- 14 toukokuun, 2023
Hormoneja, tanssia, miekkailua ja höyhenten pölinää – lintujen kevätmuutto on aikaistunut myös Lapissa, jonne on levinnyt monia uusia lajeja
Lintulajien levinneisyysalueet siirtyvät kohti pohjoista maankäytön ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Kevätmuutto on nyt kiivaimmillaan Lapissa.
– Kohta siellä tanssahdellaan, kun soidinmenot oikein kunnolla alkavat, kittiläläinen pitkän linjan lintuharrastaja Juha Takalo naurahtaa kiikaroidessaan suokukkoja Karinnokan lintutornilla Kittilässä.
Suokukkojen soidin koostuu tanssahtelusta, miekkailusta ja huijaamisesta. Muutoin soidin on lähes äänetön, kun tahtoa ja intoa ilmaistaan höyhenillä ja tanssikuvioilla.
Takalon omien havaintojen mukaan tänä vuonna lintujen kevätmuutto on Kittilän seudulla myöhässä. Syyksi hän epäilee kylmää lopputalvea.
Tämän kevään poikkeuksesta huolimatta on kuitenkin havaittu, että monet linnut ovat aikaistaneet kevätmuuttoaan ja pesintäänsä.
– Esimerkiksi Lapin lajeista kapustarinta, liro, järripeippo, lapinsirkku ja pulmunen ovat aikaistaneet kevätmuuttoa useilla päivillä muutamassa vuosikymmenessä, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.
Samanaikaisesti lajien levinneisyysalueet ovat siirtyneet kohti pohjoista reilun kilometrin vuosivauhdilla.
Tämä tarkoittaa useiden pohjoisten lajien levinneisyyden vetäytymistä kohti pohjoisimpia alueita ja tuntureiden lakia sekä yleistä levinneisyysalueen supistumista. Vastaavasti eteläisiä lajeja levittäytyy yhä pohjoisemmaksi.
– Pitkäaikaisemmissa tutkimuksissa olemme arvioineet, että keskimäärin aikaistuminen lajeilla on muuton puolivälillä päivän tai pari vuosikymmenessä, Lehikoinen kertoo.
Lappiin levinnyt useita uusia lajeja
Ilmastonmuutos on yksi keskeinen tekijä muuttamaan elinoloja.
Lehikoinen kertoo, että lajit reagoivat tähän viiveellä, eivätkä yhtä nopeasti kuin mitä lämpötilanmuutos antaa ymmärtää.
Tuntureille on levinnyt vasta vähän uusia lintulajeja, mutta Lappiin on levinnyt useita uusia lintuja, kuten peukaloinen, mustarastas, sinitiainen, pikkuvarpunen.
– Näistä sinitiainen ja pikkuvarpunen talvehtivat myös Lapissa talviruokintojen turvin, eli ilmaston lämpenemisen lisäksi nämä lajit ovat hyötyneet myös talviruokinnasta, Lehikoinen mainitsee.
Käsivarren tunturipaljakan seuranta-alueella muun muassa taivaanvuohi ja liro ovat runsastuneet. Nämä lajit toimivat myös esimerkkeinä siitä, miten aiemmin alankojen soilla pesivät lajit runsastuvat nyt tunturisoilla.
Ihmisen maankäyttö vaikuttaa myös lajien runsauteen ja levinneisyyteen.
– Tutkimuksemme mukaan monet pohjoiset lajit pärjäävät paremmin suojelualueilla, koska näillä on parempilaatuista ympäristöä, kuten vanhaa metsää ja ojittamatonta suota, Lehikoinen avaa.
Lintubongaukseen voivat osallistua kaikki
Lintuharrastus ei katso ikää tai kokemusta, vaan havaintoja toivotaan aivan kaikilta. Yksikin havainto, vaikka omalta kotipihalta on tärkeä, Lehikoinen avaa.
– Suomessa on käynnissä neljäs lintuatlas (siirryt toiseen palveluun), joka kestää vuoteen 2025 asti. Siinä selvitetään lintulajien pesimäaikaista levinneisyyttä sekä tutkitaan lajien levinneisyyksien muutoksia.
Lehikoinen toivoo Lapista runsasta osallistumista, koska alue on laaja ja lintuharrastajia vähän.
Takalo on yksi Lapin lintuaktiiveista ja opastaa mielellään harrastuksessa myös eteenpäin. Tällä hetkellä hän odottaa saapuvaksi entistä enemmän erityisesti kahlaajalintuja.
– Tässä juuri katselen, kun joku tuonne vielä pilkille lähti. Kyllä se on niin, että jos kuulet kuovin äänen, niin älä lähde enää jäälle, Takalo summaa.
Mitä lintuja olet bongannut kotiseudullasi tänä keväänä? Voit osallistua keskusteluun maanantaihin 15.toukokuuta klo 23 saakka.
