- 3 heinäkuun, 2023
Suomalaiset yhtiöt ovat tehneet Venäjällä miljardikauppaa Ukrainan sodan aikana – rahaa on virrannut Putinin lähipiirin yrityksille
Suomalaiset yhtiöt ovat tehneet Venäjällä kauppaa ainakin yli 1,5 miljardilla eurolla sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Osa näistä rahoista on virrannut yhtiöihin, joiden omistajina on lännen pakotteiden piirissä olevia ja Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvia oligarkkeja.
Tiedot käyvät ilmi Ylen MOT-toimituksen selvityksestä, joka pohjautuu kaupallisesta tietokannasta hankittuihin tullitilastoihin.
Todellisuudessa summa on vielä merkittävästi suurempi, sillä otoksessa on mukana vain osa Venäjän-kauppaa tekevistä suomalaisyhtiöistä. Data ei ole myöskään täysin kattavaa, vaan siitä puuttuu tietoja tuonneista sekä vienneistä, jotka ovat tapahtuneet syksyn 2022 jälkeen.
Myös moni suomalainen pörssiyhtiö, kuten Neste ja Metso Outotec, jatkoivat Venäjän-kauppaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Ne ovat sittemmin kertoneet lopettaneensa kaupan Venäjällä. Monet pörssiyritykset ovat selittäneet liiketoimintansa jatkamista Venäjällä omaisuutensa myymisen vaikeuksilla ja ennen sodan alkamista tehtyjen sopimusten kunnioittamisella.
Metso Outotecin asiakkaiden taustalla lukuisia pakotelistattuja oligarkkeja
Kivi- ja mineraaliyhtiö Metso Outotec ilmoitti vain reilu viikko Venäjän hyökkäyksen jälkeen, että se keskeyttää toimitukset Venäjälle.
MOT:n hankkimasta aineistosta käy ilmi, että yhtiö jatkoi kauppaa Venäjälle vähintään kuukausia sen jälkeen. Se on vienyt Venäjälle muun muassa laitteiden vara- ja kulutusosia.
Metso Outotecin asiakkaina on ollut useita venäläisiä yhtiöitä, joita omistavat pakotteiden kohteena olevat oligarkit.
Metso Outotecin mukaan se on noudattanut Venäjän vastaisia pakotteita, sillä ne koskevat vain yhtiöitä, joista pakotelistatut henkilöt omistavat enemmistön.
Yrityksen suuri asiakas sodan aikana on ollut Siperiassa sijaitseva Taišetin akkumateriaalitehdas. Sen omistaa maailman suurimpiin alumiinin tuottajiin kuuluva Rusal.
Rusalin omistusketjun päässä on oligarkki Oleg Deripaska. Deripaska teki itsestään vähemmistöomistajan yhtiössä jo muutama vuosi sitten, koska hän halusi minimoida pakotteiden vahingot bisneksilleen. Hän omistaa myös Russian Machines -monialayrityksen, johon kuuluu Venäjän armeijan aseiden ja sotilaskaluston toimittaja Military Industrial Company.
Metso Outotec toimitti tavaraa myös maailman suurimpiin kuparin tuottajiin lukeutuvalle Udokan Copperille sekä Venäjän suurimpiin lukeutuvalle Mikhailovskin rautakaivokselle, jonka omistaa Metalloinvest.
Niiden suurin omistaja puolestaan on Ališer Usmanov, jolla on EU:n pakotelistauksen mukaan läheiset suhteet Putiniin. Uutistoimisto Interfaxin mukaan Usmanov omistaa sijoitusyhtiönsä kautta Udokan Copperista ja Metalloinvestista 49 prosenttia.
EU lisäsi sekä Usmanovin että Deripaskan pakotelistalleen pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Metalloinvestin omistajiin kuuluu niin ikään EU:n pakotelistalla oleva Andrei Skotš. Forbesin mukaan hänellä on tosiasiallisesti 30 prosentin omistus yhtiöstä, vaikka hän on nimellisesti siirtänyt osakkeensa isälleen ja tyttärelleen poliitikon uransa vuoksi. Yhdysvallat lisäsi myös isän ja tyttären pakotelistalleen huhtikuussa 2023.
Metso Outotecin suurin asiakas Venäjällä oli nikkeliyhtiö Norilsk Nickel, jolle se toimitti tavaraa kymmenillä miljoonilla euroilla. Norilsk Nickelin suurin omistaja on Putinin lähipiiriin kuuluva Vladimir Potanin. Hän on Yhdysvaltain ja Britannian pakotelistalla, mutta on välttänyt EU:n pakotteet. Syyksi on arveltu sitä, että EU:ssa on ollut pulaa nikkelistä. Norilsk Nickelin omistajiin lukeutuu myös Oleg Deripaska.
Metso Outotec vei Venäjälle tavaraa yli sadalla miljoonalla: ”Noudatamme pakotteita täysimääräisesti”
Metson toimitusjohtaja Pekka Vauramo ei antanut haastattelua MOT:lle. Sen sijaan yhtiö lähetti vastauksia sähköpostitse yhtiön viestintäjohtajan Helena Marjarannan kautta.
Metso Outotec sanoo päättäneensä liiketoimet Rusalin, Metalloinvestin ja Udokan Copperin kanssa.
Yhtiö kertoo alkaneensa ajaa hallitusti alas voimassa olevia sopimuksiaan sodan alettua. Uusia sopimuksia ei ole tehty. Yhtiö kuitenkin sanoo toimittaneensa vuoden 2022 kolmen viimeisen neljänneksen aikana 124 miljoonalla eurolla ”ei-sanktioituja” tuotteita ”ei-sanktioiduille asiakkaille”. MOT:n saamassa tullidatassa lukema on pienempi, koska tiedot eivät ole täysin kattavia.
– Noudatamme täysimääräisesti kaikkia Venäjän vastaisia pakotteita, myös muita kuin EU:n listaamia, yhtiö kirjoittaa.
– Toimitimme mieluummin laitoksille laitteita tai osia, jos vaihtoehtona olisi ollut maksaa merkittäviä summia rahaa sopimussakoista johtuen Venäjälle.
Liiketoiminta pakotelistatun oligarkin kanssa voi olla sallittua
Vaikka oligarkki olisi pakotelistalla, kaupanteko hänen omistamansa yhtiön kanssa voi olla luvallista.
Suomen ulkoministeriön pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara vahvistaa, että kauppa on sallittua, jos pakotelistattu henkilö omistaa yhtiöstä alle 50 prosenttia. Jos yhtiössä vaikuttaa useita pakotelistalla olevia henkilöitä, heidän yhteenlaskettu omistusosuutensa ei saa ylittää 50:tä prosenttia. Omistuksen ohella tulee kuitenkin tarkastella myös pakotelistattujen määräysvaltaa yrityksessä.
Yritysten omistus- ja valtasuhteita voi olla vaikeaa selvittää. Omistuksia on holding-yhtiöiden takana ja piilotettuna veroparatiiseihin. Jotkut pakotelistatut ovat yrittäneet kiertää sääntöjä siirtämällä omistustaan lähipiirilleen tai bulvaaneille eli haamuomistajille, mutta ovat silti säilyttäneet ylimmän päätösvallan yhtiössä. Liiketoiminta tällaisen yhtiön kanssa ei ole sallittua.
Jotkut suomalaiset yhtiöt ovat tehneet kauppaa myös sellaisten yritysten tai niiden omistajien kanssa, jotka ovat pakotelistattuja jossain muussa maassa kuin EU-alueella.
– EU-pakotteiden näkökulmasta se on sallittua, mutta tällaisesta liiketoiminnasta voi koitua esimerkiksi yrityksen rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyviä ongelmia, Sarivaara toteaa.
Pankit ovat erityisen varovaisia Yhdysvaltain pakotelistalla olevien tahojen kanssa toimimisessa. Pankeille ja niiden asiakkaille on elintärkeää tehdä liiketoimiaan myös dollareilla.
Suomalaisyhtiö vei maalia Venäjän sotakoneistoa palvelevalle kaivokselle
Metso Outotec ei ole ollut ainoa suomalainen yhtiö, joka on tehnyt kauppaa kaivos- ja mineraaliyhtiöiden kanssa Venäjällä.
Maaliyhtiö Valspar toimitti tullitietojen mukaan kesällä 2022 Novolipetskin teräskaivokselle miljoonilla euroilla metallimaaleja. Valspar on osa globaalia maaliyhtiötä Sherwin-Williamsia.
Teräskaivoksen omistavaa Novolipetsk Steeliä (NLMK) on syytetty Venäjän sotakoneistoa palvelevista sopimuksista. Novolipetsk Steelin pääomistaja on Venäjän rikkaimpiin kuuluva oligarkki Vladimir Lisin. Hän on Australian pakotteiden piirissä, mutta on säästynyt EU:n pakotteilta. NLMK omistaa tuotantolaitoksia esimerkiksi Ranskassa ja Belgiassa.
Valsparin toimitusjohtajan Annina Tuomisen mukaan Sherwin-Williams ilmoitti päättävänsä toimintansa Venäjällä huhtikuussa 2022, jolloin myös kaikki myynti Venäjälle lopetettiin. Viimeiset maalitoimitukset olivat perillä ennen kuin maaleja koskevat pakotteet astuivat voimaan.
Suomalaisyhtiö: Yritysten taustojen tarkastaminen on ollut välillä vaikeaa
Venäjältä on tuotu Suomeen sodan aikana merkittävillä summilla muun muassa energiaa ja kemikaaleja.
MOT uutisoi jo aiemmin, että suomalainen valtionyhtiö Gasum on hankkinut Venäjältä nestemäistä kaasua ainakin 175 miljoonalla eurolla sodan alkamisen jälkeen. Se ostaa kaasua yhä ja perustelee sitä pitkällä sopimuksella. MOT:n selvityksen mukaan Gasum on hankkinut Ukrainan sodan syttymisen jälkeen kaasua ainakin yli 600 miljoonalla eurolla.
Tullitiedoissa vilahtaa pari muutakin suomalaisyritystä, jotka ovat ostaneet nestemäistä kaasua Venäjältä. Ne sanovat lopettaneensa tuonnin Venäjältä sodan alettua.
Suomalaisten hankkima kaasu on pääosin peräisin venäläiseltä energiayhtiöltä Novatekiltä. Sen pääomistaja on Leonid Mihelson, joka on usean länsimaan pakotelistalla mutta ei EU:n. Novatekin toinen suuri omistaja on venäläis-suomalaista oligarkki Gennadi Timtšenko, joka on EU:n ja Yhdysvaltojen pakotelistalla.
Venäjältä on tuotu Suomeen myös paljon kemikaaleja. Siksi Kotkassa toimiva kemikaalien varastointiyhtiö Advario Finland (aiemmin Oiltanking Finland) esiintyy MOT:n hankkimissa tullitiedoissa.
Advario ei tee itse kauppaa Venäjällä, vaan toimii välikätenä asiakkailleen. Suurin osa sen saamista kemikaaleista kuljetetaan eri puolille maailmaa.
Sen venäläisiin yhteistyökumppaneihin on kuulunut yrityksiä ja omistajia, jotka ovat joutuneet sodan alkamisen jälkeen EU:n pakotelistalle.
Tullitiedoissa näkyy esimerkiksi yhtiö nimeltä Gazprom Neft Logistics. Se on osa Gazprom Neftiä, joka vastaa pääosin Venäjän valtion energiajätin Gazpromin öljyntuotannosta. EU lisäsi Gazprom Neftin pakotteidensa piiriin pian sodan alettua.
Advarion mukaan Gazprom Neft Logistics omistaa junanvaunuja, joilla kemikaaleja on kuljetettu. Siksi se näkyy tullitiedoissa.
Myös Venäjän valtiolliseen öljy-yhtiöön Rosneftiin kuuluvia yhtiöitä osallistui toimituksiin Advariolle. Samoin Rutgers-Severtar, jonka omistaa osittain EU:n pakotelistalla oleva Aleksei Mordašov. Hän on siirtänyt omistuksiaan vaimolleen pakotteiden kohteeksi jouduttuaan.
Advarion toimitusjohtajan Merja Porkan mukaan yritys on noudattanut pakotteita. Kaikkia tuotteita Venäjältä ei ole otettu vastaan. Yritysten taustojen tarkastaminen on ollut välillä vaikeaa, hän sanoo.
– Siinä oli alkuun iso työ, kun piti tarkastaa vaunujen omistajat, alustat, kontit, kuljetusyhtiöt ja niitä rahoittavat pankit. Eri viranomaisilla oli erilaisia tietoja, ja eri maiden välillä pakotteita tulkittiin eri tavoin, Porkka kuvailee.
Kemikaaleja sai tuoda Venäjältä kesään 2022 asti varsin vapaasti. Sen jälkeenkin pakotteet sisälsivät siirtymäaikoja.
Kemikaalitoimitukset Venäjältä Advarion säiliöihin ovat vähentyneet merkittävästi, mutta yksittäisiä junalastillisia saapuu edelleen.
Professori: Suomalaisyhtiöiden kauppa Venäjällä vaikuttaa sodan pitkittymiseen
Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että suomalaiset yritykset ovat vahvistaneet Venäjän sotakassaa, kun ne ovat jatkaneet kauppaa venäläisten kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Tynkkysen mielestä liiketoiminta Venäjän kaivosteollisuuden kanssa on erityisen haitallista, koska kaivosteollisuus on riippuvainen länsimaisesta teknologiasta. Kaivoksissa on nopeasti kuluvaa kalustoa ja laitteita.
– Kun Suomesta viedään Venäjälle varaosia ja teknologiaa, Venäjä pystyy tuottamaan sodassa tarvitsemiaan raaka-aineita, mikä tukee suoraan Venäjän sotakoneistoa.
Tynkkysen mielestä yritykset yrittävät Metso Outotecin tavoin pestä omaatuntoaan puhtaaksi omistusprosentteihin vetoamalla.
– Ei ole merkitystä, omistaako oligarkki yrityksestä 49 prosenttia vai koko yrityksen. Ei ole eroa, onko yritys paperilla yksityinen vai valtionyhtiö. Venäjällä etenkin energia- ja raaka-ainesektori ovat tiukasti Putinin lähipiirin kontrollissa.
Tynkkynen sanoo Venäjän käyttävän hyväkseen lännen oikeusvaltio-ajattelua. Venäjä itse rikkoo kaikkia sopimuksia mutta toisaalta vaatii muilta sopimusten noudattamista, kun se sille sopii.
– Yritykset voisivat todeta, että sopimus ei ole enää voimassa. Emme maksa mitään emmekä ota mitään vastaan, hän sanoo.
Siitä seuraisi Tynkkysen mukaan yrityksille taloudellisia tappioita, mutta samalla päästäisiin eroon Venäjä-riippuvuudesta, mikä toisi uusia bisnesmahdollisuuksia.
