Hallitus kaavailee urheilutapahtumiin porttikieltorekisteriä, joka poistaisi häiriköt katsomoista – näin se toimisi

Mikael 23 joulukuun, 2022

Porttikieltorekisterin perustaminen edellyttäisi lakimuutoksia. Palloliitto kannattaa ajatusta, koska järjestelmällä varauduttaisiin häiriköiden lisäksi kansainvälisten pelitapahtumien vaatimuksiin.

FC Hakan turvallisuuspäällikkö Petteri Kantola kertoo, millaiseen tarpeeseen uusi porttikieltorekisteri tulisi ja millaisia haasteita sen luomiseen liittyy. Video: toimittaja Oskari Räisänen / Yle, kuvaus ja editointi Antti Eintola / Yle

Anna Sirén,

Juha Kokkala,

Oskari Räisänen

Rasistinen huutelu, väkivaltainen käytös tai soihdun salakuljettaminen katsomoon saattavat tulevaisuudessa poikia porttikiellon jalkapallopeliin.

Sama koskisi myös muita yleisötapahtumia: häiriköitä ei haluta paikalle.

Tapahtumien katsomoturvallisuuden edistämisestä on tehty kirjaus hallitusohjelmaan. Idean isä on valkekoskelainen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.), jonka ajatus sai vastakaikua yli hallitus- ja oppositiorajojen jo viime vaalikaudella.

Kiuru kertoo kuulleensa urheiluseuroilta ongelmista, joita aiheuttavat esimerkiksi tapahtumiin tuodut pyrotekniset laitteet.

– Myös ottelutapahtumien rasistiseen huuteluun on tarve puuttua porttikieltojärjestelmällä. Suuren enemmistön oikeus nauttia tapahtumista häiriöttä on suurempi kuin niiden muutamien, jotka haluavat tietoisesti aiheuttaa hämminkiä, kansanedustaja sanoo.

FC Hakan kannattaja Valkeakoskelta. — Kaapo Lehtimäki on maltillinen jalkapallokatsoja, mutta fanaattisempi kiekkomies. Väkivalta ja rasismi eivät hänestä missään nimessä kuulu urheilukatsomoihin, ja hän olisi valmis antamaan rikkeistä porttikiellon. Huutaminen sen sijaan on osa peliä, ja siksi katsojien käytöstä suitsittaessa pitää olla tarkkana. “Täytyy ymmärtää sellaisiakin kannattajia, jotka ottavat lajin ja pelitilanteet vähän henkilökohtaisemmin.” Kuva: Antti Eintola / Yle

Muun Euroopan trendit näkyvät Suomessa

FC Haka pelaa kesäkuisena iltana kotikentällään Valkeakoskella. Seuran turvallisuuspäällikkö Petteri Kantola kertoo, että asia on puhuttanut lajin parissa toimivia.

Vaikka suurin osa katsojista käyttäytyy hyvin, mahtuu joukkoon myös rettelöitsijöitä. Päihtyneenä mellastaminen on ikiaikainen perisuomalainen synti, mutta sen rinnalle katsomoihin on ilmestynyt myös uudenlaisia trendejä.

– Ideat on apinoitu Euroopasta. Laittoman pyrotekniikan, kuten soihtujen ja savujen, tuominen katsomoon on lisääntynyt. Sitä pyritään tietysti estämään mahdollisimman tehokkailla turvatarkastuksilla, mutta nekään eivät ole aukottomia.

FC Hakan turvallisuuspäällikkö Petteri Kantola. — Kannattajakunnan lojaliteetille porttikiellon uhka tuskin tekisi hallaa, FC Hakan turvallisuuspäällikkö Petteri Kantola uskoo. ”Puhutaan kuitenkin yksittäisistä henkilöistä, jotka syyllistyvät häiriköintiin toistuvasti. Viesti olisi selkeä, että tällaista käytöstä ei suvaita.” Kuva: Antti Eintola / Yle

Niin soihdunkantajien kuin vaikkapa rasististen huutelijoiden käytökseen puuttumiseen toivotaan parempia työkaluja.

Portilla uhkaavasti käyttäytyvä henkilö voidaan jo nykylainsäädännön keinoin käännyttää pois. Ongelma on Kantolan mukaan laajemman tilannekuvan välittäminen: omalla stadionilla häirikkö tunnistetaan seuraavalla kerralla, mutta jos joku rellestää muualla, tieto ei kulje.

– Meidän kannaltamme tärkeintä olisi saada riittävät työkalut, joilla voisi puuttua toistuvaan häiriökäyttäytymiseen. Käytännössä sen pitäisi olla jonkinlainen porttikieltotietokanta, jossa tieto kulkisi.

Käytännön toteutus haastavaa

Porttikiellon langettaminen ja valvominen ei kuitenkaan onnistu noin vain. Tunnetun häirikön matkan tyssääminen jokaisen stadionin portilla vaatisi henkilörekisteriä. Sellaisen luominen puolestaan aiheuttaa lainsäädännöllisiä kysymyksiä.

– Rekisterin perustaminen edellyttäisi lainmuutosta ja todennäköisesti myös perustuslakivaliokunnan lausuntoa, koska asia liittyy muun muassa ihmisten kokoontumisoikeuteen. Vaatii tarkkaa harkintaa, ettei ihmisten oikeuksia loukata samalla kun pyritään varmistamaan tapahtumien turvallinen järjestäminen, kansanedustaja Pauli Kiuru sanoo.

FC Hakan kannattajia. — Valvontajärjestelmän puuttuessa turvaudutaan toisinaan manuaalisiin keinoihin. ”Joku joukkue saattaa lähettää omaa turvahenkilöstöään toiselle paikkakunnalle tunnistamaan huonokäytöksiseksi tunnettuja katsojia”, FC Hakan turvallisuuspäällikkö Petteri Kantola kertoo. Kuva otettu FC Hakan ja HJK:n pelissä Tehtaan kentällä Valkeakoskella 27.6.2023. Kuva: Antti Eintola / Yle

Haasteita uuden rekisterin perustaminen tuonee paitsi lainsäätäjille, myös seuroille.

– Pitää miettiä, miten kaikki toteutetaan käytännössä. Systeemi edellyttäisi tunnistautumista sekä lippuja ostettaessa että tarkastettaessa, Petteri Kantola miettii.

Lisäksi pitää tehdä rajanvetoa sen suhteen, mikä on kohtuullinen seuraus huonosta käytöksestä. Väkivaltaisuus voisi tuoda kauden mittaisen porttikiellon, mutta seuraisiko rasististisesta huutelusta yhden vai useamman pelin mittainen stoppi portilla?

FC Hakan kannattaja Iittalasta. — FC Hakan kannattaja Ahti Auvinen ei ole törmännyt asiattomuuksiin, vaikka meteliä peleissä onkin. Porttikieltorekisteriä hän pitää hankalasti toteutettavana, mutta tarpeellisena asiana. “Häiriköiden poistaminen ei uhkaa fanikulttuuria. Kannattaa voi fiksustikin. Esimerkiksi Englannissa meininki on aikamoinen, ja suurin osa on ihan fiksua porukkaa.” Kuva: Antti Eintola / Yle

Palloliitto kannattaa rekisteriä

Palloliiton tapahtumatoiminnan päällikkö Kalle Marttinen kannattaa hallitusohjelmaan kirjattua merkintää. Vaikka ongelmia ei hänenkään mukaansa Suomessa vielä merkittävästi ole, työkaluja kannattaa kehittää varalle.

– Ruotsin puolella on jo esiintynyt ongelmia. Meidän on hyvä olla ajoissa.

Häiriökäyttäytymisen kitkemisen ohessa Palloliitossa mietitään mahdollisuuksia hakea kansainvälisiä kisoja.

– Jos halutaan hakea Super Cupin kaltaisia tapahtumia, UEFA alkaa pikkuhiljaa edellyttää jonkinlaisen järjestelmän olemassaoloa. Hallitusohjelmassahan on maininta myös kansainvälisten urheilutapahtumien saamisesta Suomeen, ja silloin näiden asioiden on oltava kunnossa.

Mies katsoo kameraan tyhjän stadionkatsomon edessä. — Ilves Edustus oy:n tapahtumapäällikkö Mikko Lietjärvi sanoo pelien tunnelman syntyvän suurista fanijoukoista. “Isot kannatusliput, riehakas kannattaminen ja kova huuto kuuluvat jalkapalloon. Ylilyöntejä, väkivaltaa tai syrjintää ei silti voi hyväksyä katsomossa. Jos häiriöitä jossain esiintyy ja porttikiellon ajamiselle on painavat syyt, ymmärrän sen.” Kuva: Juha Kokkala / Yle

Porttikieltojärjestelmiä on käytössä useissa Euroopan jalkapallomaissa. Kunhan asia Suomessa etenee, käytännön mallia kannattaakin käydä ottamassa kokeneemmilta, Palloliiton Marttinen arvioi.

– Pitää tutkia eri Euroopan maissa jo käytössä olevia vaihtoehtoja ja napata meille järjestelmien parhaat puolet.

Source link