- 30 huhtikuun, 2023
Nyky-Venäjää ja Putinia voi verrata Staliniin ja Neuvostoliiton ajan poliittiseen vainoon, sanoo elokuvaohjaaja Kanerva Cederström
Elokuvataiteen palkittu ohjaaja Kanerva Cederström näkee Vladimir Putinin Venäjällä fasismin merkkejä ja yhtäläisyyksiä Josif Stalinin ajan vainoihin. Cederström on tutkinut dokumenttielokuviaan varten Neuvostoliitossa olleiden gulag-vankileirien historiaa ja Stalinin uhrien kohtaloita.
– Venäläinen fasismi on stalinismin sukulainen. Kyllähän merkkejä on aika paljon. Tšekan eli silloisen salaisen poliisin kunniaksi järjestetään nykyään suuria juhlia. Tšeka oli se, joka haki uhrit kotoaan ja teloitutti, Kanerva Cederström sanoo.
Elokuvantekijöiden, tutkijoiden ja muiden pääsyä arkistoihin tutkimaan historian pimeitäkin hetkiä on vaikeutettu 2000-luvun puolivälistä asti. Stalinin terrorin ja gulag-leirien uhrien kohtaloita selvittänyt ihmisoikeusjärjestö Memorial on hiljattain kielletty Venäjällä.
Elokuvaohjaaja Kanerva Cederström uskoo, että entisten Neuvostoliiton maiden arkistoista, Ukrainasta ja Kazakstanista voisi saada tietoa. Mutta suomalaisten kohtaloista kertoviin Karjalan tasavallan arkistoihin tuskin Putinin aikana on pääsyä.
– Tällä hetkellä on täysin mahdoton ajatellakaan, että sinne menisi etsimään tällaista tietoa. Ovet on ihan kiinni. En usko että Petroskoin arkistoon niin vain marssitaan enää, Cederström pohtii.
Kanerva Ceredströmin elokuvia esitettiin gulag-elokuvaseminaarissa Lapin yliopistossa huhtikuun lopussa. Sandarmohin suru -elokuva on Yle Areenassa katsottavissa 15. elokuuta saakka.
Putinin ja Stalinin järjestelmät ovat molemmat autoritäärisiä ja johtajakeskeisiä
Keskusjohtoinen ja diktatorinen yhteiskuntajärjestelmä on samankaltainen nyky-Venäjällä verrattuna Stalinin ajan Neuvostoliittoon, sosiologian professori Vesa Puuronen Oulun yliopistosta sanoo.
– Kyllä niitä voi verrata. Puhutaan Putinin autoritäärisestä kapitalismista ja Stalinin osalta voi puhua autoritäärisestä hallintojärjestelmästä ylipäänsä. Tietysti Putinin järjestelmässä on näennäinen demokraattinen elementti, pidetään vaaleja ja on olemassa kansanedustuslaitos. Stalinin järjestelmässä myös pidettiin vaaleja ja oli kansanedustuslaitos, mutta se oli yhden puolueen järjestelmä.
Nykyään Venäjällä käytetty termi ”ulkomainen agentti” ja Stalinin ajan ”kansan vihollinen” ovat verrattavissa keskenään. Sellaiseksi julistettu henkilö joutui silloin ja joutuu nykyään vaikeuksiin tai vankileirille.
Tästä pääset Areenaan kuuntelemaan professori Vesa Puurosen haastattelun .
Sosiaalinen media kenties hillitsee pahimpia väärinkäytöksiä
Putinin tunnetuimman kriitikko Aleksei Navalnyin salamurhayritys ja vangitseminen tuo mieleen Stalinin ajan, jolloin toisinajattelijoita vangittiin, näännytettiin ja teloitettiin.
Mutta nyt julkisuus hillitsee sosiaalisen median kautta pahimpia väärinkäytöksiä, professori Vesa Puuronen uskoo.
Samalla linjalla on Venäjä-tutkija, elokuva- ja kirjallisuuskriitikko Pentti Stranius.
– Maailma on kuitenkin muuttunut niin paljon, että ihmisiin vaikuttaminen on hienostuneempaa. Eli ihmiset propagoidaan olemaan jonkin systeemin puolella. Eikä ole troikka-komiteaa, joka tulee kotiin ja teloittaa seuraavana päivänä ihmisen hiekkakuopan reunalla, mikä oli mahdollista vielä 1930-luvulla.
Kännykkäkamerat ja internet antavat toisinajattelijoille enemmän julkisuutta kuin Neuvostoliiton ajan vastaavissa tilanteissa oli mahdollista.
– Gulag-leireistä on hirveän vähän aitoa kuvaa. Nyt kännykällä voi ottaa kuvan jokaisesta mielenosoituksesta ja se leviää maailmalle. Sillä on iso merkitys ja Venäjälläkin some toimii. Sanoisin, että somella on vaikutusta venäläisten tietoisuuteen ja nuoren sukupolven käyttäytymiseen, Venäjä-tutkija Pentti Stranius pohtii.
Pentti Straniuksen haastattelun voit kuunnella kokonaisuudessaan Areenassa.
Vainot vaikuttavat edelleen suut suppuun -pelkona
Myös vähemmistökansallisuuksiin kuuluneita teloitettiin tai pakkosiirrettiin Neuvostoliitossa. Professori Vesa Puurosenkin sukulaisia asui Neuvosto-Karjalassa Stalinin vainojen aikaan.
– Heitä ei ehditty vangita. He kerkesivät lähteä sieltä pakoon ja pääsivät Suomeen.
Suomalaisia Neuvostoliitossa asuneita teloitettiin eri arvioiden mukaan 8 000–10 000 henkilöä.
Vainot Neuvostoliitossa vaikuttavat nykysukupolviin asti, muun muassa ”suut suppuun” -pelkona.
– Venäjällä lähes joka perheessä elää muisto vainoista. Se ruokkii pelkoa, koska he tietävät suvun kokemuksesta, miten huonosti voi käydä. Silloin on parempi pitää suunsa kiinni, sosiologian professori Vesa Puuronen arvioi.
Toisaalta on myös tarinoita niiltä ihmisiltä, jotka selvisivät Stalinin vainoista ja vastustivat Stalinia.
– Se on rohkaisu niille ihmisille, jotka vastustavat Putinia. Silloinkin on uskallettu, niin kyllä mekin nyt uskallamme olla vastaan, vertaa Puuronen.
Neuvostoliiton gulag-vankileirijärjestelmästä ja poliittisista vainoista puhuttiin Lapin yliopistossa lauantaina 22. huhtikuuta 2023. Seminaarissa esitettiin Kanerva Cederströmin ohjaamia gulag-aiheisia elokuvia. Kyse oli Koneen Säätiön tukeman Aktivismin ääret – Taide, aktivismi ja sukupuolittunut väkivalta -hankkeen tapahtumasta.
