- 22 maaliskuun, 2023
Järvenpäähän nousi monen mielestä ”Suomen rumin rakennus” – professorin mielestä asia ei kuitenkaan ole ollenkaan näin yksinkertainen
Rakennussuunnittelun professori muistuttaa, että sille on syynsä, miksi sosiaalisen median huutoäänestykset eivät ohjaa rakentamista. Ulkokuoren ohella tärkeää on se, kuinka rakennus toimii käytännössä.
Mikä vuoden 2022 uudisrakennus on Suomen kaunein ja mikä rumin?
Tätä kysyi Arkkitehtuurikapina-niminen Facebook-ryhmä leikkimielisessä äänestyksessään (siirryt toiseen palveluun) hiljattain. Ryhmän slogan on ”Ei enää rumia laatikoita”, joten ei liene yllättävää, että kauneimmaksi kohteeksi äänestettiin Helsingin Honkasuon hirsitalot, jotka on rakennettu perinteiseen tyyliin.
Vähiten ryhmäläisten silmää miellytti Järvenpään Bulevardikorttelin ensimmäinen vaihe. Äänestystuloksista ovat aiemmin uutisoineet muun muassa Keski-Uusimaa (siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).
Rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta pitää ”tykkään–en tykkää”-tyylistä keskustelua ohuena.
– Se on kuin kirjaa arvostelisi pelkkien kansien perusteella. Tällaisessa arvioinnissa monimutkainen asia yksinkertaistetaan, hän sanoo.
Sanaksenahon mielestä rakentamisen taustalla olevat prosessit, arvot, osapuolet ja yhteiskunnallinen konteksti jäävät helposti huomiotta. Hän toteaa, että rakentamista ohjaavat muun muassa kaavoitus ja budjetti.
– Monesti kuulee, että miksei rakenneta sellaista kuin ennen. Rakennustekniikan kehitys muokkaa aina arkkitehtuuria. Minun on vaikea ymmärtää, miksi joku rakennus haluttaisiin naamioida näyttämään jonkin toisen aikakauden rakennukselta. Kukin aika näyttäytyy omanlaisenaan.
- Kuuntele: Kulttuuriykkösessä arkkitehtuurin tyylisuunnista ja kiistanalaisimmista tuotoksista ovat keskustelemassa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa sekä kaupunkiestetiikan tutkija Sanna Lehtinen. Jakso on julkaistu tammikuussa 2022, ja sen juontaa Jakke Holvas.
Ulkonäkötrendiksi on nousemassa klassismi
Järvenpäästä ei suinkaan löydy Suomen ainoa parjattu ”laatikko”. Helsingin seudulla on viime vuosina puhuttanut esimerkiksi Pasilaan noussut massiivinen, suorakulmainen Tripla.
Se sisältää kauppoja, asuntoja, toimistoja, hotellin ja juna-aseman. Näiden yhdistäminen saman kokonaisuuden alle vaati Triplan suunnittelujohtajan mukaan paljon tutkimustyötä ja asiantuntijoiden kuulemista.
Facebookin Arkkitehtuurikapina-ryhmässä on tällä hetkellä reilut 13 000 jäsentä. Ryhmän perustaja Marjo Uotilan mielestä Suomessakin voitaisiin rakentaa perinteisemmän tyylin mukaan, mutta sitä ei jostain syystä pidetä sopivana.
– Minkä takia meidän aikamme arkkitehtuurin pitää olla niin tylyä ja rumaa? En hyväksy sitä. Arkkitehtuurin pitää olla kaunista, sen pitää luoda meille ihmisille viihtyisää ja ihanaa rakennettua ympäristöä, tutkijataustainen Uotila kommentoi Ylelle elokuussa 2022.
Rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenahon mielestä ulkokuoren ohella tärkeää on se, kuinka rakennus toimii käytännössä. Jokaisella rakennuksella on omanlaisensa tekniset, tilalliset ja taloudelliset vaatimukset.
– Rakennukset ovat tiloja elämälle ja toiminnalle, eikä niiden onnistuneisuutta voi arvioida pelkän ulkonäön perusteella. Kauneus on aina katsojan silmässä, mutta rakentaessa ei voida tehdä huutoäänestystä siitä, mistä enemmistö tykkää, sillä taustalla ovat monimutkaiset prosessit.
Toisaalta Sanaksenaho pitää tärkeänä, että suunnittelussa mietitään myös inhimillistä mittakaavaa ja että rakennuksessa on jotain ihmisen skaalaan hahmottuvaa.
Ulkonäöllisesti hänen mukaansa rakentamisen trendinä nostaa nyt päätään taas klassinen muotokieli.
– Paljonkin suunnitellaan uudisrakennuksia, jotka toteutetaan esimerkiksi symmetrisillä ja pystysuorilla ikkuna-aukoituksilla. Esimerkkinä tästä on Kallion Kaarle -talo. Siinä ei kuitenkaan ole sinänsä kopioitu vanhojen rakennusosien detaljeja, vaan siitä näkee, että se on uudisrakennus.
Arkkitehtuurikapinan äänestyksessä Kallion Kaarle äänestettiin toiseksi kauneimmaksi rakennukseksi.
Sanaksenaho ymmärtää, että rakennusten ulkonäkö herättää ihmisissä tunteita, sillä ne ovat kaikille yhteisessä tilassa.
– Siksi on tärkeää, kenelle annetaan valta päättää kaupunkikuvasta. Toistaiseksi on niin, että se on osa meidän muutenkin demokraattista päätöksentekoa.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 23. maaliskuuta kello 23:een asti.
