• 14 huhtikuun, 2023

Vain harvalla riitti ymmärrystä, kun keskellä syvää lamaa rakennettiin Suomen kalleinta puistoa: ”Yleisöosastoterveisiä oli riittävästi”


Kotkan entinen kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen myöntää, että puistojen kehittäminen kävi alkuaikoina nuoren miehen voimille.

Kotkan Jokipuisto droonilla kuvattuna.

Tältä näyttää yksi Kotkan palkituista puistoista – Jokipuisto. Kuva on vuodelta 2020. Kuva: Antro Valo / Yle

Hanna Hottola,

Kirsi Lönnblad,

Marika Anttonen

Palkituista puistoistaan tunnetun Kotkan matka Suomen puistopääkaupungiksi ei käynyt hetkessä. Puutarhaneuvos Heikki Laaksosella oli vahvasti näppinsä pelissä, kun puistoja alettiin kehittää 1980-luvun lopulla.

– Alku lähti hyvin liikkeelle, koska täällä ei ollut pariinkymmeneen vuoteen tehty juurikaan muuta kuin välttämätön kunnossapito. Saimme pienillä jutuilla huomiota mediassa.

Käänne tapahtui Laaksosen mukaan Sapokan vesipuiston kohdalla. Sapokan kehittämiseen käytettiin miljoonia markkoja.

– Ne olivat aivan eri summia, mitä olimme siihen asti käyttäneet. Ensimmäisellä kahdella miljoonalla saimme Sapokan hurjaan kuntoon. Siellä ruopattiin, siirrettiin putkia ja rantoja paalutettiin.

Sapokan vesipuisto Kotkassa ruska-aikaan.

Tältä Sapokan vesipuistossa näytti vuonna 2020. Kuva: Antro Valo / Yle

Kesken puiston kehittämistyön iski kuitenkin lama.

Laaksosen mukaan kaikilla ei riittänyt ymmärrystä sille, että kesken laman rakennettiin Suomen kalleinta puistoa.

– Yleisöosastoterveisiä oli ihan riittävästi. Kyllä se alle kolmekymppisen nuoren miehen voimille kävi.

”Aina jää jotain kesken”

Laaksonen kuitenkin jatkoi Sapokan ja muiden puistojen kehittämistä sitkeästi.

– En miettinytkään muita vaihtoehtoja. Kyllä se oli jääräpäisyys, mikä vei eteenpäin. En tiedä lähtisinkö samaan uudelleen.

Heti Sapokan urakan valmistuttua edessä oli Keskuskadun eli Sibeliuksenpuiston muutos.

– Neljä vuotta meni, että saatiin Sapokkaan ensimmäinen rahoitus. Sibeliuksenpuisto oli rahallisesti suurin piirtein yhtä suuri urakka, mutta siihen saatiin huomattava EU-tuki.

Laaksosen mukaan puistojen rahoituksesta on saanut aina kiistellä, vaikka lama-ajasta lopulta selvittiinkin ja ilmapiiri muuttui sallivammaksi.

Kun nimeä ja mainetta oli kertynyt, kysyttiin Laaksosta myös muualle töihin.

– Rakkaus Kotkaan on päällimmäinen syy, että jäin.

Heikki Laaksonen jäi eläkkeelle Kotkan kaupunginpuutarhurin työstä vuonna 2020. Vaikka aina jää jotain kesken, Laaksonen on tyytyväinen saavutuksiinsa.

– Erikoispuistojen verkosto on kattava, eikä nyt ole tarve väkisin keksiä lisää. Tuntuu hyvältä, kun minulle on hotellista sanottu, että merkittävin syy, miksi Kotkasta varataan hotelliyö, ovat puistot.

Heikki Laaksosen mukaan puistot on ennen kaikkea tehty kuntalaisille. Video: Kalle Purhonen ja Antro Valo / Yle

Suomen ”puistopääkaupungin” Kotkan puistot ja samalla Laaksosen elämäntyö on koottu yhteen kirjaan. Eija Anttilan torstaina julkaistu Puistopääkaupunki Kotka -kirja käsittelee Kotkan merkittävämpiä puistoja.

Laaksonen ei suostu nimeään suosikkipuistoon Kotkasta.

– En halua sanoa sitä, koska ne ovat kaikki erilaisia. Se on mielialasta kiinni.

Puutarhaneuvos Heikki Laaksonen ei halua valita suosikkiaan Kotkan palkituista puistoista. Näin hän kuitenkin kuvailee Katariinan meripuistoa.
Puistonäkymä kukkineen, pensaineen, kävelypolkuineen ja merinäköaloineen.

Katariinan meripuisto syntyi vanhan öljysataman paikalle. Arkistokuva. Kuva: Yle/Eva Pursiainen



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *