- 5 toukokuun, 2023
Tekstiviesti tuntemattomasta numerosta antoi Lise Klavenessille rohkeutta pitää maailmankuulun puheen – nyt hän hurmasi suomalaisyleisön
Maaliskuussa 2022 jalkapallomaailma kohahti.
Punahiuksinen nainen piti Fifan kongressissa ennenkuulumattoman puheen, joka sai Fifa-pamppujen korvat punoittamaan.
Tuon kuusiminuuttisen aikana hän muun muassa kritisoi tapaa, jolla MM-kisat oltiin Qatarille myönnetty ja vaati kansainväliseltä jalkapalloliitolta tekoja Qatarin vierastyöläisten hyväksi. Naisen kanssa naimisissa oleva Lise Klaveness ilmoitti, ettei tilaa ole johtajille, jotka eivät hyväksy naisten otteluita tai kisaisännille, jotka eivät voi taata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista.
Puheenvuoronsa jälkeen hän sai valtavat suosionosoitukset. Kaikki eivät kuitenkaan pitäneet puheenvuorosta. MM-kisojen pääsihteeri Hassan Al Thawadi torui Klavenessia välittömästi puheen jälkeen.
Hondurasin pääsihteeri Jose Ernesto Mejia tylytti norjalaisjohtajaa suorapuheisuudesta ja haukkui aikaa ja paikkaa vääräksi.
Mutta Klaveness ei ole tullut miellyttämään.
– Ei ole kyse siitä, mitä minä ajattelen. Mutta ajattelen kyllä, että kansainvälisessä jalkapallossa vallitsee pelon ilmapiiri. Me jalkapallojohtajat olemme koko ajan vähän paineen alla, että emme vain sano jotain väärää. Koska se jokin voi maksaa esimerkiksi EM-kisat, Klaveness kertoo nyt, Palloliiton lämpimässä toimistossa.
Norjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Klaveness on Palloliiton vieraana puhumassa Helmareiden juhlaseminaarissa.
Aivan aluksi on tietysti kysyttävä tietysti norjalaisjohtajan mielipidettä Suomesta.
Norjan jalkapalloliitto on ollut Qatar-ulostuloissaan muita pohjoismaisia kumppaneitaan jyrkempi, mutta mitä mieltä Klaveness on Suomen Palloliiton toimista Qatarin suhteen?
– Me Pohjoismaat olemme tehneet paljon yhteistyötä Qatarin suhteen, olimme yksi ryhmä. Jaamme samat pohjoismaiset arvot ja tavoitteet. Me norjalaiset olemme olleet vähän aktiivisempia ja suorapuheisempia. Mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on tärkeää olla erilaisia lähestymiskulmia ja rooleja näihin asioihin, Klaveness vastaa.
– Tämä on isompi asia kuin Qatar. Kyse on siitä, minne kansainvälinen jalkapallo on menossa.
Klaveness on tottunut palaamaan reilun vuoden takaisiin Qatarin tapahtumiin tuon tuosta.
Tekihän puhe hänestä yhdessä yössä tunnetun ympäri maailmaa. Haastattelupyyntöjä sateli niin Etelä-Amerikasta kuin Afrikastakin.
Kaikki halusivat tietää lisää tuosta rohkeasta norjalaisnaisesta, joka erottui paitsi ulkonäkönsä myös mielipiteidensä johdosta miesvaltaisesta joukosta.
Siksi Klavenessin saapuminen Suomeenkaan ei ole selviö.
Norjan jalkapalloliiton puheenjohtajan ohjelma on tiukka. Klavenessin kone on laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle hieman yhdentoista jälkeen, ja viitisen tuntia myöhemmin hän istuu jälleen lentokoneessa.
Siinä välissä hän on ehtinyt tutustua Suomen Palloliiton tiloihin, pitää lounaspalaverin Palloliiton kuuluisassa ”sauna”-neuvotteluhuoneessa pääsihteeri Marco Casagranden ja kehityspäällikkö Heidi Pihlajan kanssa, antaa haastatteluita suomalaismedialle ja pitää puheenvuoronsa Helmareiden juhlaseminaarissa.
Tälläistä se on, jalkapallojohtajan kiireinen arki.
Klaveness on monella tapaa poikkeuksellinen jalkapallojohtaja. Hän muistuttaa nousseensa puheenjohtajaksi teknisen johtajan paikalta.
– Minulla ei ollut lainkaan poliittista kokemusta.
Klaveness ei myöskään pelkää puhua avoimesti vaikeista aiheista – ei, vaikka ne koskisivat häntä itseään.
– Tiedän, että naisjohtajien ei pitäisi puhua näistä asioista, Klaveness kertoo seminaaripuheessaan.
– Mutta sen täytyy olla sen arvoista. On vaikeaa matkustaa 200 päivää vuodessa ja olla hyvä äiti kotona. Joskus olen, joskus en todellakaan. Mutta yritän.
Hän ei pelkää puhua heikkouksistaan tai vitsailla myös itsestään.
– Minulta kysytään usein, mitä tunsin puhetta pitäessäni, mitä muistan siitä. Mutta tiedättekö, mikä päällimmäisenä jäi mieleen? Se oli ensimmäinen matka sen jälkeen, kun olin päättänyt lopettaa vauvan syöttämisen. Päällimmäinen tunne oli pelko siitä, että rinnoistani valuu maitoa.
Yleisö räjähtää nauruun, ties monetta kertaa puheen aikana.
Klaveness on taitava puhuja. Hänellä on taito saada yleisönsä paitsi nauramaan, myös ajattelemaan.
Mutta ei ollut kaukana, että Qatarin kuuluisa puhe olisi jäänyt pitämättä, tai ainakin siitä olisi tullut hyvin erilainen.
Fifa nimittäin ehdotti, että Klaveness pitäisi puheensa lavan sijaan omalta paikaltaan.
– Ensin ajattelinkin, että ehkä voin vain istua, koska matka lavalle on pitkä, Klaveness kertoo.
Sitten hän tuli toisiin aatoksiin.
Ison yleisön edessä puhuminen kuitenkin hermostutti.
– Mutta minulla oli todellakin motivaatiota. Niin pelaajana kuin teknisenä johtajana tiesin, miten Qatarin kisaisännyys oli haitaksi lajille. Jos on tehtävä jotakin, jossa on suuret riskit, täytyy olla todella motivoitunut. Ja minä olin.
Ennen kohuttua puheenvuoroaan sai tekstiviestin tuntemattomasta numerosta.
”Rakas Lise Klaveness, nyt sinun on hyödynnettävä kaikkea, mitä olet elämässä oppinut. Pysy vahvana.”
Klaveness on pysynyt.
Ensimmäinen nainen
Vain pari viikkoa ennen kuuluisaa puhettaan Lise Klaveness oli valittu Norjan jalkapalloliiton puheenjohtajaksi – ensimmäiseksi naispuoliseksi, vaikka liitto oli ollut olemassa jo 120 vuotta.
Mutta Klaveness on tottunut olemaan ensimmäinen. Hän oli ensimmäinen nainen miesten ja naisten maajoukkueista vastaavana teknisenä johtajana ja ensimmäinen miesten Valioliigaa ja MM-lopputurnausta televisiossa kommentoinut asiantuntija.
Televisiotyötä seurasi valtava ryöpytys.
– Sain osakseni paljon häirintää ja palautetta ulkonäöstäni. Se oli todella outo kokemus. Mutta jonkin ajan jälkeen päätin, että olen tarpeeksi vahva kestääkseni sen, Klaveness aloittaa.
– Päätin, että etsin vain mahdollisuuksia, en esteitä. Mutta ei minusta joka päivä tietenkään tunnu siltä. Toisinaan olen aivan täynnä tätä. Kaipaan enemmän naiskollegoita. Mutta tilanne on pikkuhiljaa muuttumassa.
Yksi asia, mihin Klaveness palaa tuon tuosta, on motivaatio.
– Minua motivoi ajatus, että tytöt voivat seurata jalanjälkiäni tv-kommentaattorina ja teknisenä johtajana ja puheenjohtajana.
Klavenessia voi hyvällä omallatunnolla kutsua pioneeriksi, mutta norjalaisjohtaja ei halua ottaa kaikkea kunniaa itselleen.
Ja todellisuudessa hän ei ole ensimmäinen johtava norjalaisnainen jalkapallomaailmassa: Ellen Wille oli ensimmäinen norjalaisnainen jalkapalloliiton johtokunnassa, Karen Espelund toimi Norjan jalkapalloliiton pääsihteerinä ja oli ensimmäinen nainen mukana Uefan johtokunnassa vuosina 2012–2016. Myös Espelund vaati kattojärjestöiltä tasa-arvotekoja. (siirryt toiseen palveluun)
Kentiltä tunnetuin esimerkki on historian ensimmäisen naisille jaetun Ballon d’OR -palkinnon voittanut Ada Hegerberg, joka boikotoi Norjan maajoukkuetta vuosien ajan. Hegerbergin mukaan kyse oli kunnioituksesta ja siitä, miten liitto kohteli naispelaajia eriarvoisesti.
Klaveness muistuttaa tuon tuosta edeltäjiensä tärkeästä työstä. Myös seminaarissa hän käy puheensa aikana halaamassa Elisabeth Rehniä ja Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen ensimmäistä kapteenia Marketta Hartikkaa.
– Haluan kertoa kaikille tytöille, naisille ja äideille, että on tärkeää, että tytöillä on tienraivaajia. Että he voivat sanoa, että haluan olla miesten maajoukkueen päävalmentaja. Että emme muodosta unelmia vain pojillemme.
Tottunut vaikeisiin tilanteisiin
Siksi on vaikea uskoa, että Klavenessin oma tie jalkapalloilijaksi alkoi aikanaan isän miellyttämisestä. Hän halusi kovasti tehdä jalkapalloa rakastavan isänsä ylpeäksi.
Pienenä tyttönä Klaveness ei ollut erityisen taitava, joten hän vietti jalkapallon parissa lukemattomia tunteja, jopa koulumatkansa.
Pallo kulki Klavenessin mukana jopa kirkkoon konfirmaatioon ja Klaveness nukkuikin pallonsa kanssa.
Pikku hiljaa harjoittelu puri, ja Klavenessista kehittyi maajoukkuepelaaja.
Kovaa työtä unelmiensa eteen hän on toki tehnyt sen jälkeenkin. Jalkapallon pelaamisen ohella hän opiskeli juristiksi ja työskenteli niin Oslon käräjäoikeudessa kuin Norjan keskuspankissakin.
Juristin työstä on ollut apua myös jalkapalloliiton puheenjohtajan tehtävissä.
– Myös aiemmassa työssäni pyrin ratkaisemaan ongelmia. Minulla on kokemusta sellaisten viestien viemisestä, jotka eivät tee minusta ehkä huoneen suosituinta henkilöä. Voin puolustaa rikoksen tehnyttä, sillä on tärkeää, että myös häntä puolustetaan, vaikka se voikin olla todella raskasta uhrille ja hänen läheisilleen.
Klaveness on monessa asiassa edelläkävijä, mutta Uefan hallitukseen hän ei vielä ensimmäisenä kiintiön ulkopuolisena naisena päässyt.
Klaveness päätti olla haastamatta yhdelle naiselle korvamerkittyä paikkaa, jota haki Walesin Laura McAllister.
Sen sijaan hän haastoi kymmenen miestä seitsemästä jäljellä olevasta paikasta, ensimmäisenä naisena koskaan.
– Naiselle korvamerkityn paikan hakijan ei tarvitse olla puheenjohtaja, mutta muissa paikoissa hakijoiden täytyy. En halunnut viedä kyseisen naisen paikkaa, koska hän ei ole puheenjohtaja. Minä voin jatkaa työtäni puheenjohtajanakin.
Klaveness sai 18 ääntä 55 mahdollisesta. Hän oli äänestyksen kymmenes yhdestätoista mahdollisesta.
Tulevaisuudessakin kahdestakymmenestä jäsenestä vain yksi on nainen.
Nykyinen järjestelmä ei liioin saa Klavenessilta kiitosta.
– Nykyinen järjestelmä toimii niin, että mukana on vähintään yksi nainen, mutta käytännössä se tarkoittaa, että mukana on enintään yksi nainen. Järjestelmä pitää naisten määrän alhaisena. Se ei rohkaise naisia hakemaan. Sen näkee jo tarkastelemalla historiaa. Nolla naista. Kukaan ei ole edes yrittänyt!
Haastatteluaika on täyttymässä.
On siis aika vielä yhden kysymyksen.
Sen, mihin Klaveness on saanut vastata lukemattomia kertoja: miltä tuntuu olla naisjohtaja miesten dominoimassa jalkapallomaailmassa?
– Minulta kysytään, että millaista on työskennellä miesten maailmassa, mutta ei minusta tunnu siltä. Minusta tuntuu, että työskentelen omassa maailmassani. Jalkapallo on kuulunut elämääni aina.
