- 8 maaliskuun, 2023
Anneli Jäätteenmäen ura pääministerinä kaatui fakseihin 20 vuotta sitten – muistelmateos paljastaa ennen julkaisemattoman paperin poliittisen myrskyn keskiöstä
Anneli Jäätteenmäen (kesk.) pääministeriura loppui lyhyeen. Hänen oli erottava vain pari kuukautta nimityksensä jälkeen niin sanotun Irak-vuodon vuoksi vuonna 2003. Jäätteenmäki oli ensimmäinen tehtävään valittu nainen.
Eroon johtivat syytökset siitä, että Jäätteenmäki olisi valehdellut eduskunnalle vaalikampanjan aikana presidentin erityisavustajalta Martti Manniselta saaduista arkaluontoisista tiedoista. Tapahtumat johtivat siihen, että hallituskumppani SDP vaati keskustaa vaihtamaan pääministeriä.
Faksilla 20 vuotta sitten vuodetut tiedot veivät oikeudenkäyntiin, jossa Manninen tuomittiin virkarikoksesta.
Manninen faksasi Jäätteenmäelle koosteita Irak-asiakirjoista, joita Jäätteenmäki käytti vaalitaistelussaan silloista pääministeriä Paavo Lipposta (sd.) vastaan.
Jäätteenmäki syytti 6. maaliskuuta 2003 MTV3:n vaalitentissä Lipposta siitä, että Lipponen olisi liittänyt Suomen Irakin sotaa tukeneeseen liittoumaan ilman YK:n mandaattia sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan valtuutusta.
Jäätteenmäki itse sanoo kirjan saatesanoissa ajatelleensa kirjoittaa kirjansa itse, mutta arkistojen kaivelu sai näkemään painajaisia. Vaikka kirjan pääosaan nousee eroon johtava Irak-kohu, Taipumaton-teos perkaa myös Jäättenmäen koko uran onnistumisineen.
Parinkymmmenen vuoden takaisisa politiikan tapahtumia sisältävän kirjan on kirjoittanut keskustataustainen Lauri Kontro.
Korkeamman siunaus?
Kirja kertoo Jäätteenmäen ja keskustavaikuttaja Timo Laanisen pohtineen, oliko presidentin avustajalla Martti Mannisella ”siunaus” kaikille toimilleen.
Halusiko Halonen auttaa oppositiojohtaja Jäätteenmäkeä vaalitaistelussa siksi, että hän ei ollut Lipposen linjoilla Irak-asiassa?
Kirjan mukaan Mannisen motiivi vuotaa tietoja jää hämäräksi. Esitutkinnassa Mannisen vastaus poliisille oli, että hänellä ei ollut mitään erityistä motiivia. Kirjan mukaan Manninen ei ollut poliittisesti aktiivinen. Häntä pidettiin jonkinlaisena puolueettomana keskustalaisena tai yleisporvarina.
Myöhemmin Manninen syytti Jäätteenmäkeä yllytyksestä. Manninen kertoi poliisikuulusteluissa, että Jäätteenmäki itse olisi keskusteluissa pyytänyt häneltä ulkoministeriön alkuperäisiä raportteja, minkä Jäätteenmäki taas jyrkästi kiisti.
Tunnollinen virkamies Manninen sai potkut. Hänen tuomittiin oikeudessa virkasalaisuuden rikkomisesta 80 päiväsakkoon.
Jäätteenmäki joutui eromaan pääministerin paikalta.
Presidentti Halonen kommentoi pääministerin eroon johtanut tapahtumaketjua jo vuonna 2003 ja sanoi sen olevan hänelle yhtä odottamaton ja kauhistuttava tilanne kuin muillekin.
Presidentin viesti on yhä tänä päivänä sama kuin tuolloin. Näin hän vastasi Ylelle maaliskuun alussa:
”Presidentti Halosella ei ole lisättävää aikaisempiin. Presidentti ei tiennyt asiasta, se tuli yllätyksenä.” (presidentin viesti Ylelle 6.3. 2023)
Dynamiittia vai suutari: ”Uskoisin TP:n halunneen saattaa asiat tietoosi”
Jäätteenmäen faksi pärähti käyntiin myös vaalien jälkeen 20.3.2003.
Kirja tuo päivänvaloon ensi kertaa Martti Mannisen Jäätteenmäelle lähettämän faksin. Kirja kertoo, että vain viestin otsikko on ollut aiemmin julki poliisin esitutkintamateriaalissa, kun Irak-skandaali meni oikeuteen.
Manninen lähetti tulevalle pääministerille henkilökohtaisen viestin, jossa kertoi presidentti Halosen kanssa käymästään keskustelusta.
Manninen kirjoitti Jäätteenmäelle, että Halonen löylytti Lipposta kahdenkeskisessä lounaskeskustelussa.
Presidentti olisi Mannisen mukaan ollut valmis TP-UTVAssa kannanottoon, jossa Yhdysvaltain hyökkäys Irakiin olisi selkeästi tuomittu. Pääministeri Lipponen taas vastusti kokoomusministerien kannattamana.
Mannisen faksin mukaan presidentti oli ollut sitä mieltä, että Lipposen heikkous on hänen liiallinen halunsa olla mieliksi ”isoille pojille”.
Yhdysvalloille saattoi syntyä kuva, että YK-varaumasta huolimatta Suomi olisi ollut Yhdysvaltain puolella.
Mannisen mukaan ”TP antoi erityisesti tunnustusta siitä, että Jäätteenmäki oli keskustelussa parhaansa mukaan yrittänyt pitää TP:n erillään keskustelusta”.
Mannisen viesti päättyi toteamukseen:
”En tiedä, onko vaikutelmani oikea, mutta uskoisin TP:n halunneen kauttani saattaa tässä käsittelemäni asiat tietoosi.”
Viesti on Kontron mukaan dynamiittia.
– Jos viesti olisi julkaistu, tulevien tapahtumien kulku olisi saattanut muuttua. Manninen uskoi, että Halonen halusi neuvonantajansa välittävän Jäätteenmäelle tietoja lounaskeskustelun sisällöstä. Neuvonantaja teki työtä käskettyä, Kontro kirjoittaa kirjassa.
Haavoja lasikaton sirpaleista
Pääministeriksi nousseen Jäättenmäen tarina on kertomus vastakkainasettelusta ja 20 vuoden takaisesta politiikan lasikattojen murskaamisesta.
Jäätteenmäen vastaottelijana kirjassa kulkee aiempi pääministeri Paavo Lipponen. Konfliktit kärjistyvät Daavidin ja Goljatin taisteluksikin kuvatuissa otteluissa.
Kirjan mukaan Jäätteenmäki tuli tunnetuksi kovista puheenvuoroistaan Sonera-skandaalin, pankkikriisin, Ulf Sundqvist -asian ja Itävalta-boikotin yhteydessä. Kaikissa näissä asioissa vastapuolella oli Paavo Lipponen. Kovimmat iskut otettiin ja annettiin Jäätteenmäen eroon johtaneessa Irak-gatessa.
Jäätteenmäki paljasti tietoja tasavallan presidentin avustajan kirjoittamista papereista. Näiden mukaan Lipponen oli tulkinnut varsin väljästi maan ulkopolitiikan linjoja, mutta eroamaan joutui Jäätteenmäki, ei Lipponen.
Jäätteenmäki sai lunta tupaan myös esimerkiksi pukeutumisestaan, englannin ääntämyksestään ja puhetyylistään.
Jäättenmäen politiikan sloganeista historiaan on jäänyt eduskunnan edessä annettu lause: ”Puhun niin totta kuin osaan”.
Taipumaton-kirja on kuvaus Suomen kovimpiin poliittisiin skandaaleihin kuuluvasta erosta, mutta myös suuresta urasta ja sitkosta, joka johti äänivyöryllä Euroopan parlamenttiin vuoden 2004 eurovaaleissa.
– Etäältä ja ulkopuolelta näkee selvemmin. Kirjassa on minullekin uutta. Koskaan ei näköjään voi tietää, mitä menneisyydessä vielä tapahtuu, Jäätteenmäki toteaa kirjan alkusanoissa.
Lisää aiheesta:
Politiikka-Suomi: Voiko vitutukseen kuolla
