- 21 maaliskuun, 2023
Onko yhdellä äänellä väliä, ja muuttuuko mikään, vaikka äänestäisin? Tarkistimme viisi tuttua väitettä äänestämisestä, ja ne eivät ole totta
Viime eduskuntavaaleissa noin 1,4 miljoonaa äänioikeutettua suomalaista jätti äänestämättä. Se on sama määrä, jos seitsemän Oulun kokoista kaupunkia jättäisi äänestämättä tai 11 Lahden kokoista kaupunkia.
Joillekin se, ettei äänestä, oli tietoinen päätös, jotkut unohtavat, toisia ei vain yksinkertaisesti kiinnostanut.
Nyt eduskuntavaalit tulevat taas, ja vaaleissa määritetään Suomen suunta seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Vaikka äkkiseltään eduskunnan päätökset tuntuvat kaukaisilta, niillä on iso merkitys jokaisen arkipäivässä. Esimerkiksi koronarajoitukset, sähkötuet ja monet muut päätökset ovat vähintäänkin hipaisseet jokaista suomalaista kuluneen neljän vuoden aikana.
Kokosimme yhteen viisi väitettä, joilla usein perustellaan äänestämättä jättämistä. Tässä jutussa kerromme, miksi väitteet eivät pidä paikkansa.
Juttua varten haastateltiin Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajaa Markku Jokisipilää.
Yhdellä äänellä ei ole mitään väliä.
Yhdellä äänellä voi olla valtavasti väliä. Alle kymmenen ääntä voi määrätä vaalipiirissä sen, kuka ehdokkaista pääsee viimeisenä eduskuntaan. Sama voi näkyä puolueiden välillä: kahden suurimman puolueen välillä voi olla muutaman tuhannen äänen ero.
Tämä johtuu meillä käytössä olevasta d’Hondtin laskentamenetelmästä.
Otetaan esimerkki: Edellisissä eduskuntavaaleissa, vuonna 2019, yhdeksän äänen ero määritti Lapin vaalipiirissä sen, pääsikö eduskuntaan keskustan Markus Lohi vai vihreiden Riikka Karppinen. Jos Karppinen tai muut vihreiden ehdokkaat olisivat saanut vaikkapa kymmenen ääntä enemmän, Karppinen olisi istunut eduskunnassa kuluneet neljä vuotta Lohen sijasta.
- Lue myös: Vihreiden Riikka Karppinen keräsi puolueensa kolmanneksi suurimman äänisaaliin – jäi silti Lapissa rannalle äärimmäisen pienellä erolla
Kahden suurimman puolueen välinen ero äänimäärässä voi olla myös hyvinkin pieni. Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset hävisivät SDP:lle 7 666 äänellä.
Kun äänioikeutettuja oli yli 4,5 miljoonaa ja heistä yli kolme miljoonaa käytti ääntään niin yli seitsemän tuhannen lisä-äänen kerääminen ei olisi ollut mahdoton tehtävä.
Mikään ei muutu, vaikka äänestän.
Vaalituloksella on iso merkitys siihen, millaista politiikkaa tehdään. Äänestämällä jokainen vaikuttaa siihen, millaiseen suuntaan Suomi menee seuraavat vuodet.
Jos perussuomalaiset olisivat voittaneet viime vaalit, Sanna Marin (sd.) tuskin olisi ollut pääministerinä, ja neljä viime vuotta olisivat näyttäneet politiikassa mahdollisesti hyvin erilaisilta.
Saman vertauksen voi tehdä myös menneeseen. Marinin ja häntä aiemmin olleen Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma on ollut painotuksiltaan hyvin erilainen verrattuna heitä edeltäneen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskauteen.
Sipilän hallituksen ohjelmassa korostuivat työllisyyden nostaminen, yrittäjyys ja julkisen talouden tasapainottaminen.
Rinteeltä Marinille periytynyt hallitusohjelma alkoi sanalla ilmastonmuutos. Marinin hallitus myös nosti oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen asti ja toteutti valtavan sote-uudistuksen.
Äänestämättä jättäminen on mielipiteen ilmaisu.
Jos ei äänestä lainkaan, kukaan ei tiedä, mitä mielipidettä äänestämättä jättämisellä edustaa. Sillä voi ilmaista vain sen, että vaalit eivät kiinnosta.
Äänestämättä jättäminen ei ole kannanotto siis myöskään muutoksen puolesta, koska sen perusteella ei voi tietää, minkälaista muutosta halutaan. Se on ainakin varmaa, että jos jättää äänestämättä, joku muu kuitenkin äänestää.
Jos yhä useampi jättää äänestämättä, vaaleissa voi päästä läpi ehdokkaita entistä pienemmillä äänimäärillä. Silloin valtaan päätyy ihmisiä, joiden kannattajat vain sattuvat olemaan aktiivisimpia.
Ei haittaa, että en itse äänestänyt. Tiedän monta kaveria, jotka niin tekivät.
Oikeasti Suomessa nuorten pitää äänestää aktiivisemmin kuin vanhempien ihmisten, jotta he saisivat äänensä kuuluviin. Kun kaikenikäiset äänestävät, eduskuntaan päätyy todennäköisemmin eri ikäisiä ihmisiä tekemään päätöksiä.
Suomen väestörakenteen takia nuoremmat ikäpolvet voivat jäädä päätöksenteossa helpommin jalkoihin.
Vuonna 1960 syntyneitä suomalaisia on yli 80 000, kun taas vuonna 2000 syntyneitä on noin 56 000. Nuorempien suomalaisten pitää äänestää itse asiassa siis aktiivisemmin kuin vanhempien, jotta he saavat äänensä kuuluviin samalla voimalla kuin vanhemmat.
Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista hippusen päälle 55 prosenttia äänesti.
Kansallisen vaalitutkimuskonsortion mukaan innokkaimmin oman ikäisiä ehdokkaita äänestävät nuoret, 18–34-vuotiaat äänestäjät.
Samoin 35–55-vuotiaat äänestävät useimmiten oman ikäistään ehdokasta. Sitä vanhemmat äänestäjät eivät enää niin hanakasti suosi oman ikäistään ehdokasta.
Kansanedustajien keski-ikä on ollut sotien jälkeen keskimäärin 48 vuotta. Viime eduskunnan keski-ikä oli 46 vuotta.
- Lue myös: Eduskunnan keski-ikä putosi vuodella – Nuoria kansanedustajia valittiin kuitenkin vähemmän kuin viimeksi
Kun eduskuntaan päätyy eri ikäisiä kansanedustajia, päätöksenteossa ja lainsäädännössä kuuluu eri ikäisten ihmisten ääni. Ja mitä useampi äänestää, sitä isommalla valtuudella eduskunta toimii.
Politiikka on tylsää, enkä seuraa muutenkaan maailman menoa. Miksi vaalien pitäisi kiinnostaa?
Jokaisen kannattaisi seurata maailman menoa edes vähän, koska harva pystyy elämään täysin irrallaan muista. Vaaleissa jokaisella on neljän vuoden välein mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää.
Joka tapauksessa joku pyörittää päivän politiikkaa, äänesti itse tai ei. Jos on itse esimerkiksi vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, äänestämisen tulisi olla entistä tärkeämpää.
Tälläkin hetkellä Suomessa on yli 140 000 työikäistä henkilöä, jotka eivät ole töissä, työttöminä tai opiskelemassa. Joukossa on syrjään jääneitä nuoria. Hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ovat heille kuitenkin tärkeitä. Jos he eivät äänestä ja saa ääntään muuten kuuluviin, heidän asiansa saatetaan unohtaa politiikassa.
- Kaikki Ylen vaalisisällöt kootusti täältä.
- Tästä pääset vaalikoneeseen (siirryt toiseen palveluun).
Aiotko äänestää eduskuntavaaleissa? Entä onko äänestäminen sinulle juhlahetki vai arkinen homma? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 22.3. klo 23:een asti.
Katso myös: