Näin toimii puoliso-ohjelma, jonka tavoitteena on pitää ulkomaisten työntekijöiden perheet Suomessa

Se oli intialaisen Somya Mehran ensimmäinen ajatus.

Hän oli juuri avioitunut miehensä kanssa ja pari alkoi suunnitella yhteistä tulevaisuutta.

Mehra asui yhä Intiassa, mutta hänen intialainen aviomiehensä puolestaan Suomessa. Mies oli jo ehtinyt vakiinnuttaa elämänsä it-alan osaajana pohjolassa.

Aviomies ei tyrmännyt ajatusta Kanadaan muutosta, mutta pyysi, että Mehra antaisi Suomelle kuitenkin mahdollisuuden.

Kaksi vuotta elämästään.

Jos elo Suomessa ei luonnistuisi, voisi pariskunta muuttaa Intiaan, Kanadaan tai ihan minne tahansa.

Suomalaisille työnantajille on haettu Aasiasta niin hoitajia, kokkeja kuin it-asiantuntijoitakin – ja nyt myös hitsaajia.

Esimerkiksi hitsaajista kiinnostunut Škoda Transtechin vaunutehdas toivoi Kajaaniin ammattilaisia, joiden puolisot voisivat myös työllistyä alueelle.

Yhteiskunnalle on fiksumpaa, että koko perhe on Suomessa tuomassa lisäarvoa, muun muassa kuluttamassa ja maksamassa veroja, Škoda Transtechin toimitusjohtaja Juha Vierros kertoi Ylelle.

Perheiden pitovoimaan on havahduttu myös pääkaupunkiseudulla.

Puolisot ovat maahanmuuton väliinputoajia, sillä heillä ei ole valmiina sosiaalista verkostoa, jonka päiväkoti, koulu tai työpaikka tarjoavat.

Kokemus on osoittanut, että osaajat lähtevät Suomesta, jos puolisolla on vaikeuksia sopeutua tänne, puoliso-ohjelman projektisuunnittelija Jochem Faugel kertoo.

– Osaajien houkutteleminen Suomeen vaatii yrityksiltä ponnisteluja ja rahaa, joten on tärkeää, että näin autamme myös yrityksiä pitämään kiinni kansainvälisistä osaajista.

Toukokuussa 2021 Somya Mehra saapui Intiasta Suomeen.

Ennakkoon lukemansa perusteella hän tiesi, että Suomi on tilastoissa maailman onnellisin maa.

– Ajattelin, että ehkä itse en olisi onnellinen, mutta elämä Suomessa voisi olla tyydyttävää, joten antaisin sille mahdollisuuden. Kunhan löytäisin töitä, kaikki järjestyisi.

Suomi ei ollut ensimmäinen vaihtoehto avioliiton satamaksi myöskään bangladeshilaiselle Farhana Sayeedille.

Hän tiesi Suomesta oikeastaan vain Lapin maisemat ja revontulet – sekä puolisonsa.

Australiassa työskennellyt Sayeed avioitui bangladeshilaisen miehensä kanssa, joka työskenteli Suomessa ohjelmistoinsinöörinä.

Farhana Sayeed yrittikin aluksi houkutella aviomiestään luokseen Australiaan.

– Olen miestäni seikkailunhaluisempi, joten lopulta oli selvää, että minä olin valmis vastaanottamaan uuden haasteen.

Farhana Sayeed saapui Suomeen tammikuussa 2021.

Ensimmäisenä yllätti se, etteivät Lapin maisemat olleetkaan Helsingin kupeessa, kuten hän oli ajatellut.

Somya Mehraa ja Farhana Sayeedia yhdistää se, että molemmat naiset halusivat päästä heti jatkamaan uraansa Suomessa.

Mehra on taustaltaan it-osaaja tietojenkäsittelytieteissä. Intiassa hän työskenteli liiketoiminnan analyytikkona.

Sayeedilla puolestaan on tutkinnot farmasiasta ja kansanterveystieteistä, ja alansa vuoksi hän koki törmäävänsä Suomessa kielimuuriin.

– Oli selvää, etten saisi töitä, ellen suorittaisi suomen kielen opintoja, jotka vastaisivat taitavaa kielitasoa. Siihen olisi kulunut vuosia, Sayeed sanoo.

Sayeed päätti suorittaa Helsingissä lääketieteen tietojenkäsittelyn jatko-opintoja voidakseen yhdistää tutkintonsa ja Suomessa työllistävän teknologia-alan.

Sekä Mehra että Sayeed saapuivat Suomeen koronapandemian keskellä, mikä rajoitti sosiaalisen verkoston rakentamista.

Ensitöikseen molemmat ilmoittautuivat puoliso-ohjelmaan.

– Ilman sitä olisin vain haahuillut itsekseni. Puoliso-ohjelmasta tuli kuin mentorini Suomessa, Somya Mehra kertoo.

Puoliso-ohjelmassa Mehralle ja Sayeedille tarjottiin yhdistelmä verkostoitumista ja työelämävalmennusta.

Ohjelmaan ovat ensisijaisesti tervetulleita ulkomailta Suomeen muuttaneet puolisot ja kumppanit, jotka ovat asuneet pääkaupunkiseudulla alle kaksi vuotta.

Mutta mukaan mahtuu, vaikka oleskeluvuosia olisi enemmänkin, Faugel sanoo.

Vuoden kestävän ohjelman aikana osallistujat saavat tietoa suomalaisesta työelämästä ja uravalmennusta sekä oppivat suomalaisesta kulttuurista ja tutustuvat uusiin ihmisiin.

Projektisuunnittelija Jochem Faugel sanoo, että tarkoituksena on auttaa ihmisiä tekemään Helsingistä uusi koti.

– Käytämme sanaa koti, koska kotiutuminen uuteen maahan sisältää kokonaisvaltaisesti työn, ystävät ja kulttuurin.

Puoliso-ohjelma ei siis etsi työpaikkaa osallistujan puolesta, mutta halukkaat saavat apua vaikkapa hakemuksen ja ansioluettelon kirjoittamiseen ymmärtääkseen suomalaista työmarkkinaa.

Puoliso-ohjelma on osa työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaa Talent Boost -toimenpideohjelmaa. Ensi toukokuusta alkaen ohjelmaa rahoittaa Helsingin kaupunki.

Farhana Sayeed ilahtuu työpaikkaruokalan lounaslistasta. Myös sanat pulla ja pannukakku vilahtavat puheessa.

Suomi on päässyt Farhana Sayeedin ihon alle.

– Todellakin. Pidän täällä kaikesta: kulttuurista, säästä, ihmisistä. Siihen on mennyt aikaa, mutta nyt näen itseni jäävän tänne pitkäksi aikaa.

Nyt Sayeed työskentelee laatuinsinöörinä yhdysvaltalaisessa terveysteknologian yrityksessä Vyaire Medicalissa.

– En olisi jäänyt tänne ilman tätä työtä, joka antaa minulle merkityksen jäädä Suomeen. Kuten myös ihanat ystävät, työkaverit ja verkostoni.

Vaikka tähän juttuun haastatellut naiset eivät ole tavanneet, pullasta puhuu myös Somya Mehra.

– Puoliso-ohjelma on saanut minut puhumaan pullasta! Osaan myös kysyä suomeksi ”Haluatko kahvia?”

Suunnitelma Kanadaan muutosta on saanut toistaiseksi jäädä, sillä Mehran mieli muuttui vuodessa.

– Sanoin miehelleni, että haluan jäädä tänne, ostaa talon ja perustaa perheen Suomessa.

Somya Mehra työskentelee Espoon Keilaniemessä ohjelmistoratkaisuihin keskittyvässä Accountorissa organisaation ketteryyttä kehittävänä valmentajana eli agile coachina.

Mehran viesti Suomeen muuttaneille puolisoille on selvä: älä menetä toivoasi, asiat kyllä järjestyvät.

Itse hän ehti lähettää satoja hakemuksia, ennen kuin tärppäsi.

– Toivottavasti eläköidyn onnellisena Suomessa, se on oma tulevaisuuden suunnitelmani, Mehra sanoo.