- 15 toukokuun, 2023
Ymmärsitkö, miten kovan tempun Tuomas Iisalo teki? Suomessakin pitäisi antaa tunnustusta ulkomailla palkitulle valmentajalle
Tuomas Iisalon pitäisi olla tällä hetkellä kärkiehdokas vuoden valmentajaksi myös Suomessa, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Roope Visuri.
Roope VisuriUrheilutoimittaja
Tuomas Iisalo kyynelehtii. Hän halailee valmentamansa Bonnin joukkueen pelaajia. Samaan aikaan kansainvälisessä lähetyksessä kommentaattorina toimiva Lassi Tuovi herkistyy. Ainakin, jos on uskominen Susijengin päävalmentajan selostajakollegaa. Ja miksei olisi?
Sunnuntai-iltana Malagassa on nähty kova suomalainen koripalloteko. Tuomas Iisalo on johdattanut altavastaajana kauteen lähteneen saksalaisen Bonnin koripallon Mestarien liigan voittoon.
Miten kovasta tempusta on siis oikein kyse?
Ensi alkuun pitää todeta, että koripallo ei ole tehnyt arvottamista helpoksi.
Koripallossa Mestarien liiga ei ole yksiselitteisesti Euroopan kovin pääsarja, kuten jalkapallossa tai lentopallossa, jonka finaalissa kohtaavat suomalaiset Tuomas Sammelvuo ja Eemi Tervaportti. Selkeän järjestelmän sijaan koripallon eurosarjat ovat melkoinen himmeli.
Euroopan suurseurojen ja kansainvälisen koripalloliiton Fiban riitojen myötä seurat perustivat aikanaan oman huippusarjansa Euroliigan. Tällä kaudella Euroliigassa on pelannut 18 huippujoukkuetta. Mukana on kaikille urheilun seuraajille tuttuja jättejä, kuten Real Madrid, Barcelona tai Bayern München.
Koripallon eurosarjoja on yhteensä neljä. Euroliigan taustayhtiö hallinnoi myös kakkossarjaansa Eurocupia. Kansainvälisen koripalloliiton Fiban alaisuudessa ovat puolestaan Mestarien liiga ja FIBA Europe Cup.
Mestarien liiga perustettiin seitsemän vuotta sitten Fiban kärkisarjaksi. Sen arvostus on noussut vuosi vuodelta. Moni pitääkin sarjaa yhtä kovana kuin Eurocupia.
Voi siis sanoa, että Mestarien liiga on ainakin hyvin lähelle ellei jopa tasoissa Eurocupin kanssa kakkossarjana. Samaa alleviivaa kummankin sarjan runkosarjajoukkueiden keskiarvot kotimaidensa pääsarjoissa. EuroCupissa se on 4,8, kun Mestarien liigassa 5,6.
Bonn on kaatanut kotimaassaan myös jättiseuroja
Vaikka kyseessä ei olekaan suurin ja kaunein koripallosarja, Bonnin suoritusta ei kannata väheksyä. Mestarien liiga -kaudella Bonn hävisi vain kaksi ottelua. Saksan Bundesliigassa Iisalo luotsasi Bonnin runkosarjan voittoon. Bundesliigan runkosarjassakin tuli vain kaksi tappiota.
Bonn kukisti Bundesliigan runkosarjassa Euroliiga-jätit Bayern Münchenin ja Alba Berliinin. Suoritusta alleviivaa, että Bonn toimii ihan eri sfäärissä kuin kaksi edellä mainittua suurseuraa.
Saksalaismedian mukaan Bonnin tämän kauden budjetti on 6,5 miljoonaa euroa, kun taas Bayern Münchenillä se on 25 miljoonaa ja Berliinillä 14 miljoonaa. (siirryt toiseen palveluun)
Mestarien liigan neljästä lopputurnausjoukkueestakin Bonnilla on ollut heikoin budjetti (siirryt toiseen palveluun). Vaikka Iisalolla on ollut Bonnissa käytettävissä vähemmän rahaa kuin monella muulla vastustajallaan, hän on pystynyt repimään joukkueestaan kaiken irti. Voisi jopa sanoa käsittämättömästi, että jälleen kerran.
Samanlaisia venymisiä Iisalo teki joukkueensa johdolla jo edellisellä työnantajallaan Crailsheimissa. Yksi esimerkki löytyy koronaviruksen keskeyttämältä kaudelta 2019–2020.
Tuomas Iisalo vei Joonas-veljensä kanssa Crailsheimin liigan pienimmällä budjetilla peräti neljänneksi runkosarjassa ennen kuin pelit keskeytyivät.
Tätä nykyä Joonas Iisalo toimii Heidelbergin päävalmentajana Bundesliigassa, mutta se ei ole tahtia hidastanut.
Kansainvälisiä tunnustuksia satelee – nyt olisi syytä herätä myös Suomessa
Tuomas Iisalon joukkueiden jatkuva ylisuorittaminen on huomioitu myös Euroopassa. Bonnia ja Iisaloa on suitsutettu runsaasti. Suomalaisvalmentaja on päässyt avamaan tarinaansa ja pelitapaansa monessa eri mediassa. Bonnin tarinaa on pidetty eräänlaisena tuhkimotarinana.
Olisi ihme, jos isot seurat eivät olisi nyt 40-vuotiaan suomalaisen koripallofilosofin perässä. Ennen Mestarien liigan loppuhuipennusta saksalaismediassa Iisaloa huhuttiin Bayern Müncheniin. (siirryt toiseen palveluun)
Finaalipäivänä puolestaan pari koripallotoimittajaa spekuloi Iisalon siirtyvän mahdollisesti ranskalaisen Paris Basketballin riveihin (siirryt toiseen palveluun). Paris Basketballissa resurssit olisivat huippuluokkaa, sillä vuonna 2018 perustettu seura on ilmoittanut tahdostaan nousta suurseuraksi ja muun muassa Euroliigaan.
On luonnollisesti iso asia, kun suomalaisvalmentaja on mukana tällaisissa spekulaatioissa. Henkilökohtaisiakin saavutuksia Iisalolle on tullut. Hänet on nyt valittu kahtena vuotena peräkkäin Bundesliigan vuoden valmentajaksi. Viikonloppuna tuli lisää kunniaa, kun Iisalo valittiin myös Mestareiden liigan vuoden valmentajaksi.
Suomessakin olisi syytä herua tunnustusta Iisalolle, kun mietitään esimerkiksi vuoden valmentajan valintaa. Viime vuonna Urheilutoimittajain liiton vuoden valmentajan äänestyksessä Iisalo oli neljäs (siirryt toiseen palveluun). Edelle ylsivät Leijonien olympiavoittoon ja maailmanmestaruuteen vienyt Jukka Jalonen, hiihdon olympiavoittajan Iivo Niskasen valmentaja Olli Ohtonen sekä seiväshypyn Euroopan mestarin Wilma Murron valmentaja Jarno Koivunen.
Kun katsotaan kuluvaa urheiluvuotta, Iisalon pitäisi olla tällä hetkellä kirkas ykkösnimi vuoden valmentajaksi. Jukka Jalonen voi toki johdattaa Leijonat maailmanmestariksi ja Jarno Koivunen valmentaa Wilma Murron MM-mitaleille, mutta Iisalon valinnassa olisi omat perustelunsa.
Koripallo on yksi maailman suurimmista urheilulajeista. Lajin tiukassa kilpailussa pärjääminen Euroopan huippusarjoissa on jo hatunnoston arvoinen suoritus. Kun sen tekee vielä ylittäen jatkuvasti odotuksia, se on suuren tunnustuksen paikka.
Toivottavasti tämä ymmärretään myös Suomessa.
