• 23 elokuun, 2023

Sondre Guttormsen, 24, valmistui huippuyliopistosta ja hyppää seivästä 6 metriä – selittää nyt Ylelle, miten yhtälö on mahdollinen


Sondre Guttormsen kertoo Yle Urheilulle, miten voi samaan aikaan suorittaa loppututkinnon yhdessä maailman parhaista yliopistoista ja hypätä seivästä yli kuusi metriä.

Sondre Guttormsen kuvassa.

Sondre Guttormsen otti ilon irti voitettuaan EM-hallikultaa Istanbulissa viime keväänä. Naisten kullan hyppäsi Wilma Murto. Kuva: Anadolu Agency via Getty Images

Suomalaisten urheilijoiden mahdollisuudet samaan aikaan panostaa arvokisamenestykseen tähtäävään uraansa täysillä ja suorittaa sen ohessa ammatillista tulevaisuutta pohjustavia opintoja nousevat säännöllisesti puheenaiheeksi. Viimeksi tärkeän ja suomalaiselle yksilöurheilulle kriittisen kaksoisura-asian nosti tapetille aitajuoksija Viivi Lehikoinen Budapestin MM-kisojen alla.

Norjalainen seiväshyppääjä Sondre Guttormsen, 24, liittyi viime maaliskuussa hyvin pieneen joukkoon pohjoismaalaisia seiväshyppääjiä. Hän ylitti Yhdysvaltain yliopistojen NCAA-hallimestaruuskisoissa New Mexicossa peräti kuuden metrin korkeuteen viritetyn riman. Aiemmin Pohjolan maiden hyppääjistä samaan oli pystynyt vain Ruotsia edustava nykyinen ME-mies Armand Duplantis.

Hän ylitti haamurajan jo 18-vuotiaana Berliinin EM-finaalissa 2018. Samassa loppukilpailussa Guttormsen hyppäsi Norjan ennätyksen 575 ja sijoittui kuudenneksi. Vielä saman kesän nuorten MM-kisoissa Tampereella hän edusti Norjaa myös 110 metrin aitajuoksussa.

Guttormsenista tekee erityisen kiinnostavan urheilijan myös hänen akateeminen taustansa. Hän syntyi 1999 sittemmin nelilapsisen perheen esikoiseksi Kaliforniassa, jossa perheen sittempi professori-isä teki biotieteiden väitöskirjaansa.

– Sain 2019 urheilustipendin Kalifornian yliopistoon, jossa opiskelin vuoden, Guttormsen muistelee Yle Urheilulle alkuaan USA:n yliopistotason urheilukoneistossa, NCAA-järjestelmässä.

Armand Duplantis kuvassa.

Sondre Guttormsen hyppäsi silloisen Norjan ennätyksen 575 samassa Berliinin EM-finaalilssa, jossa Armand Duplantis (kuvassa) ensimmäisen kerran ylitti 600 sentin haamurajan. Kuva: Sportsfile via Getty Images

Mutta yhden lukuvuoden jälkeen hän päätti tarttua todella kunnianhimoiseen hankkeeseen. Guttormsenin myös akateemisesti lahjakas seiväshyppääjäveli Simen Guttormsen oli aloittanut opinnot Princetonin huippuyliopistossa ja houkutteli veljensä mukaan suorittamaan psykologian alempaa eli kandidaatintasoista yliopistotutkintoa.

New Jerseyssä sijaitseva Princetonin yliopisto kuuluu huipputasoisiin, niin kutsuttuihin Ivy League -opinahjoihin. Se sijoittuu tuoreimmissa, maailmanlaajuisissa yliopistojen vertailussa 15.–17. sijalle. Muita Ivy League -yliopistoja ovat Harvard, Yale, Cornell, Brown, Columbia, Pennsylvanian yliopisto, Dartmouth sekä Massachusettsin teknillinen yliopisto MIT.

76 000 euron lukuvuosi

– Suuri ero muihin ylliopistoihin on se, että Ivy League -tasolle ei pääse urheilumeriiteillä, vaan akateemisilla perusteilla. Erillisiä urheilustipendejä ei ole, mutta urheilemiseen voi saada taloudellista tukea, kertoo Guttormsen, jonka opintokuluja tuki ei ole läheskään kokonaan kattanut.

Lukuvuosi Princetonissa maksaa noin 76 000 euroa. Viime kevät ja alkukesä olivat norjalaiselle tiukkaa aikaa.

– Jotta pystyin harjoittelemaan itseni kuuden metrin kuntoon ja viimeistelemään tutkintoni minun piti käyttää kaikki aikani todella tehokkaasti. Harjoittelua, ruokaa, opintoja, lepoa ja sama uudestaan. Olen sellaisessa hyvä. Perheemme on aina arvostanut koulutusta ja ponnistelua oppimisen eteen, kotikaupungissaan Skissä Oslon ulkopuolella 100 metrin päässä urheilukentältä varttunut Guttormsen sanoo.

Seuraavaksi matka jatkuu Texasin Austiniin. Guttormsen aikoo suorittaa maisterintutkinnon psykologiasta Texasin yliopistossa. Princetonin Tigers-nimisen yliopistourheilujoukkueen kuuluisin alumniurheilija on koripallolegenda, ex-senaattori Bill Bradley, joka yritti demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuonna 2000.

Ulkoratakaudella Guttormsen ylitti 590 vielä huhtikuun lopussa, mutta heinäkuun alun jälkeen paras tulos neljästä kilpailusta on ollut 542, mikä ei lisää optimismia Budapestin keskiviikkoisen MM-karsinnan alla.

– Olen kärsinyt akillesjännevammasta, mutta viimeiset kolme viikkoa harjoitukset ovat menneet erittäin hyvin. Uskon, että olen vähintään 585:n kunnossa, Guttormsen kertoi.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *