- 27 kesäkuun, 2023
Suomalaiselta kiekkotähdeltä huomiota herättävä työhakemus sosiaalisessa mediassa – taustalla painava huoli lapsia piinaavasta ongelmasta
Espoolaiset lapset voivat nyt saada liikuntaleikkeihin seuraa Ruotsin jääkiekkoliigan tuoreelta hopeamitalistilta.
Brynäs IF:ssä viime kaudella pelannut Matilda Nilsson, 26, julkaisi viime viikolla Facebookissa Lintuvaaran väki -ryhmässä ilmoituksen, jossa hän tarjosi paikallisille perheille apua lastenhoidossa ja tukea liikuntaan.
Ammattiurheilijalle epätyypillinen ilmoitus on poikinut useita yhteydenottoja, Nilsson kertoo.
– Jotkut äidit ovat laittaneet viestiä, että heillä olisi tarvetta avulle arjessa. He ovat pääosin sellaisia, joiden lapset tarvitsisivat arkiliikuntaa. Toivon, että ihmiset uskaltaisivat ottaa yhteyttä, vaikka asia voi olla arkaluontoinen. Ei ehkä olla totuttu siihen, että joku tarjoaa apua. Uskon, että on kynnys tai häpeäkin, vaikka ei pitäisi olla. Me olemme täällä auttamassa toisiamme, Nilsson sanoo.
Nilsson kertoo, että työnhakuilmoituksen taustalla on laajempikin yhteiskunnallinen agenda. Vaikka lisätienestit tulevat naiskiekkoilijalle tarpeeseen, oli isompi kannustin hänen halunsa auttaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Siinä hän hyödyntää omalta urheilu-uralta saatua kokemusta.
Nilsson on vuosien ajan kiekkoilun ohessa ja kesälomilla työskennellyt kouluissa niin yleis- kuin erityisopetuksessa. Sijaisena hän on päässyt näkemään läheltä lasten kouluarkea. Hän on pannut merkille, että välitunnin viettämisestä on tullut passiivista puhelimen tuijotusta.
– Totta kai mietin, miksi lapset ja nuoret yhteiskunnassamme voivat vähän huonommin tällä hetkellä. Se alkoi huolettaa, kun kouluissa näin, miten paljon teknologia vaikuttaa. Arkiliikunta ja pihaleikit, jotka ovat parasta ja monipuolisinta liikuntaa, jäävät ihan varmasti vähälle. Mietin, täyttyvätkö lasten päivittäiset liikuntasuositukset oikeasti, Nilsson sanoo.
UKK-instituutti suosittelee, että kaikki 7–17-vuotiaat harrastaisivat monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään 60 minuuttia päivässä. Alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä UKK-instituutin mukaan vähintään kolme tuntia liikuntaa.
Nilssonin havainto koulumaailmasta osuu oikeaan. Lapsista ja nuorista vain joka kolmas liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, hallituksen lanseeraaman Suomi Liikkeelle -ohjelman tilannekuvassa todetaan. Noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on niin huono, että se vaikeuttaa arjessa jaksamista.
Liikunnalliset ja terveelliset elämäntavat omaksutaan jo lapsuudessa, ja nuorena intensiivisesti liikkuneet elävät todennäköisemmin aktiivista elämää myös aikuisina. Nilssonin mielestä vastuu lasten liikuttamiseen on ensisijaisesti vanhemmilla, mutta myös koulujen tehtävä on tukea liikunnallisia elämäntapoja.
UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset ja lisää riskiä useille kansantaudeille, kuten kakkostyypin diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Lasten liikkumattomuus ei välttämättä tuota kustannuksia saman tien, mutta seuraukset näkyvät rajusti vuosikymmenten päästä.
– Huolestuttaa tosi paljon, että yhteiskunta on tällaisessa tilanteessa, että ei liikuta. Keksitään paljon syitä, että ei ole aikaa. Kumminkin on tutkimuksia, että jo 20 minuutin päivittäisellä liikunnalla on hyötyä mielenterveydelle, Nilsson sanoo.
”Liikunnan hintaa ei saa nostaa”
Suomen uusi hallitus käynnistää Suomi Liikkeelle -ohjelman, jonka tavoitteena on nostaa liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Toisaalta hallitus suunnittelee myös nostavansa liikuntapalvelujen arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin.
Kun vero nousee, monen liikuntapalvelujen tarjoajan on myös nostettava hintojaan.
– Olen sitä mieltä, että on hyvä idea, että hallitus haluaa panna ihmiset liikkeelle. Mutta mielestäni liikunnan hintaa ei saisi nostaa. Se karsii monia vähävaraisia perheitä, minkä vuoksi juuri heitä haluaisin auttaa. Että pääsisi vähän pienemmällä summalla harjoittelemaan ja tutustumaan liikuntaan ylipäätänsä. Urheilu kuuluu kaikille, Nilsson sanoo.
Harrastamisen hintalappu on jo nyt monessa perheessä liian suuri, etenkin kun myös muut elämisen kustannukset ovat nousseet.
Nilsson harmittelee, että hänen oman lajinsa jääkiekon kustannukset ovat paisuneet eikä lajin harrastaminen ole pitkään aikaan ollut monessa perheessä mahdollista. Jääaika oli toki kallista jo parikymmentä vuotta sitten, kun kirkkonummelaislähtöinen Nilsson aloitti jääkiekkoharrastuksen.
– Kouluissa olen kuullut, kun lapset puhuvat, että he haluaisivat harrastaa jotakin lajia, mutta siihen ei ole rahaa. Se tuntuu pahalta. Toivon, että siihen löytyisi hyvä ratkaisu. Olisin mielelläni mukana pelastamassa niin jääkiekon kuin kaiken muunkin liikunnan tulevaisuutta. Voi ottaa yhteyttä! Nilsson nauraa.
Nilsson on saapunut haastattelua varten espoolaisen koulun pihalle. Kentällä palloa potkivat äiti ja tytär, jotka kertovat asuvansa lähellä. Koulun piha on heille mieluisa lähiliikuntapaikka, jossa he käyvät usein.
Nilsson sanoo, että liikunnan ei tarvitse olla monimutkaista tai kallista. Äidin ja tyttären pallopeli on hyvä esimerkki siitä, että liikuntaa voi harrastaa missä vain ja millä budjetilla tahansa.
– Kehotan, että kaikki lähtisivät liikkumaan. Siihen ei tarvitse mitään välineitä tai jäsenyyttä, vaan se on ihan ilmaista. Frisbeegolf on aika hyvä laji kesällä. Kaikista tärkeintä on, että siitä nauttii ja että on hauskaa, Nilsson sanoo.
Nilssonin ensi kauden sopimustilanne on vielä auki, mutta hän kertoo, että paluu Gävleen kiinnostaa. Kiekkoilija on pitänyt itsensä kunnossa monipuolisella kesäharjoitusohjelmalla, johon on kuulunut voimaharjoittelua, juoksua, pyöräilyä ja uintia.
Nilsson mukaan hänen ja Brynäs IF:n arvot kohtasivat viime kaudella hyvin, sillä seuran toiminnassa näkyy vahvasti lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukeminen. Finaaliin päättynyt kausi oli muutenkin hieno.
– Olen ollut yhteyksissä Brynäsin kanssa, mutta vielä on vähän auki, miten teen. Se oli sellainen paikka, joka jätti suuren hyvän jäljen sydämeen.
Uran jälkeen Nilsson haluaa antaa vielä enemmän aikaansa lapsille ja nuorille.
– Erityispedagogiikka kiinnostaa tosi paljon. Tekisi mieli perustaa joku yritys hyvinvointitoimialalla juuri liittyen lapsiin ja nuoriin. Hyvinvointi kumminkin vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Sen eteen haluaisin tehdä hommia, Nilsson sanoo.
