- 6 toukokuun, 2023
Siiri ”Äitee” Rantanen hämmästytti tempauksillaan naapurinmiehenkin – nämä läheisten tarinat kertovat paljon esimerkillisestä hiihtolegendasta
Suomalainen hiihtolegenda Siiri ”Äitee” Rantanen jätti jälkensä suomalaiseen urheiluhistoriaan saavutuksillaan, mutta etenkin myös latujen ulkopuolisilla ansioillaan.
Rantanen ei kumarellut Hiihtoliittojen herroja 1950-luvulla. Rantanen piti naisia esillä ja pyrki parantamaan heidän asemaansa.
Urheilullisesti kovin saavutus hänelle tuli vuoden 1956 Cortinan olympialaisissa, kun Rantanen johdatti Suomen naiset historialliseen viestivoittoon. Kyseessä oli ensimmäinen ja edelleen ainoa naisten hiihtoviestin voitto Suomelta olympialaisissa.
Rantanen lähti ainakin 10 sekuntia Neuvostoliittoa perässä ankkuriosuudelle, mutta maalissa eroa oli suomalaisen hyväksi 27 sekuntia.
Suomen joukkueessa hiihtivät myös Lydia Wideman-Lehtonen ja Mirja Hietamies. Kolmikko juhli kolmoisvoittoa, kun naiset pääsivät ensimmäistä kertaa mukaan talviolympialaisiin hiihtokilpailuihin Oslossa 1952.
Lydia Wideman-Lehtosen poika Jarmo Lehtonen kertoo, kuinka hänen äitinsä ja Siiri Rantanen tekivät paljon asioita kahdestaan. He olivat kilpatovereita, mutta myös parhaita ystäviä.
Monta kertaa vuodessa kyläiltiin joko Lydian luona Tampereella tai Siirin luona Lahdessa.
Jarmolle on jäänyt hyvin mieleen, kun Siiri vieraili Lydian kotona Tampereella.
– Siiri touhuili Lydian kanssa kaikennäköistä hommaa. Kun hän tuli meille, täällä saatettiin aloittaa koko talon suursiivous. Laitettiin paikat kuntoon. Hän oli vielä niin hyvässä kunnossa, että hän teki kaikki raskaimmat hommat itse. Miehet eivät pärjänneet hänelle, Jarmo Lehtonen muistelee.
Joskus hiihtäjäkaksikko saattoi päättää yhtäkkiä, että nyt maalataan talon seinät.
– He rupesivat vetämään ulkoseinää. Heillä oli vauhti päällä. Naapurinmies huusi Siirille, että talo sitten loppuu, Lehtonen kuvailee.
Pojat kuntoon ikimuistoisella kuplavolkkarireissulla Lappiin
Jarmo Lehtonen muistaa, kuinka esimerkillinen ja urheilullinen ”Äitee” oli. Jarmo itsekin hiihti kilpaa nuorempana veljensä kanssa.
– Siiri saattoi olla joskus kriittinen, jos hän näki, ettemme tehneet jotain kunnolla, Jarmo Lehtonen toteaa.
Kun Jarmo oli noin kymmenvuotias 70-luvun alkupuolella, hän oli mukana ikimuistoisella reissulla Kari-veljensä, Lydian ja Siirin kanssa.
Kuplavolkkarin päälle pakattiin kupoliteltta ja lähdettiin Lappiin. Siellä tavattiin Hiihtosiskoja eli entisten hiihtourheilijoiden perinneyhdistyksen jäseniä, mutta oli matkalla toisenlaistakin koettavaa.
Nelikko reippaili tunturien päälle Lapissa.
– Kiivettiin jokaisen tunturin päälle, mikä tuli vastaan. Meille pikkupojille se oli haaste, kun Siiri samalla vähän lenkitti meitä. Tehtiin päivän treeni, kun kiivettiin tunturin päälle, Lehtonen naureskelee.
Jotain ”Äitee” Rantasen ikonisesta kunnosta kertoo, että hän oli perinteikkään Finlandia-hiihdon nopein vielä vuosina 1976 ja 1977, 52-vuotiaana.
Lehtosen mukaan oli hyvä, jos he pysyivät Rantasen perässä.
– Kyllä niissä tunturille kiipeämisissä oli varmaan takana, että laitetaan pojat kuntoon samalla, Lehtonen muistelee lämpimästi.
Siiri Rantanen on päässyt ohjastamaan myös Lydian lapsenlasta ja Jarmon poikaa, joka suoritti aikanaan varusmiespalveluksen Lahdessa Urheilukoulussa ja pelasi myös A-nuorten SM-sarjaa jääkiekossa.
– Hän asusteli Siirillä jonkin aikaa, kun oli armejiassa. Siiri teki hänelle venyttely- ja kuntopiiritreenit aina iltaisin. Pojalla on siitä mukavat muistot, isä naurahtaa.
Tarina 90-vuotisjuhlilta kertoo paljon ”Äiteestä”
Oslon ja Cortinan historialliset suomalaismitalistit pitivät yhtä myös sen jälkeen, kun kovempi kilpaura oli päättynyt. Hiihtosiskojen reissut suuntautuivat joka vuosi Lappiin. Viestikolmikon jäsen ja Oslon hopeamitalisti Mirja Hietamies toimi kuljettajana.
Lehtonen tiivistää Rantasen luonteen mainiosti, kun hän kuvailee Siirin 90-vuotisjuhlia. Sinne oli kutsuttuna kaikki vanhat Hiihtosiskot eli myös Lydiakin. Jarmo-poika ja Lydia olivat menneet Lahteen kuitenin päivää liian aikaisin.
– Kun yritimme lähteä takaisin Tampereelle, niin Siiri ilmoitti, että Lydia voi aivan hyvin jäädä hänelle yöksi, Jarmo Lehtonen kuvaili.
Lydia kärsi silloin vanhuuden dementiasta, mutta se ei Rantasta haitannut. ”Äitee” oli todennut, että ”kyllä me aikuiset naiset täällä pärjätään, älä sie huolehdi”.
Jarmolle ja hänen Sari-puolisolleen olisi järjestynyt myös yöpaikka, vaikka muitakin Hiihtosiskoja oli jäämässä yöksi Lahteen.
– Me kaikki olisimme Siirin mielestä hyvin mahduttu sinne. Se oli tyypillistä Siiriä. Mikään vastoinkäyminen ei ollut koskaan ongelma. Aina mentiin vaan reippaalla mielellä eteenpäin. Niin se Lydia sitten jäi Siirille yöksi ja kaikki meni hyvin, Lehtonen muistelee.
”Hänet voi nostaa tasa-arvon, suomalaisen naishiihdon ja uudenlaisen naiskuvan keulakuvaksi”
Hiihdon maailmanmestari ja olympiamitalisti Hilkka Riihivuori, 70, muistaa lämmöllä Rantasta. Vuosien varrella he ystävystyivät ja olivat tekemisissä aina tähän viikkoon asti.
– Minulla on muistikuva Siiristä jo niiltä ajoilta, kun olin nuori tyttö. Olin 15-vuotias, kun hiihdin alle 18-vuotiaiden sarjassa. Silloin tapasin Siirin ensimmäisen kerran. Muistan, kun Siiri juoksi rinteessä rinnalla ja kannusti. Maalissa hän tuli vielä sanomaan minulle, että ”älä sinä nuori tyttö vielä liikaa hiihtele, kun voitit jo sen nuorten Euroopan mestaruuden”, Riihivuori muisteli.
Riihivuori oli myös mukana Hiihtosiskoissa. Hänen mieleen on piirtynyt erityisesti kaksikon viimeinen tapaaminen, joka tapahtui tämän viikon maanantaina, vappupäivänä.
– En tiedä, mikä ihmeellinen johdatus se oli, mikä sai minut lähtemään tervehtimään Siiriä. Kävin hänen luonaan vanhustentalolla, kun olin käymässä Lahdessa.
– Hänen ilmeensä kirkastui, kun hän tunnisti Hilkan Tampereelta. Minulla oli matkassa mukana valokuvia. Hän todella piristyi, kun katselimme valokuvia siitä, kun olimme Hiihtosiskojen kanssa hänen kotonaan kylässä.
– Olen todella iloinen, että kävin Siirin luona. Minulla jäi hyvä mieli siitä, että tein matkan Lahteen. En olisi voinut kuvitella, että tieto Siirin kuolemasta tulee näin nopeasti vierailun jälkeen. Olin täysin yllättynyt, kun tieto tuli.
Riihivuoren mukaan Siirin persoona oli juuri sitä, mitä hän oli julkisuudessakin.
– Hän oli aito ihminen. Hänen sinnikkyydestään, tahdon lujuudestaan ja positiivisesta persoonastaan voi ottaa mallia. Se on aivan absoluuttinen juttu, että hänet voi nostaa tasa-arvon, suomalaisen naishiihdon ja uudenlaisen naiskuvan keulakuvaksi.
Rantasen vasen jalka amputoitiin kaksi vuotta sitten. Rantanen liikkui aktiivisesti ennen amputaatiota.
– Hän kertoi vielä edellisenä syksynä, että sata vuotta olisi mennyt ihan kirkkaasti rikki, jos jalkaa ei olisi amputoitu. Hän sanoi silloin, että saa nähdä, miten nyt käy, kun jalka amputoidaan.
– Siiri oli erittäin hyväkuntoinen. Hän heräsi kello kuudelta, söi kaurapuuron ja lähti neljän kilometrin sauvakävelylenkille. Hän kävi vielä kahden aikaan päivällä kahden kilometrin lenkillä. Hän oli erittäin virkeä ja hyvässä kunnossa, mutta jalan amputointi teki sitten sen, että hän ei enää päässyt lenkeille.
Siiri Rantasesta kertova dokumentti Äitee – Sisulla voittoon nähdään TV2:ssa ensi viikon lauantaina 13.5 klo 17.15 Superpesis-ottelun jälkeen. Voit katsoa dokumentin jo nyt alta tai Yle Areenasta.
