- 27 toukokuun, 2023
Hilda Merivirta purskahti itkuun, kun hän näki yo-kirjoitusten tulokset
Riihimäkeläinen Hilda Merivirta, 19, oli jo varautunut pahimpaan.
Hän oli askarrellut lakkiaiskutsut äidin kanssa. He eivät olleet uskaltaneet lähettää niitä.
Kavereille Merivirta sanoi, että ei harmita, jos kirjoitukset eivät mene läpi. Aina voi uusia. Juhlat voi pitää syksylläkin.
Kun tulokset tulivat, ystävä laittoi Merivirralle viestin, että nyt kannattaisi katsoa.
– Mun kädet tärisi ihan sikana ja sydän hakkasi. Sitten katsoin, että englanti on I, mutta kaikki muut meni läpi. Soitin mun ystävälle, että apua, mitä tää niinku meinaa. Se sanoi, että läpi on. Sitten itkettiin yhdessä puhelimessa.
Otsikkoihin nousevat usein seitsemän ällän kirjoittajat ja supermenestyjät, mutta valtaosa kevään ylioppilaista ei kirjoita yhtään L:ää. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan eniten tulee cum lauden ylioppilaita, valtaosalla jatkoon päässeistäkin on keskinkertaiset arvosanat.
Tänä keväänä uusia ylioppilaita oli 25 100, heistä älliä oli 4 629 suomenkielisen lukion käyneellä.
Merivirta kirjoitti viisi ainetta: syksyllä lyhyen matematiikan ja terveystiedon, keväällä äidinkielen, pitkän englannin ja keskipitkän ruotsin. Kahdesta tuli A, kahdesta B, vain englanti ei mennyt läpi.
Lukio ei ollut Merivirralle mikään läpihuutojuttu.
– Mulla on lukivaikeuksia ja vaikeuksia oppimisen kanssa. Aika paljon tarvitsin vanhempia tukea ja patistamista. Oli erityisopettajaa ja psykologia. Etenkin kuullun ja luetun ymmärtäminen on vaikeaa. Olen joutunut tekemään paljon töitä lukemisen eteen ja yrittänyt löytää motivaatiota siihen.
Lukivaikeuksia, kieliongelmia ja motivaatiopulaa
Näyttää siltä, että alle B:n keskiarvon kirjoittaneiden osuus on noussut selvästi, kertoo Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen. Se saattaa olla merkki siitä, että ylioppilaat jakautuvat aiempaa selvemmin hyviin, keskikastiin ja heikkoihin.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo, että matalampien arvosanojen takana näkyvät erilaiset haasteet. Esimerkiksi peruskoulussa pärjäämisessä on lukiolaisten kesken isoja eroja.
– Taustalla voi olla myös lukivaikeus, erilaisia oppimis- ja keskittymisvaikeuksia tai motivaatio-ongelmia. Osalla on muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä. Eli lähdetään aikamoiselta takamatkalta tekemään omaa suoritusta.
Tähkä sanoo, että approbatureistakin kannattaa olla ylpeä.
– Laudaturien saaminen yo-todistukseen on harvinaista. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pääsee silti. Valtaosalla ei ole yhtään L:ää siellä todistuksessa. Helposti tulee mielikuva, että vain ne parhaat arvosanat olisivat tavoittelemisen arvoisia.
Ylioppilaaksi on nyt hiukan helpompi päästä
Tänä keväänä on yhä laajemmin käytössä uudenlainen kompensaatiojärjestelmä.
Niiden opiskelijoiden, jotka ovat aloittaneet tutkinnon keväällä 2022 tai sen jälkeen, on sen myötä astetta helpompi päästä ylioppilaaksi kuin tätä aiemmin aloittaneiden.
Uudessa järjestelmässä ylioppilaaksi voi siis päästä, vaikka yksi arvosanoista olisi hylätty. Kompensaatioksi riittää vaikka kaksi A:ta ja kaksi B:tä. Asia on merkittävä yksittäisen opiskelijan kannalta, Tiina Tähkä kertoo.
– Yksittäinen aine saattaa olla opiskelijalle todella vaikea, ja valmistuminen voi jäädä esimerkiksi englannista kiinni. Jos kuitenkin pystyy osoittamaan kohtalaista osaamista monessa muussa aineessa, vaikka äidinkielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa, englannin saa kompensoitua.
Muutoksen pohjana on viime vuonna käyttöön otettu uusi tutkintorakenne. Nyt jokaisen ylioppilaan pitää kirjoittaa viisi ainetta aiemman neljän sijaan.
– Tavoitteena on, että opiskelijalle ei muodostu umpikujia, vaan hän pääsee eteenpäin, vaikka yksittäinen aine olisikin huomattavan vaikea.
”Ennen viisi prosenttia ei päässyt läpi, nyt kaksi prosenttia”
Nykyään käytössä on myös SYK-käyrä. Siinä kaikki samalla kerralla kirjoittaneiden pisteet asetetaan ikään kuin jonoon.
– Se vaikuttaa ihan älyttömän paljon. Kun ennen pitkän matematiikan L:n sai viisi prosenttia, nyt sen saa 7–8 prosenttia. Ennen viisi prosenttia ei päässyt läpi, nyt kaksi prosenttia. Matalia tuloksia on paljon enemmän, YTL:n matemaattisten aineiden sensori Anna-Maria Ernvall-Hytönen sanoo.
Kovia pistemääriä vaativat vuodesta toiseen esimerkiksi englanti ja pitkä matematiikka. Molemmissa on paljon todella hyviä kirjoittajia, mikä nostaa tasoa.
Tänä vuonna esimerkiksi lyhyestä matematiikasta pääsi läpi 18 ja pitkästä 15 pisteellä. Yhdestä tehtävästä saa maksimissaan 12 pistettä.
– Kun katsoo läpipääsyn pisterajoja sieltä heikoimmasta päästä, niin tavallaan on lohdullista, että pitkän matematiikan läpipääsyn raja on 15 pistettä. Välillä se on ollut vähemmän. Se tarkoittaa, että heikoimmassakin päässä on vaadittu vähän enemmän konkreettista osaamista, että pääsee läpi.
Haasteita läpi koko lukion
Kesäkuun kolmantena Hilda Merivirta painaa lakin päähänsä. Muut aineet kompensoivat yhden hylätyn.
Nyt hän uskaltaa jo haaveilla hammasteknikon tai röntgenhoitajan opinnoista.
– Ajattelin, että olisin uusinut kokeita ja valmistunut vaikka puoli vuotta myöhemmin. Mutta kyllä mä nyt valmistun. Onhan se aika iso juttu.
