- 22 elokuun, 2023
Työmarkkinoilla voi kohta rytistä, jos hallitus saa tahtonsa läpi: tästä on kyse
Ammattiyhdistysliike ei aio purematta niellä Petteri Orpon (kok.) hallituksen työelämään kaavailemia muutoksia.
Teimme soittokierroksen ay-kentälle, ja viesti oli selkeä: vaikka hallituksen suunnitelmiin pyritään vielä vaikuttamaan, kenttä valmistautuu toimimaan.
Ammattiliittojen keskusjärjestöistä SAK on ilmoittanut aloittavansa järjestöllisen toimintavalmiuden kohottamisen. SAK:n mukaan muutosten kolmikantainen valmistelu on vain näennäistä ja palkansaajaliikkeen täytyy valmistautua ”esittämään näkemyksensä muilla tavoin”. Yleensä järjestöllisillä toimilla tarkoitetaan esimerkiksi lakkoja, työnseisauksia, ulosmarsseja ja mielenilmauksia.
SAK:n jäsenliitoista Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoi loppuviikosta ryhtyvänsä toimiin valmiuden kohottamiseksi.
Kolmikantaisen valmistelun aidon toteutumisen on kyseenalaistanut myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Järjestö näkee hallitusohjelman hyvin epätasapainoisena ja ennakoi sen petaavan konfliktoituvia työmarkkinoita.
Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan hallitus puolestaan aikoo pitää tilannekatsauksen syyskuun alkupuolella, minkä perusteella se päättää mahdollisista jatkotoimista.
Aikataulua kritisoidaan
Hallitusohjelman työelämään liittyviä muutoksia valmistellaan kireähköllä aikataululla. Palkansaajapuoli näkee aikataulun epärealistisena.
Kolmikantaisen työrauhatyöryhmän työ päättyy jo lokakuun puolivälissä. Työrauhaa koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä syysistuntokauden aikana.
Paikallisen sopimisen työryhmän työ jatkuu tammikuun loppuun asti, ja siihen liittyvät esitykset hallitus aikoo viedä eduskuntaan kevätkaudella 2024.
Ay-liikettä työryhmissä edustavat keskusjärjestöt. Työnantajaleiristä mukana on Kuntatyönantajat, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen yrittäjät.
Hallitus haluaa muun muassa kaventaa laillisten tukityötaistelujen määritelmää, rajoittaa poliittisten työtaisteluiden kestoa, korottaa laittomasta työtaistelusta lankeavia sakkoja ja asettaa työntekijälle 200 euron seuraamusmaksun laittomaan työtaisteluun osallistumisesta.
Hallitusohjelmasta löytyy muitakin ay-liikkeelle vaikeita kirjauksia.
Näitä ovat muun muassa sosiaaliturvaan kaavaillut leikkaukset, irtisanomissuojan keventäminen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus.
Kritiikkiä herättää myös laki, joilla palkankorotusten enimmäistaso sidottaisiin vientialojen määrittämään niin sanottuun yleiseen linjaan. Vastaisuudessa valtakunnansovittelijan toimiston tai sovittelulautakunnan sovintoehdotus ei voisi olla yleistä linjaa korkeampi. Kirjaus kismittää etenkin naisvaltaisia matalapalkka-aloja.
Myös hallitusohjelmaan kirjatut niin sanotut työllistämisen esteiden vähentämiseen pyrkivät toimet aiotaan valmistella kolmikantaisesti. Tarkkaa aikataulua ei kuitenkaan vielä tiedetä. Tavoitteena on viedä esitykset eduskuntaan hallituskauden puolivälin kieppeillä järjestettävään puoliväliriiheen mennessä.
Liittojen hallinnot kokoontuvat puimaan hallitusohjelmaa
”Vaikutukset ovat varmasti suuremmat kuin kukaan osaa vielä arvata”.
”Kauhistuttaa”.
Näin ammattiliittojen puheenjohtajat ennakoivat tulevia aikoja.
Liitoissa on ollut hetki aikaa pureskella kesäkuussa julkaistun hallitusohjelman kirjauksia. Niin Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja kuin OAJ:n hallinnot kokoontuvat tällä viikolla kesätauon jälkeen.
Liitot ovat kuitenkin varovaisia arvioimaan, millaisiin toimiin ne ovat valmiita ryhtymään, jos esitykset viedään eduskuntaan hallitusohjelman mukaisessa muodossa. Vaikuttamistyötä tehdään täyttä häkää.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon mukaan liiton hallinto keskustelee tämänviikkoisessa kokouksessaan syksyn askelmerkeistä.
Aalto suomii kovin sanoin muutosten valmistelua. Hän puhuu jopa ”lumekolmikannasta”.
– Ei työnantajajärjestöillä ole mitään intressiä neuvotella, koska he ovat jo saamassa läpi tavoitteensa, jotka on kirjattu hallitusohjelmaan.
Jos hallitusohjelman kirjaukset menevät läpi sellaisinaan, vaikutukset ovat pitkät, Aalto uskoo. Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa työntekijäpuoli pyrkii todennäköisesti heikentämään hallituksen toimien vaikutuksia, kun taas työnantajapuoli pyrkii saamaan ne sopimuksiin sellaisinaan.
– Muutokset tulevat vaikuttamaan työehtosopimuskierroksiin pitkälle tulevaisuuteen.
Aalto uskoo, että toimet tulevat lisäämään eripuraisuutta työmarkkinoilla myös työntekijä- ja työnantajaleirin välilä.
Teollisuusliitossa on noin 200 000 jäsentä.
Katso, miten työministeri Arto Satonen (kok.) vastaa kritiikkiin:
Puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan myös Ammattiliitto Pron hallinto tulee käymään läpi hallitusohjelman kirjaukset ja päättää liiton linjan niihin. Pro on toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen.
– Keskustelun pohjalta teemme johtopäätökset siitä, mitkä ovat kannaltamme keskeiset kysymykset ja miten tulemme niihin reagoimaan, Malinen muotoilee.
Vaikka asiaan pyritään viimeiseen asti vaikuttamaan, luotto esimerkiksi kolmikantaisten työryhmien toimintaan on hyvin heikko. Malinen näkee, että ay-liikkeen kritisoimat kirjaukset ovat suoraan työnantajaleirin kynästä.
– Meillä ei ole minkäänlaista uskoa siihen, että näissä työryhmissä pyrittäisiin löytämään lievennyksiä hallitusohjelmakirjauksiin. On helppoa, kun pelikirja kirjoitetaan tällä tavalla myöhemmin todeta, että kolmikanta ei toiminut. No, eihän se tällä tavalla voi toimiakaan, kun siellä ei pyritä mitään kompromissia hakemaan, Malinen heittää.
Prolle vaikeimpia kirjauksia ovat muun muassa työtaisteluoikeuden rajoittaminen ja palkankorotustason sementointi vientiteollisuuden tasoon. Liittoon kuuluu noin 120 000 jäsentä, ja sen suurimmat sopimukset ovat vientiteollisuudessa.
– Meillä on kuitenkin myös sopimusaloja, jotka ovat hyvin naisvaltaisia ja joiden mediaanipalkat jäävät vientiteollisuuden alapuolelle. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi näille aloilla työskenteleville jäsenillemme, että heidän palkkakehityksensä jäisi pysyvästi jälkeen miesvaltaisista vientialoista. Tätä jäsenemme eivät varmasti ole valmiita hyväksymään, Malinen sanoo.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on vielä hyvin varovainen arvioissaan. OAJ:hin kuuluu noin 114 000 jäsentä.
Murron mukaan hallitusohjelmassa on hyvin monia palkansaajien asemaa heikentäviä tavoitteita. Hän kuitenkin toivoo niin hallituksesta kuin työnantajapuolelta löytyvän vielä halua hakea työntekijöiden kannalta reilumpia ratkaisuja.
– Esimerkiksi lakisääteistä vientimallia me emme hyväksy emmekä tule hyväksymään. Hallitushan puuttuisi silloin käytännössä palkkaneuvotteluihin, ja me näemme tämän kansainvälisten sopimusten ja sopimusautonomian vastaisena, Murto lataa.
Myös OAJ:n hallitus kokoontuu tällä viikolla. Murto kuvaa tilannetta vaikeaksi. Nyt työn alla olevien, esimerkiksi lakko-oikeuksiin vaikuttavien, muutosten aikataulu on haastava.
– Nousee esiin kysymys, voidaanko laadukasta lainsäädäntövalmistelua edes tehdä tällaisella aikataululla. Erittäin rivakkaan tahtiin halutaan tehdä hyvin merkittäviä muutoksia lainsäädäntöön.
Myös Murto näkee, että hallitusohjelman kirjaukset eivät juuri jätä liikkumavaraa.
– Toivoisin, että näistä pystyttäisiin aidosti neuvottelemaan työnantajien kanssa ja löytämään työmarkkinaa tasapainottavia ratkaisuja. Ei varmasti kenenkään intressi ole aiheuttaa työmarkkinoille levottomuutta tai lisätä epävarmuutta, Murto sanoo.
Päättäjien työelämälinjaukset ovat aiemminkin saaneet ay-liikkeen takajaloilleen. Esimerkiksi Juha Sipilän (kesk.) hallituskautta väritti kiivas vääntö palkansaajajärjestöjen kanssa.
Tuolloin työelämäkiristykset saivat monet nousemaan barrikadeille. Esimerkiksi syksyllä 2015 järjestettiin palkansaajien suurmielenosoitus hallituksen toimia vastaan. Sittemmin myös irtisanomissuojan heikentäminen johti poliittiseen lakkoon vuonna 2018.
Liittojen puheenjohtajat eivät ota kantaa siihen, millaisiin toimiin liitoissa ollaan valmiita ryhtymään, mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat nyt kaavaillussa muodossa.
Onko luvassa samankaltaisia toimia kuin Sipilän kaudella?
– Se jää nähtäväksi. Siihen nähden, mitä suunnitellaan, vastatoimien tulee olla oikeansuhtaisia. Niin kauan kun liitot eivät ole vielä istuneet yhteiseen pöytään mahdollisilla toimilla on kuitenkin turha lähteä spekuloimaan, Pron Malinen toteaa.
Teollisuusliiton Aalto toteaa, että toimia tullaan yhteensovittamaan yli liitto- ja järjestörajojen. Teollisuusliitto on SAK:n jäsen.
– Monet ammattiliitot pohtivat nyt, mitä tehdään. Asioiden suhteen tullaan varmasti tekemään keskinäistä koordinaatiota, ei pelkästään SAK:n sisällä vaan kaikkien keskusjärjestöjen välillä, Aalto sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 23. elokuuta kello 23:een saakka.
Katso myös:
