirtoa epäoikeudenmukaisena, koska hänen mukaansa tapahtunut olisi voitu myös välttää. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä esitti jo viime keväänä ehdotuksensa (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten nykyistä sähkömarkkinamallia olisi voitu kriisitilanteessa muokata. Tämä olisi vähintään hillinnyt hintojen rajun nousun.

Näin halpa sähkö myydään kalliilla

Pääselitys sähkön hinnan nousuun on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut Venäjän energiatoimitusten katkeaminen. Maakaasusta tuli pula, ja kaasulla tuotetun sähkön hinta nousi pilviin.
Kaasusähkön hinnannousu selittää suomalaisten korkeita sähkölaskuja kuitenkin vain osittain.

Nykyinen sähkömarkkina toimii tavalla, joka on vaikuttanut syksyn sähkölaskujen suuruuteen. Se perustuu marginaalihinnoitteluun, jossa hinta määräytyy kalleimman energialähteen mukaan.

Normaaleina aikoina marginaalihinnoittelu kannustaa tehokkaaseen sähköntuotantoon. Kalliin fossiilisähkön tuottamiseen ei kannata investoida, jos tuulen kaltaisella ilmaisella luonnonvaralla tuotetun sähkön voi myydä samaan hintaan.

Marginaalihinnoittelua pidetään tärkeänä työkaluna siirtymässä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Tästä energiateollisuus ja tutkijat ovat samaa mieltä.

Energiakriisin kaltaisessa poikkeustilanteessa marginaalihinnoittelu voi kuitenkin nostaa sähkön hinnan pilviin ja tuottaa kansalaisille valtavaa taloudellista ahdinkoa.

– Kuluttajat eivät nyt pääse nauttimaan siitä tosi halvasta aurinkoenergiasta, tuulivoimasta, vesivoimasta, meille ei ole mitään hyötyä siitä. Ja se on markkinoiden vika, professori Lund sanoo.

Sähkön tuottajat ovat sen sijaan hyötyneet hinnoittelujärjestelmästä. Suomen kaksi suurinta sähköntuottajaa, Fortum ja metsäyhtiö UPM ovat kaksinkertaistaneet sähköntuotantonsa liikevoiton.

Esimerkiksi Fortum tuottaa sähkönsä ydinvoimalla ja vesivoimalla, joiden tuotantokustannukset ovat alhaiset. Vesivoimalla tuotetun kilowattitunnin tuotantokustannus on yksi sentti, kun sähkön markkinahinta on syksyn huippuhetkinä monesti yltänyt yli 50 senttiin.

Suomi vastustaa muutoksia nykymalliin

Energiateollisuus vastustaa johdonmukaisesti marginaalihinnoittelusta luopumista edes kriisitilanteessa.

Vielä syksyllä järjestelmän remonttiin oli kuitenkin kova poliittinen paine.

Esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi (siirryt toiseen palveluun), että järjestelmä ei enää palvele sähkönkuluttajien etua. Von der Leyen ehdotti, että sähkön markkinahintaa nostanut kaasu irrotettaisiin hinnoittelujärjestelmästä omaan koriinsa, jolloin kaikki myytävä sähkö ei olisi yhtä kallista.

EU-maat ovat vääntäneet asiasta talven ajan. Suomi on asemoinut itsensä nykysysteemin säilyttäjien joukkoon.

Helmikuussa Suomi ja kuusi muuta EU-maata julkaisivat yhteiskirjeen (siirryt toiseen palveluun), jossa varoitetaan muutoksista ”hyvin toimivaan järjestelmään”.

Käytännössä kirje on vastalause eteläisen Euroopan maille, jotka ovat vaatineet perusteellisempaa mullistusta hinnoittelumekanismiin.

Suomi liittyi yhteiskirjeeseen virkamiestyön tuloksena. Suomen energiastrategiasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto, joka on johdonmukaisesti vastustanut puuttumista sähkön markkinahinnan muodostukseen.

– Jos me keinotekoisesti laskemme markkinahinnan alas, se tarkoittaa hyvin helposti sähkön niukkuutta ja sähkökatkoksia, sanoo energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

Miten sähkömarkkina toimii ja miksi sen muokkaamisesta ollaan niin eri mieltä? Katso uusin MOT-ohjelma Yle Areenasta.

Voit keskustella artikkelista 14.3. kello 23 asti.