- 15 kesäkuun, 2023
F1-sirkuksessa lennetään kolme kertaa maapallon ympäri – tutkija lyttää sarjan rahanhimon, Valtteri Bottaskin näkee parannettavaa: ”Ei käy järkeen”
Lennetään kolme kertaa maapallon ympäri ja vietetään aikaa yhteensä viikko lentokoneessa.
Mistä on oikein kyse?
Autourheilun kuninkuusluokan Formula 1:n tämän vuoden kilpailukalenterista.
10 tallia ja 20 kuljettajaa kiertävät tänä vuonna maailmaa ennätyksellisen paljon. 20 maata 9 kuukaudessa ja yhteensä 23 kilpailua.
Tosin vain 22 kilpailua ajetaan, sillä Imolan GP Pohjois-Italiassa peruttiin rankkasateiden takia, mutta tiimit ehtivät jo osittain paikan päälle.
F1-sarjan tämän vuoden kilpailukalenteri onkin saanut paljon kritiikkiä. Tällä viikolla nähdään jälleen yksi epäloogiselta näyttävä loikka, kun F1-sirkus pyörähtää kilpailemassa Kanadassa kesken Euroopan kisojen.
– F1 on muuten todella huolellisesti suunniteltu, mutta kalenteri ei näytä kartalla loogiselta, Yle Urheilun F1-asiantuntija Jukka Mildh toteaa.
F1 julkaisi vuonna 2019 tavoitteensa olla vuonna 2030 hiilineutraali. Nyt F1-kalenterissa liikutaan kuitenkin vielä enemmän paikasta toiseen enemmän kuin viime vuonna.
Huolimatta siitä, että F1 julisti viime vuonna yhdeksi keinoksi vähentää hiilijalanjälkeä myös kalenterin järkevöittämisen. Sitä ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut.
Jos lasketaan lentokilometrit tällä kaudella suoraan paikasta toiseen, niitä tulee yli 130 000. Viime vuonna kilometrejä ilmassa tuli yli 115 000.
Nämä lentokilometrinumerot jäävät vielä alakanttiin, koska useimmiten F1-sirkus ei matkusta suoraan kilpailupaikasta toiseen.
Edellä mainitut 130 000 kilometriä ovat kuitenkin siis esimerkiksi kolme kertaa maapallon ympäri.
Matkustuskilometrit kertaantuvat
Kolme kertaa maapallon ympäri vielä kertaantuu, sillä F1-sirkus ei pyöri yhden lentokoneen voimin.
F1-sarjassa liikutetaan jatkuvasti jotain joko lentäen, laivalla tai maateitse.
Tärkeimmät kilpailemiseen liittyvät asiat kuljetetaan lentokoneilla, kun vähemmän kriittiset viedään laivoilla tai rekoilla paikoista toiseen.
F1-sarjan yhtiökumppani yleensä käyttää kaukokisaan viittä eri Boeing 777 -lentokonetta. Jos viikonloppuna on alempien luokkien kisoja, koneita voi olla seitsemän. Euroopan sisäisissä kisoissa pyritään kuljettamaan suurin osa tavaroista rekoilla.
Rahtia kulkee noin 1400 tonnia kilpailusta toiseen.
Tähän päälle tulee vielä kuljettajien ja henkilökunnan matkustaminen. Jokaisesta kymmenestä F1-tiimistä paikan päällä töissä kisoissa on noin sata henkeä.
Myös F1-sarjan organisaatiosta ja kansainvälisestä autourheiluliitosta Fiasta kulkee kisasta kisaan runsaasti ihmisiä.
Nämä kaikki F1-kisoista toiseen kulkevat eivät liiku samoilla koneilla, mutta jos kulkisivat, vaadittaisiin väkimäärään vähintään kolme Boeing 777 -lentokonetta.
Tutkija: ”Formula 1 ei ole vakavissaan”
Kritiikkiä tämän vuoden F1-kalenterille onkin tullut juuri siksi, että Formula 1 on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Tarkalleen ottaen F1 käyttää termiä nettonolla pyrkimyksissään hiilineutraaliuteen. Nettonollalla tarkoitetaan, että päästöjä voi syntyä, mutta ne kompensoidaan täysin.
– Nettonolla vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa, että vähennämme päästöjämme vähintään 50 prosentilla, F1-sarjan ympäristöjohtaja Ellen Jones sanoi F1-medioille kesäkuun alussa.
F1-sarjan omissa lukemissa sarjan vuoden 2018 oma hiilijalanjälki oli noin 256 000 tonnia. Eli siis se vastaisi lähes 25 000 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
F1-sarjan hiilijalanjäljestä suurimman osan eli lähes 73 prosenttia aiheutti sarjan omissa raporteissa logistiikka ja matkustaminen. Itse ajaminen kilpailuviikonloppuina on hyvin pienessä roolissa päästöissä.
Tavoitteensa asettamisen jälkeen F1 on kehunut, kuinka se on pystynyt vähentämään hiilijalanjälkeään.
Viimeksi F1-sarjan johto kertoi ennen edellistä kilpailua Barcelonassa, että vuoden 2018 lukemista on pystytty pienentämään hiilijalanjälkeä 17 prosentilla. Viime vuoden hiilijalanjälki olisi ollut siis 212 000 tonnia.
Urheilua ja sen ympäristövaikutuksia tutkinut Toby Miller ei ole vakuuttunut lukemista. Millerin mukaan F1 on keskittynyt lillukanvarsiin, kun se on lähtenyt leikkaamaan hiilijalanjälkeään.
Millerin mukaan suurimpaan ongelmaan eli matkustamiseen ja logistiikkaan ei ole koskettu lainkaan tai on hyvin vähän.
– Formula 1 ei ole vakavissaan leikkaamassa ytimestään eli siis matkustamisesta ympäri maailmaa rahaa seuraten. Formula 1 laajenee välittämättä siitä, mihin menee. Välittämättä ihmisoikeuksista tai lehdistönvapaudesta, Miller paaluttaa.
– Rahanjano, dollarinjano tai euronjano syrjäyttää aina ympäristövaikutusten miettimisen. Formula 1:n malliin päästä hiilineutraaliksi ei voi luottaa lainkaan, jos ei ratkaista matkustamiseen liittyviä asioita.
Miller näkee, että F1-sarjan ympäristöteot eivät keskity itse asiaan, vaan sen liepeille.
– He eivät tartu härkää sarvista. Ennen kuin he eivät tee siitä, loppu on somistamista, Miller lataa.
Miller toimii tällä hetkellä vierailevana professorina Universidad Complutense de Madridissa. Hän kirjoitti vuonna 2018 kirjan urheilusta ja viherpesusta.
Miller on myös kommentoinut kansainvälisessä mediassa formula ykkösiin sekä ympäristöasioihin liittyviä teemoja, kuten esimerkiksi Guardianille Imolan GP:n peruuntumista tulvien takia.
Miller pelkää, että F1-sarjan tavoite yltää nettonollaan vuoteen 2030 mennessä on viherpesua.
– Se ei ole realistista, elleivät he riko nykynormejaan, Miller korostaa.
Rajoitetumpi kilpailukalenteri ratkaisuna
Isossa kuvassa koko maailman lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt vastaavat muutamaa prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä.
Miller muistuttaa, että formula ykkösissä on kyse lähes koko vuoden kestävästä kansainvälisestä urheilusarjasta ja sen sitoutumisesta vastuullisuuteen.
Tutkijan mielestä F1-sarjan pitäisi mullistaa suunnittelunsa, jos he yrittävät vakavissaan saavuttaa ympäristötavoitteensa.
– Pitää olla rajoitetumpi kausi siinä mielessä, missä ja milloin kilpaillaan. Kauden pitäisi olla organisoitu niin, että pystytään liikkumaan junilla ja laivoilla. Sen voisi kyllä tehdä, jos kalenterisi olisi keskitetty alueellisemmin, Miller toteaa.
Brittitutkija ehdottaa mallia, jossa yksi maanosa olisi yksi piste kalenterissa. Tietyssä osaa vuotta kilpailtaisiin Euroopassa, tietyssä osaa vuotta Aasiassa ja niin edespäin. Sitten pystyttäisiin Millerin mielestä hyödyntämään junia ja laivoja. Toki kalenterinkin pitäisi olla nykyistä väljempi.
– Tämä on ainoa tie, miten he pystyisivät olemaan hiilineutraaleja 2030, Miller kuvailee.
Valtteri Bottas myöntää ongelman
Suomen tämän hetken ainoa F1-kuljettaja Valtteri Bottas myöntää, että sarjan kilpailukalenterissa on tekemistä.
– Onhan se aina ollut niin, että F1-kalenterissa ei käy järkeen milloin mennään minnekin, Bottas sanoo Yle Urheilulle.
Bottaksen tiimin Alfa Romeon manageri Beat Zehnder ei voinut muuta kuin pyöritellä päätään Kanadan kilpailusta Auto Motor und Sportille tammikuussa.
– Näistä tulee vuoden kalleimmat rahtilennot. Maksamme lähes miljoonan vain rahtikuluista, Zehnder harmitteli lehden haastattelussa.
Auto Motor und Sportin mukaan tiimit ovat olleet pettyneitä, koska heiltä ei ollut kysytty mitään kalenterien suunnittelussa, eikä huolia ollut kuultu.
– Kalenteria ei olisi voitu tehdä yhtään kalliimmin, Zehnder tiivisti tilanteen.
Bottas on nyt kuitenkin kuullut, että ensi vuodelle kilpailukalenteriin voisi tulla enemmän muutoksia. Hänen mukaansa F1-sarjassa ihmiset tiedostavatkin kalenterin epäloogisuuden.
– Kilpailukalenteri on varmasti aika korkealla F1-sarjan listalla, mitä pitää parantaa. Uskon, että tulevaisuudessa nähdään parempia päätöksiä sen suhteen, Bottas toteaa.
Asiantuntija ei usko nopeaan muutokseen
Kalenterin erikoisimmat pomput nähdään Pohjois-Amerikan kisojen välillä.
Aiemmin keväällä F1-sirkus lennähti suoraan Azerbaidžanin pääkaupungista Bakusta heti seuraavaksi viikonlopuksi kilpailemaan Yhdysvaltoihin Miamiin. Sen jälkeen palattiin taas Eurooppaan.
Kauden lopussa puolestaan pompitaan ympäriinsä Las Vegasin uutuuskilpailun ympärillä. F1 on ehtinyt juuri päästä Pohjois-Amerikkaan ajamaan Teksasissa Austinissa lokakuussa. Sitten mennään Meksikoon ja käydään vielä Brasiliassa Sao Paulossa ennen kuin tullaan takaisin Yhdysvaltojen länsirannikolle Vegasiin.
Kasinokaupungista lennetään myös heti seuraavaksi viikonlopuksi kauden päätökseen Arabiemiraatteihin Abu Dhabiin. Matkaa tulee kauden viimeisellä osuudella taitettavaksi lentokoneilla yli 13 000 kilometriä.
Yle Urheilun F1-asiantuntijan Jukka Mildhin mielestä epäloogisen kalenterin taustalla ovat aiemmin tehdyt sitoumukset kilpailujärjestäjien kanssa.
Mildh nostaa esimerkiksi, että perinteikkäitä Euroopan osakilpailuja on vaikea lähteä siirtämään. Muun muassa sarjan alusta asti 1950-luvulta ajettu Monacon GP on juurtunut tiettyyn ajankohtaan toukokuun lopulle, kuten myös kauden edelliskilpailu Barcelonassa.
Mildhin mielestä F1 ei välttämättä mieluusti halua myöskään kolmea kilpailua peräkkäin Yhdysvalloissa, koska riskinä voi olla yleisön kyllästyminen.
– Amerikan manner on valtavan kokoinen. Ihmisiä riittää. Mutta ennen kolmea peräkkäistä kilpailua pitää olla varma, että ei pilaa markkinoita ja tulisi liikaa kisoja samalla alueella peräkkäin, Mildh toteaa.
Yhdysvallat on tällä hetkellä erityisasemassa kalenterissa. F1-sarjan organisaatio on itse tehnyt Mildhin mukaan merkittäviä panostuksia, jotta Las Vegas palaa marraskuussa 40 vuoden tauon jälkeen sarjaan.
– Amerikka on tällä hetkellä tärkeässä roolissa formula ykkösille. Siellä pyritään järjestämään kisoja millä keinolla tahansa. Amerikkalaisten sydämiin pääseminen on formula ykkösille arvokasta kaupallisesti ja urheilullisesti. Sinne mennään tällä hetkellä millä hinnalla hyvänsä, Mildh arvioi.
Asiantuntija näkee kuitenkin Bottaksen tavoin, että kalenteriin tarvitaan iso muutos ja F1-sarjan on myös pakko reagoida.
Tiukka F1-kilpailukalenteri rasittaa ihmisiäkin. Aston Martinin urheilujohtaja Andy Stevenson muistutti Auto Motor und Sportissa, että henkilökunta on silloin kovilla, kun kilpaillaan kolmena viikonloppuna peräkkäin. Stevenson totesi, että mekaanikoilta ei voi enää odottaa samaa suoritustasoa ja kaikki ovat poikki kauden lopussa.
Helppoa kalenterin muutostyö ei kuitenkaan asiantuntijan mielestä ole.
Mildhin mielestä kilpailukalenterista tullaan käymään kovaa vääntöä kilpailujärjestäjien kesken. Hänen katseensa kääntyvät sarjan toimitusjohtajaan Stefano Domenicaliin.
– Tehdään varmasti paljon erilaisia skenaarioita, miten kauden pitäisi mennä, jotta se olisi järkevä. En kuitenkaan usko, että muutos tapahtuu hirveän helposti. Sarjassa on niin mukana niin kirjava määrä eri maita, joissa asiat ei mene samalla tavalla. Montaa asiaa pitää miettiä ennen kuin alkaa näkyä muutoksia, Mildh toteaa.
