- 17 heinäkuun, 2023
Suomenkin kannattaisi kertoa julkisesti, mitä se toivoo
Pohjoismaiden puolustusvoimien komentajat ovat nostaneet esiin ajatuksen yhteisestä Nato-esikunnasta, josta johdettaisiin Pohjoismaiden puolustamista. Aloitteesta kirjoittaa norjalainen Klassekampen-lehti.
Pohjoismaat haluaisivat olla kaikki samassa esikunnassa eli Naton yhteisoperaatiojohtoportaassa. Tällä hetkellä Norjan ja Islannin operaatioita johdetaan Yhdysvaltain Norfolkista, Suomen ja Tanskan operaatioita Hollannin Brunssumista. Ruotsi vasta odottaa pääsevänsä jäseneksi.
Ajatus yhteisestä esikunnasta on Ylen lähteiden mukaan tiedossa myös Suomessa. Puolustusvoimat ei halua ottaa komentorakenteeseen kantaa julkisesti.
Norja lobbaa Bodøta
Norjalaislehden mukaan komentajat ovat esittäneet, että Pohjoismaat haluavat saman esikunnan yhteyteen ja jopa oman esikunnan.
– Me Pohjoismaiden puolustusvoimien komentajat olemme ehdottaneet, että saisimme esikunnan Pohjois-Eurooppaan. Norja on nostanut esiin Bodøn esikunnan mahdolliseksi sijaintipaikkakunnaksi, Norjan puolustusvoimien komentaja Eirik Kristoffersen sanoo lehdelle.
Yle ei tavoittanut Norjan puolustusvoimia kommentoimaan asiaa tarkemmin.
Ylen tietojen mukaan ajatus on tuttu Suomessakin, mutta ministeriötasolla siitä ei ole juuri keskusteltu. Norjalaislehti viittaa puolustusvoimien komentajien keskusteluihin.
Puolustusvoimat: Suomi ottaa kantaa valtiona
Nato uudistaa parhaillaan komentorakennettaan. Täsmälliset tiedot asiasta eivät ole julkisia. Uudistamiselle on tarvetta muun muassa siksi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tuo pohjoiseen paljon lisää voimaa, jonka käyttöä pitää suunnitella ja johtaa.
Puolustusvoimat ei halua kommentoida Norjan puolustusvoimien komentajan haastattelua. Puolustusvoimat muistuttaa, että komentajat tapaavat säännöllisesti ja maat tekevät tiivistä yhteistyötä.
– Puolustusvoimat valmistelee asioita poliittisen ohjauksen mukaisesti, viestintäjohtaja Johan Tillander toteaa.
Puolustusvoimat ei halua ottaa kantaa, kelpaisiko ajatus Bodøsta.
– Naton komentorakenteen muutoksia emme lähde arvioimaan julkisuudessa. Komentorakennetta koskevat päätökset ratkaistaan aikanaan Naton yhteisellä päätöksenteolla, jonka valmisteluun Suomi osallistuu ja ottaa kantaa valtiona. Emme ryhdy puolustusvoimina spekuloimaan komentorakenteiden mahdollisilla sijoituspaikoilla, Tillander sanoo.
Tutkija toivoo Suomen kertovan myös julkisesti, mitä se haluaa
Natoa hyvin tunteva tutkija Charly Salonius-Pasternak toivoo, että Suomi kertoisi toiveitaan myös ääneen.
– Pelkään, että suomalaiset varautuvat perinteisesti eivätkä ymmärrä, mikä on julkisen diplomatian paineen merkitys. Salaisuuksia ei pidä julkaista, Suomella on tässä hyvä maine. Mutta kaikki muutkin tekevät tätä itselleen tärkeissä asioissa, johtava Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Suomi liitettiin alkukesästä Hollannin Brunssumissa toimivan esikunnan alle, koska muita käytännöllisiä vaihtoehtoja ei ollut. Brunssumista johdetaan Baltian ja Alppien pohjoispuolista Eurooppaa.
Suomi itse on kiinnostunut Yhdysvalloissa toimivasta Norfolkin esikunnasta. Yhdysvallat on Naton vahvin sotilasmahti, ja tämä tarjoaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä modernin sotavoiman kanssa, sotilaslähteistä arvioidaan. Turvallisuuspolitiikan johdossa taas ajatellaan, että Yhdysvaltain kylkeen asettuminen olisi poliittisesti viisasta.
Suomessa on käyty keskustelua, haluaisiko Suomi Naton pysyvän tukikohdan Suomeen. Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vierailun yhteydessä tätä kysyttiin presidentti Niinistöltä. Niinistö jätti vastauksensa avoimeksi.
Pasternak: Kaukaa ei voi johtaa tehokkaasti
Myös Suomessa nähdään, että Pohjoismaiden joukkojen koordinointiin voidaan tarvita yhteinen järjestely. Suomi sijaitsee niin lähellä Venäjää, että sijainti voi sulkea pois kiinteämpien rakenteiden suunnittelun tänne. Olennaista kuitenkin on, että puolustus toimii, eikä resursseja kulu hukkaan.
Johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo ymmärtävänsä, miksi Bodø on noussut esiin: infrastruktuuri on valmiina. Väliporras voisi olla relevantti, sillä vaikka teknisesti voitaisiin johtaa kaukaakin, fyysisellä johtamisella on maksimietäisyytensä.
– Pohjoismaat kuitenkin tietävät parhaiten, miten johtaa puolustusoperaatioita juuri täällä, tutkija sanoo.
Pohjoismaissa sotilaat ovat sisäistäneet, miten toimitaan yhdessä siviiliyhteiskunnan kanssa.
– Sotilas-siviili-valmistautuminen, harjoittelu ja koordinointi – sitä ei yksinkertaisesti voi tehokkaasti johtaa Länsi-Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta, Salonius-Pastenak sanoo.
Pasternak muistuttaa, että Pohjoismaiden ilmavoimien komentajat ilmoittivat kehittävänsä ilmavoimansa toimimaan saumattomasti yhdessä.
– Tässä on oltu etunojassa. Ja johonkinhan sekin esikunta pitää sijoittaa, kenties Bodøhon, Pasternak arvioi.
