• 25 kesäkuun, 2023

Tyhjyyttään kumiseva 55 000 katsojan jättistadion oli liikaa – yleisurheilun EM-joukkuekisa saa Jukka Härköseltä armotonta kritiikkiä


Juhannuksena Puolan Chorzowissa järjestetty yleisurheilun Euroopan joukkuemestaruuskisa ei ollut lipunmyyntimenestys.

Tämän pystyi toteamaan jokainen tv-katsoja aina, kun kuvissa esiteltiin lajien tuloksia kolmen kisapäivän aikana. Tulosluettelon taustalla näkyi laaja kuva Chorzowin 55 000 katsojaa vetävän stadionin katsomoista.

Ne kumisivat tyhjyyttään.

– Se tuntui tosi huonolta, satoja kansainvälisen tason yleisurheilukisoja järjestänyt managerilegenda Jukka Härkönen sanoo.

Euroopan joukkuemestaruuskisa järjestettiin nykymuodossaan ensimmäistä kertaa.

Aiemmin Euroopan yleisurheilumaat jaettiin tasoihin, joista korkeinta kutsuttiin Superliigaksi. Kun maat kamppailivat paremmuudesta edellisen kerran kaksi vuotta sitten, Suomi kuului toiseksi korkeimpaan sarjaan eli ykkösdivisioonaan. Siinä Suomi sijoittui kuudenneksi.

Normaalisti maan on sijoituttava divisioonassaan kolmen joukkoon noustakseen sarjaporrasta ylemmäs. Suomi pääsi kuitenkin tämänvuotisen EM-joukkuekisan pääliigaan, koska sen joukkuemäärää kasvatettiin kahdeksasta 16:een.

Suuri joukkuemäärä tarkoitti, että kunkin kisapäivän kesto venyi neljään tuntiin.

– Yhden päivän kisoissa pyritään kaksi tuntia kestävään huippuhetkeen. Sitä taustaa vasten tuo on karmea konsepti. Täytyy olla aikamoinen yleisurheilufriikki, että jaksaa istua, katsoa ja seurata. Jos yksi tietyn urheilijan suoritus sattuu lipsahtamaan ohi, seuraavaa odotellaan aika pitkään, Härkönen sanoo.

Tasoerot liian suuret

Useilta Euroopan mailta ei yksinkertaisesti löydy kansainvälisen tason urheilijaa jokaiseen lajiin. Tällöin tasoerot ryöpsähtävät helposti valtaviksi.

Esimerkiksi naisten kolmiloikassa voittotulos oli päälle 14 metriä (14,15), mutta 16 kilpailijasta yli puolet jäi alle 13 metrin. Naisten kuulassa norjalaisedustaja jäi voittajasta yli kuusi metriä, ja kiekossa vaihteluväli liikkui 66:n ja 43 metrin välimaastossa. Samanlaisia eroja nähtiin myös miesten kisoissa.

– Kokevatko Euroopan liiton maat, että tämä kisa kehittää yleisurheilua jollain tavalla? Kokevatko he, että tästä on urheilijoille selvää hyötyä? Mikä tämän kisan funktio on? Härkönen pohtii.

Stadionin yleisömäärä ei päätä huimannut yleisurheilun EM-joukkuemestaruuskisoissa Puolassa.

Yksikään kisapäivä ei kerännyt stadionille yleisöryntäystä tämänvuotisessa EM-joukkuekisassa. Kuva: Artur Widak/Anadolu Agency via Getty Images

Yleisurheilukalenteri on nykyisin täynnä suuria kisoja, joista urheilijoilla on mahdollisuus ansaita elantonsa. EM-joukkuekisassa ei jaeta palkintorahoja, mutta se osuu ajankohdaltaan tärkeään vaiheeseen kautta.

– Ostravan (27.6.) ja Lausannen (30.6.) kisajärjestäjät kiristelevät hampaita, kuinka moni pääsee kisoihin terveenä. Ihmiset, jotka ovat kyseisten kisojen vetonauloja, tarvitaan niihin tuoreina, Härkönen muistuttaa.

Yksittäiselle urheilijalle, joka ei ole tehnyt Budapestin MM-kisoihin vaadittua tulosrajaa, Puolan EM-joukkuekisan suurin merkitys olivat jaossa olleet rankingpisteet. Tosin kisan tasoerojen vuoksi tapahtuma kuuluu B-kategoriaan eli samaan kuin vaikkapa Kuortane Games.

– Urheilijoille täytyy nostaa hattua. Vaikka jaossa ei ollut latin latia, tietyt urheilijat tekivät valtavan hyviä tuloksia, Härkönen hehkuttaa.

Miten jatkossa?

Mikäli Härkönen saisi päättää, EM-joukkuekisaa ei järjestettäisi enää jatkossa. Jos managerilegendan toive ei toteudu, hän lisäisi viestikisojen määrää.

– Viesteillä kisoihin saataisiin tiettyä säpinää. Samalla saataisiin nostettua arvokisarankingiin vaikuttavien viestikisojen määrää.

Chorzowin räikeä yleisökato on ongelmallinen etenkin siinä mielessä, että Puola on monella mittarilla Euroopan paras yleisurheilumaa.

Puola vei nimiinsä EM-joukkuekisan edeltäneen Superliigan kahtena edellisenä kertana eli vuosina 2019 ja 2021. Lisäksi se oli Euroopan ykkönen niin mitali- kuin pistesijoissa viime vuoden Oregonin MM-kisoissa ja mitalitilaston kolmas Münchenin EM-karkeloissa.

Härkönen ei usko, että EM-joukkuekisa täyttäisi katsomot Puolan ulkopuolellakaan.

– En tiedä yhtään maata, jossa katsomot täyttyisivät nykyisellä konseptilla. Pitäisi mennä vanhaan Neuvostoliittoon, jossa määrättiin, että katsomo täyttyy.

Tämänvuotinen yleisurheilun EM-joukkuekisa oli osa Euroopan kisat -monilajitapahtumaa, jonka järjestää Euroopan olympiakomiteoiden yhdistys.

– Jotenkin tuntuu, että kansallisten olympiakomiteoiden työväki pitää ulkoiluttaa silloin tällöin pois toimistolta. En näe tuossa mitään järkeä, Härkönen sanoo.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *