- 18 elokuun, 2023
Jukka Härkönen tulistui yleisurheilun MM-kisoissa puhuttavasta dopingepäilystä – suomalaisvaikuttajat haluavat Suomeen USA:n testimallin, Suek ei
BUDAPEST. Budapestin MM-kisojen pääpuheenaihe on ollut torstai-illasta tapaus Tobi Amusan.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton itsenäinen antidopingtoimija Athletics Integrity Unit asetti kuukausi sitten Amusanin väliaikaiseen kilpailukieltoon. AIU:n mukaan dopingtestaajat eivät olleet tavoittaneet nigerialaisaituria kolmeen otteeseen vuoden aikana.
Sääntöjen mukaan urheilija joutuu lähtökohtaisesti kahden vuoden kilpailukieltoon, mikäli häneltä jää väliin kolme dopingtestiä.
Torstai-iltana tapaus sai uuden käänteen. AIU tiedotti, että 100 metrin aitojen hallitseva ME-nainen on sittenkin vapaa kilpailemaan. Päätöksestä ei ole herunut muuta virallista tietoa kuin se, että AIU:n oma kurinpitokomitea päätyi vapauttamaan Amusanin enemmistöpäätöksellä.
AIU saattaa myös viedä tapauksen Urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen CAS:n käsiteltäväksi.
Nigerian joukkueen tiedottaja vahvisti kuitenkin perjantaina Yle Urheilulle, että Amusan on matkalla Pariisista Budapestiin.
Kuinka monta testiä tehty?
Yleisurheilu ei ole ensi kertaa tilanteessa, jossa juuri ennen kisojen alkua yksittäisten tähtiurheilijoiden osallistuminen on vaakalaudalla dopingepäilyn vuoksi.
Dopingtestien lukumäärät eivät ole julkista tietoa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.
Yhdysvalloissa maan antidopingtoimisto Usada on julkaissut urheilijoiden vuotuiset testimäärät jo vuodesta 2013. Lisäksi Usada erittelee määrät kolmen kuukauden könttinä: tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu ja niin edelleen.
Esimerkiksi Amusanin Budapestissa esiintyvistä yhdysvaltalaisista kilpakumppaneista Nia Ali on antanut viime lokakuusta Usadalle kuusi, Kendra Harrison neljä ja Masai Russell kolme dopingnäytettä. Kyseessä ovat vain Usadan suorittamat testit, joiden päälle AIU on voinut tehdä omat testinsä.
Lisäksi Euroopassa ahkerasti kilpaillut Ali on antanut todennäköisesti kisojen yhteydessä useita dopingtestejä kunkin järjestäjämaan antidopingtoimistolle.
Vihreää valoa USA:n mallille
Ehkä. Todennäköisesti. Luultavasti.
Miksi antidopingtoiminnassa läpinäkyvyys loistaa poissaolollaan, kun keskustelu kääntyy dopingtestien lukumäärään?
Urheilijoiden terveystiedot ovat luonnollisesti yksityisyydensuojaan kuuluvia asioita, mutta testimäärissä ei ole henkilökohtaisesti raskauttavia tietoja – ainakaan Usadan mielestä.
Pitäisikö muun maailman seurata Yhdysvaltojen esimerkkiä?
Kun Yle Urheilu kysyi asiaa viideltä suomalaiselta yleisurheiluvaikuttajalta, kaikki antoivat vihreää valoa dopingtestimäärien julkaisemiselle.
– Kyllähän USA:n mallista käy ilmi avoimuus. Mielestäni se on toimiva käytäntö, Urheiluliiton GM Jani Tanskanen sanoi Yle Urheilulle Kalevan kisoissa.
SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni muistutti, etteivät urheilijat voi vaikuttaa heille tehtyjen testien määrään.
– Pitää muistaa, ettei testien määrä korreloi epäilyihin. Jos urheilija X on testattu 60 kertaa ja urheilija Y neljä kertaa, ei saa olla myöskään niin, että muodostuisi epäily puhtaudesta, koska Y:tä ei ole testattu yhtä paljon kuin muita.
– Kannatan kuitenkin sitä, että tieto testimääristä olisi saatavilla, Finni sanoi.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen jäsen Antti Pihlakoski kertoi kannattavansa Yhdysvaltain mallia testien julkistamisesta. Hän kuitenkin arvioi, että testien julkistaminen kohtaisi monissa maissa lainsäädännöllisiä esteitä.
Viimeisimpänä suomalaisena MM-mitalin voittanut Tero Pitkämäki kertoi Yle Urheilulle liputti myös testimäärien julkistamisen puolesta.
– Testauksen on oltava läpinäkyvää. Kannatan ehdottomasti, Pitkämäki viestitti ja kertoi omista testimääristään.
Lukuisia arvokisamitalisteja manageroinut Jukka Härkönen oli kannassaan Pitkämäkeä voimallisempi. Hän kannattaa avoimuutta, mutta korostaa, ettei keskeneräisiä tapauksia saisi missään nimessä hoitaa kuten Amusanin kohdalla on tehty.
– Testaamisen pitää olla ehdottomasti avointa touhua. Jos kerta saatana julkaistaan keskeneräisiä tapauksia kuten Amusanin kohdalla, muunkin testitoiminnan on oltava läpinäkyvää.
Yhtä saatanan avointa kuin se, että kerrotaan urheilijalla olevan kolme väliin jäänyttä testiä, mutta sitten päätös kumotaan, Härkönen sanoo viitaten Amusanin tapauksen käsittelyyn.
Suek ja WA:n puheenjohtaja eri linjoilla
Suomessa antidopingtyöstä vastaa Suomen urheilun eettinen keskus Suek. Sen pääsihteeri Teemu Japisson ei lämmennyt ajatukselle testimäärien julkistamisesta.
Japisson perusteli Suekin kantaa taktisella ulottuvuudella ja urheilijoiden yksityisyydensuojalla.
– Emme halua kertoa, millä tavalla kohdennamme testejä vuoden aikana. Usadaan verrattuna yksi ero on, että Usada testaa vain ihan kärkiurheilijoita, kun taas Suomessa testaus ulottuu laajemmalle.
– Usadan käytäntö kertoo, että Maailman antidopingtoimiston säännöstössä voi toimia toisella tavalla. Kaikki luettelemasi henkilöt ovat erittäin fiksuja ihmisiä. Jos heiltä kysytään, voiko testimäärät julkistaa, totta kai he voivat spontaanisti sanoa, että voidaan. Mutta en ole ihan varma, ovatko he miettineet kaikkea sitä, mitä julkaiseminen tuo mukanaan, Japisson sanoi.
Japisson sai näkemykselleen tukea Kansainvälisen yleisurheiluliiton World Athleticsin puheenjohtajalta Sebastian Coelta. Yle Urheilu kysyi Coelta torstaina tämän henkilökohtaista mielipidettä, pitäisikö esimerkiksi Athletics Integrity Unitin seurata Usadan esimerkkiä ja julkistaa urheilijakohtaiset testimäärät.
– En ole varma, palveleeko testimäärien julkaisu välttämättä urheilijoita, yleisurheilua saati lajia seuraavia. Olen tyytyväinen, ettei dopingtestaaminen ole enää yhtä kuin tehtyjen testien lukumäärä.
– Elimme aivan liian pitkään aikaa, jolloin pidettiin hienona, että yleisurheilussa tehtiin 30 000 testiä. Mutta jos 90 prosenttia niistä oli roskaa, eikä niitä kohdennettu, testimäärä muuttuu merkityksettömäksi, Coe sanoi Budapestin MM-areenan uumenissa pidetyssä kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa.
Coe korosti Japissonin tavoin urheilijoiden yksityisyydensuojaa.
– Yksityisyys on tärkeä asia maailmassa, jossa yksityisyys on monissa paikoissa katoamaan päin. Siksi olen tyytyväinen nykyiseen toimintamalliin.
