Saavuttaako tuleva hallitus tavoitteensa eläkkeitä leikkaamalla? Näin paljon indeksijäädytys tuottaisi

Työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan toimitusjohtaja Suvi–Anne Siimes on huolissaan seuraavan hallituksen mahdollisesta suunnitelmasta leikata eläkkeitä.

Siimeksen huoli perustuu esimerkiksi siihen, millaisella pöytäjärjestyksellä Petteri Orpon (kok.) johtamia hallitusneuvotteluja käydään. Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan Siimes ei ole ”lainkaan ilahtunut siitä, että työeläkkeitä käsitellään julkisen talouden kestävyyttä ratkovassa pöydässä”.

Se kuulostaa pöydältä, jossa tehdään leikkauksia.

Siimes toteaa olevansa huolissaan, että työeläkejärjestelmä valjastetaan valtiovarainministeriön esittämällä tavalla osaksi julkisen talouden tasapainottamista. Tällä hän viittaa valtiovarainministeriön menokartoitukseen (siirryt toiseen palveluun), jossa työeläkkeen indeksijäädytys nostettiin yhdeksi talouden keskeiseksi sopeutuskeinoksi.

Tuo samainen raportti on ollut viime kuukaudet paljon esillä, koska siitä on poimittu myös Petteri Orpon hallituskysymykseksi nostama kuuden miljardin euron säästötavoite.

Ennen vaaleja kaikki puolueet vakuuttivat, että eivät aio leikata (siirryt toiseen palveluun) maksussa olevia eläkkeitä. Toisaalta, eläkkeisiin puuttumatta säästötavoitetta on hyvin vaikea saada kasaan. Jokainen voi käydä testaamassa asiaa Ylen leikkauskoneessa.

Mikäli eläkkeitä leikataan, se tapahtuisi helpoiten jäädyttämällä indeksi. Tämän seurauksena eläkkeiden euromääräinen arvo ei laskisi – mutta eivät ne myöskään kehittyisi entiseen tapaan. Hintojen kallistuessa eläkkeellä saisi ostettua entistä vähemmän.

Yle pyysi Eläketurvakeskusta laskemaan, paljonko eläkeindeksi jäädyttämisellä voitaisiin säästää.

Jäädytyksen vaikutus koko työeläkemenoon

Miljoonaa euroa vuoden 2023 hintatasossa

Lähde: Eläketurvakeskus

Kuten yllä oleva taulukko kertoo, eläkemenoissa säästettäisiin noin 1,1 miljardia euroa, jos työeläkeindeksi jäädytettäisiin vuodeksi. Jos jäädytys tehtäisiin kahdeksi vuodeksi, vaikutus olisi enimmillään 1,8 miljardia euroa.

Koko hallituskauden mittainen eläkkeiden jäädytys tuottaisi vuonna 2027 yli kolmen miljardin euron eläkesäästön. Siis puolet kuuden miljardin euron tavoitteesta.

Jos indeksi jäädytettäisiin vain puolittain, vaikutuskin olisi noin puolet taulukon esittämistä summista.

Kerrankin taitettu indeksi oli eduksi – ja heti sitä halutaan muuttaa

Eläkeläiset tuntevat hyvin termin taitettu indeksi. Se on eläkkeiden muutosten laskentakaava, jossa kuluttajahintojen osuus on 80 prosenttia ja yleisen palkkakehityksen osuus 20 prosenttia.

Tämä tarkoittaa, että normaaleina aikoina eläkkeet jäävät vuosi vuodelta jälkeen palkansaajien ansioista.

Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus. Kuluttajahinnat nousivat huimasti, ja eläkkeitä tarkistettiin lähes seitsemän prosenttia ylöspäin.

Taitettu indeksi toimi kerrankin eläkeläisten eduksi – ja kuinkas kävikään? Jo tammikuussa nostettiin pöydälle ajatus sen muuttamisesta. VM:n virkamiesraportissa esitettiin muun muassa vaihtoehtoa, jossa eläkkeitä korotettaisiin jatkossa joko kuluttajahintojen tai palkkakehityksen perusteella – sen mukaan, kumpi on pienempi.

Onko työeläke kuin käenpoika?

Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä ja lisää tulee. Jotta Suomi selviäisi tulevien vuosikymmenten haasteesta, eläkeiät ja eläkemaksut ovat nousseet.

Nykyisiin eläkkeisiin ei kuitenkaan ole puututtu.

Tällä vuosituhannella työeläkeindeksi on jäädytetty vain Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana. Silloinkin vaikutus oli alhaisen inflaation oloissa vähäinen. Paine isompaan muutokseen on kuitenkin olemassa.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto löysi Helsingin Sanomissa vertailukohdan lintumaailmasta.

– Ajoittain on kysytty, onko työeläkejärjestelmä käenpoika, joka ottaa omansa ensin, ja muut ottavat sen, mitä jää jäljelle. Kun työeläkejärjestelmä on verrattain hyvässä kunnossa mutta muu julkinen talous on varsin huonossa kunnossa, poliittiset päättäjät voivat pohtia, onko tasapaino kohdillaan.

Valtiovarainministeriön avausta voidaan pitää ensimmäisenä merkkinä siitä, että nykyiset eläkkeet eivät jatkossa ole täysin muutosten ulottumattomissa. VM:n raporteissa on mainittu esimerkiksi ruotsalainen eläkejärjestelmä, jossa ei ole Suomen kaltaista taitettua indeksiä. Siellä perusajatus on, että eläkkeiden indeksikorotukset seuraavat ansiotasoa, mutta jos ja kun järjestelmän rahoituspohja huonompana aikana heikkenee, korotuksia jarrutetaan.

Tässä vaiheessa ei ole tietoa, mitä hallitusneuvotteluissa puhutaan. Puolueet lupasivat olla leikkaamatta, joten luvassa voi hyvinkin olla indeksijäädytyksen sijasta laajempi toimeksianto eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Siitä vastuun ottaisi eläkealan perinteinen kolmikanta, eli eläkevakuutusyhtiöt sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

Lopuksi on syytä muistuttaa, että jokainen sukupolvi on eläkkeensä ansainnut, mutta yksikään ei ole työeläkettään kerännyt. Suomen eläkejärjestelmässä nykyiset työntekijät maksavat nykyisten eläkeläisten eläkkeet – ja vain pieni siivu tulee rahastojen tuotoista.

Voit keskustella aiheesta 9.5. klo 23 saakka.