- 6 heinäkuun, 2023
Kymmenet tuhannet mökkiläiset päästävät jätevetensä rehevöittämään vesistöjä: ”70-luvun järjestelmiä väitetään toimiviksi”
Vuosia kiistelty, aikanaan paljon purnattu jätevesisääntely astui voimaan kuusi vuotta sitten. Kesämökit ja muut rantakiinteistöt velvoitettiin uusimaan jätevesijärjestelmänsä nykyvaatimusten mukaisiksi – vanhoista putkista ravinteet hujahtivat suoraan vesistöön rehevöittämään niitä. Se haluttiin estää. Siirtymäaikaa puhdistusvaatimusten täyttämiseen annettiin syksyyn 2019 saakka.
Vaan mikä on tilanne nyt neljä vuotta myöhemmin? 2019 niitä oli arviolta 114 000, mutta nyt tarkkaa lukumäärää ei tiedä kukaan, koska sitä ei ole selvitetty. Optimistinen arvio on, että luku on pudonnut alle 100 000:n.
Tuhansia laittomia mökkirantoja
Suuntaa antaa Yle uutisten suosittuihin mökkikuntiin tekemä sähköpostikysely. Esimerkkinä maan vilkkain mökkikunta, yli 10 000 kesämökin Kuopio.
– Jätevesiremonttien siirtymäajan päättyessä Kuopiossa oli lähes 3 000 rantakiinteistöä, joilla jätevesijärjestelmät eivät olleet kunnossa. Tästä määrästä noin 300 eli 10 prosenttia on laittanut asiat kuntoon, arvioi tilannetta Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Ahonen.
Ahosen mukaan jopa 2 000–2 500 kuopiolaiskiinteistön jätevesijärjestelmä ei täytä lain vaatimuksia.
– Tai jopa enemmän. Suunta on oikea, mutta vauhti on aivan liian hidas. Ei voi olla tyytyväinen. Suurin osa on jäänyt passiviseksi.
Ahosen mielestä lain noudattaminen on jäänyt melkein tapahtumatta.
– Alussa oli niitä hyvin aktiivisia, jotka heti kyselivät ja sanoivat, että nämä täytyy tehdä. Mutta näyttää siltä, että jopa 90 prosenttia on jäänyt passiiviseksi ajatuksella, että jos eivät muutkaan tee, niin en tee minäkään.
Kalliita mökkejä rempattu ahkerammin
Ylen kysely muihin mökkisuosikkikuntiin tuottaa niinikään tulokseksi, että remontoitavaa riittää jätevesijärjestelmissä edelleen valtavasti.
Kuusamo ynnää luvuksi useita satoja kiinteistöjä, Parainen vajaat 800, Savonlinna tuhat.
Lohja puolestaan ilmoittaa, että kolmasosa kaikista kiinteistöistä (sekä vakituisista että vapaa-ajan kiinteistöistä) on kunnostettava, koska järjestelmä ei täytä haja-asutuksen jätevesilainsäädännön vaatimuksia.
Oheinen taulukko kuvaa jätevesijärjestelmien kunnostusintoa Savonlinnassa. Samansuuntaisen käyrän voisi piirtää lukuisista muistakin kunnista. Remonttien määrä kasvoi siirtymäajan lopulla, mutta sen jälkeen halut hiipuivat. Viime vuoden remonttitahdilla Savonlinnassa kestää 25 vuotta ennen kuin kaikki jätevesijärjestelmät ovat lain vaatimassa kunnossa. Eikä Savonlinna ole poikkeus.
Ahosen mukaan tilanne on parempi Etelä-Suomen hintavilla kesämökkimailla. Halvemmissa mökkimaakunnissa ei ole niinkään haluja panostaa rahaa remontteihin, etenkin iäkkääseeen mökkiin, koska kunnostus maksaa liikaa suhteessa mökin arvoon.
– Ongelma varmaan kasvaa Itä- ja Pohjois-Suomeen mennessä.
Pakko paras konsultti?
Passiivisia on siis paljon, mutta miksi? Lohjan ympäristöviranomainen listaa syitä, jotka pätevät yleisesti muuallakin. Lohjan mukaan remontit jäävät tekemättä esimerkiksi mökin vähäisen käytön vuoksi ja joskus pelätään myös laittoman vesivessan paljastumista. Monesti rakennuksen omistaa vanhempi henkilö, eikä nuorempi polvi halua satsata siihen. Rakennus on huonokuntoinen, kunnostuskustannukset arveluttavat, eikä arvo nouse jätevesiremontilla. Tietämättömyyttäkin on: ei ymmärretä, että kiinteistö tarvitsisi kunnostusta.
Kouvolassa taas on kuultu ihmettelyä siitä, miten järjestelmää voi jälkeen päin vaatia parannettavaksi, kun systeemi on kuitenkin rakennusluvassa hyväksytty vuonna 1978.
– Yleisin remontoimatta jäänyt kohde on sellainen nipinnapin-rajatapaus, jossa on ihan pikkuisen enemmän mukavuuksia kuin kantovesimökissä, mutta joka kuitenkin lipsahtaa juuri siihen kategoriaan, että jätevesien puhdistamista vaaditaan.
Paraisilla tuumitaan, että remontit jäävät helposti tekemättä, jos niihin ei tule pakotetuksi.
– Monet meistä ovat sellaisia. Jos on kesämökki, jonka käyttöaste jää vähäiseksi ja siellä ollaan vain joitakin viikkoja vuodessa, ei löydy motivaatiota satsauksille. Tietysti osalla kyse on myös rahasta, Paraisten ympäristöviranomainen kommentoi.
Kuopion Ahosen mukaan moni pitää jätevesiremonttia kalliina.
– Esimerkiksi Pohjois-Savossa osa kesämökkikiinteistöistä on varsin edullisia. Niihin ei haluta tehdä usean tuhannen euron remontteja. Mieluummin on jääty passiivisesti odottamaan, että pakotetaanko, Ahonen pohtii.
”70-luvun järjestelmiä väitetään toimiviksi”
Ihmisten passiivisuus ei yllätä Ahosta, mutta toinen asia kyllä.
– Se yllättää, kuinka huonoja jätevesijärjestelmiä, vaikkapa 1970–1980-luvun järjestelmiä, ihmiset väittävät toimiviksi. Ne toki toimivat sillä tavalla, että kun wc-pöntön vetää, niin tavara lähtee ulos. Mutta kysymys on siis jäteveden puhdistamisesta. Ei 1970-luvun järjestelmä enää puhdista jätevesistä mitään.
– Toki kiintoaineet sieltä poistetaan, mutta rantakiinteistölle olennainen ravinteiden poisto jää tekemättä. Näin ravinteet valuvat ihmisten uimavesiin rehevöittämään järviä. Se on se seuraus.
Ahosen mukaan paremmalla jäteveden puhdistusjärjestelmällä saadaan uimavesien ja lähivesien rehevöitymistä ehkäistyä.
Uhkasakkoon ei haluta mennä
Kuntien ympäristöviranomaiset valvovat jätevesisääntelyn noudattamista alueillaan ja neuvovat apua tarvitsevia. Resurssipulan vuoksi valvonta on jäänyt vähäiseksi suuressa osassa kuntia. Kuopiossa on lähetetty selvityspyyntökirjeitä otantaidealla maaseutualueille.
– Suurin osa vastaa. Sen jälkeen neuvomme, mitä kiinteistölle kannattaa tehdä. Jos ei halua kallista remonttia, ehdotamme vaihtoa kuivakäymäläksi. Sekin on vaihtoehto, Ahonen sanoo.
Kunnan hallintopakkokeinoja ovat teettäminen, uhkasakko tai viime kädessä rikosilmoitus. Pakkokeinoihin ei ole Kuopiossa tarvinnut vielä turvautua ja harvassa ne ovat muuallakin.
– Kyllä ihmiset ymmärtävät, jos järjestelmä on ihan toimimaton. Aivan kamalia tapauksia ei ole vielä tullut vastaan, Ahonen kertoo.
