- 18 helmikuun, 2023
Täysikuu valvottaa Milja Karvosta joka kuukausi, mutta tiede ei vieläkään osaa selittää miksi
Muutama viikko sitten Milja Karvonen, 23, pyöri sängyssään turhautuneena. Uni ei tullut taaskaan, vaikka väsytti. Omassa kodissaan valvoo samaan aikaan myös Miljan mummu Margit Karvonen.
Pimennysverhojen ja suljettujen sälekaihtimien takana loisti täysikuu, syypää unettomuuteen. Milja ja hänen mummunsa eivät pysty nukkumaan täysikuun aikana.
Myös monelle muulle kokemus on tuttu: täysikuun aikana nukahtaminen ja unessa pysyminen koetaan vaikeaksi. Silti tiede ei juuri osaa selittää kokemuksia.
Margit-mummu on paininut Kuun aiheuttaminen uniongelmien kanssa jo vuosikymmenten ajan. Hän kohtasi kuitenkin sattumalta 30 vuotta sitten lääkärin, joka pystyi jakamaan Margitin kokemukset.
– Lääkäri sanoi minulle, että hän on kuuhullu ja niin olet sinäkin, Margit Karvonen muistelee.
Milja Karvonen kertoo kuun häirinneen hänen yöuniaan niin kauan kuin hän muistaa. Mummunsa kautta hän tajusi, mistä oikein onkaan kyse.
– Mummu on aina puhunut siitä, että ei saa unta täysikuun aikaan ja sitten joku päivä vaan tajusin, että mullahan on ihan sama juttu, Milja Karvonen naurahtaa.
Jokainen kuukausi jakautuu neljään eri kuukierron vaiheeseen; uusikuu, ensimmäinen neljännes, täysikuu ja viimeinen neljännes. Kuun kiertäessä maapalloa se kasvaa tai vähenee joka yö.
Milja Karvonen kertoo, ettei valvominen osu välttämättä juuri sille yölle, kun kuu on suurimmillaan, vaan se voi olla myös vähän ennen tai jälkeen
– Minä valvon vähintään aina kolme yötä, mummu jatkaa.
Tiede tunnistaa vain valon vaikutuksen
Taiteilijat ovat ammentaneet täysikuusta inspiraatiota teoksiinsa jo vuosisatoja ja se on osa kulttuuriperintöä, mutta tieteen keinoin aihetta on tutkittu vuosien saatossa todella vähän.
Tuoreimman aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) uniongelmat johtuvat nimenomaan Kuun valosta.
Kaksi vuotta sitten julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan uni voi häiriintyä, kun ihmiset oleskelevat illalla ulkona tai keinovalossa täydenkuun aikaan pidempään kuin tavallisesti.
THL:n tutkimusprofessori ja unitutkija Timo Partosen mukaan mitään muuta vaikutusta ei tiedetä olevan.
– Me tiedämme, että valolla on virkistävä vaikutus ja ilmeisesti Kuu riittää virkistämään joitakin ihmisiä niin, että nukahtaminen viivästyy.
Tieteelliset todisteet unen ajoituksen mukauttamisesta Kuun vaiheiden mukaan ovat kiistanalaisia. Siksi moni, joka kokee täysikuun vaikuttavan uneensa, ei allekirjoita tieteen väittämiä.
– Ei auta, vaikka olisi kuinka pimeää makuuhuoneessa. Se ei ole se kuunvalo, joka unta häiritsee vaan joku aivan muu, Milja Karvonen toteaa.
Partonen huomauttaa, että Kuulla voi olla myös psykologinen vaikutus.
– Jos pitää täydenkuun aikaa jotenkin merkityksellisenä tai poikkeuksellisena, tai itseensä vaikuttavana, se saattaa nostaa vireystilaa ihmisessä ja sitä kautta valvottaa.
Edellinen tutkimus aiheesta on tehty vuonna 2013 Sveitsissä. Sen perusteella täysikuu saa monet nukkumaan huonommin, vaikka kuuta ei edes näkisi. Tutkimuksesta ei kuitenkaan selvinnyt, mistä täydenkuun vaikutus yöuneen tarkalleen ottaen johtuisi.
Aihetta on tutkittu todella vähän. Partonen uskookin, ettei aiheelle ole saatu rahoitusta tai tutkijoilla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä tutkimusta tästä aiheesta.
– Toisaalta vaikeus saattaa olla myös siinä, ettei täydenkuun vaikutusta uneen ole alun perin tutkimuksissa huomioitu tai sitten aihetta ei ole pidetty ehkä niin kiinnostavana, Partonen sanoo.
Pulmanratkaisua ja puheluita yön pimeinä tunteina
Milja Karvonen ja hänen mummunsa ovat jakaneet kokemuksen kuuhulluudeesta jo reilun kymmenen vuoden ajan.
– Voidaan vaikka keskellä yötä soitellakin, että ”nukkuuko mummu, nukkuuko Milja?” mummu kertoo nauraen.
Valvotut yöt voi käyttää myös hyödyksi. Milja Karvonen kertoo huomanneensa, että hänen aivonsa käyvät ylikierroksilla aina täydenkuun aikaan ja silloin hän on kaikista tehokkain ja luovin.
– Yleensä silloin mulla tulee kaikista parhaat ideat. Jos on jotain, mitä pitää suunnitella tai ratkaista niin täydenkuun aikaan se onnistuu.
Margit Karvonen ei ainakaan tiedä, että heidän suvussaan olisi muita kuuhulluja hänen ja pojantyttären lisäksi.
Unitutkijan mukaan todistetusti ainakin valoherkkyys on perinnöllistä.
– Valoherkkyys on osittain sisäsyntyistä ja siihen vaikuttavat geenit. Elimistö reagoi herkästi erilaisille valoille oli se sitten kuunloistetta, auringonpaistetta tai keinovaloa, Partonen toteaa.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 19. helmikuuta kello 23 asti.
