- 26 heinäkuun, 2023
Näin toimii dynaaminen hinnoittelu, joka on tullut tutuksi Suomessa Coldplayn keikkalippujen myötä
Yle Uutiset kertoi eilen Johanna Vannisesta, joka oli kokenut hämmentäviä hetkiä yrittäessään ostaa lippua Coldplayn konserttiin. Lipun piti alun perin maksaa 160 euroa, mutta hinta ponnahtikin yllättäen 400 euroon. Välillä lippuja ei ollut saatavilla lainkaan.
Sahaavat lippuhinnat edustavat Suomeen rantautunutta varsin uutta ilmiötä, eli dynaamista hinnoittelua, jossa konserttilipun hinta muuttuu automaattiseti kysynnän mukaan. Muissa yhteyksissä dynaaminen hinnoittelu on ollut tuttu ilmiö jo pitkään. Sitä käytetään yleisesti muun muassa lentolippujen ja hotellihuoneiden kohdalla: mitä enemmän hotellihuoneille jossakin kaupungissa on kysyntää, sitä tyyriimmäksi niiden hinnat muodostuvat.
– Laki ei millään tavalla kiellä dynaamista hinnoittelua, eli niin toimiminen on mahdollista, mutta toki pitää muistaa kuluttajansuojan perussäännöt, Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asioiden vastuualueella työskentelevä ryhmäjohtaja Riikka Rosendahl kertoo.
Dynaamisen hinnoittelun kohdallakin toki pätevät kuluttajansuojan perussäännöt. Kun tuotetta markkinoidaan ja siitä annetaan hintatietoja, täytyy samalla kertoa kuluttajan maksettavaksi tuleva kokonaishinta.
– Jos taas tuotteen luonteesta johtuen hintaa on kohtuutonta ilmoittaa, silloin pitää antaa hinnan määräytymisen perusteet. Kuluttajalle ei esimerkiksi saisi tulla yllätyksenä se, että hinta määräytyy vaihtelevasti kysynnän mukaan, Rosendahl jatkaa.
Tämä pätee myös Coldplay-lippujen kohdalla.
– Jos lippuja on markkinoidaan siten, että kyseessä ovat kiinteät hinnat, tilanne ei saisi yhtäkkiä muuttua dynaamiseksi.
”Parhaimmillaan dynaaminen hinnoittelu täyttää salit”
Coldplayn konserttien järjestäjänä toimii Live Nation ja lippuja niihin on myynyt Lippu.fi.
– Me informoimme asiakkaitamme kaikesta hinnoitteluun liittyvästä mahdollisimman kattavasti ja aina niiden ohjeiden perusteella, jotka tapahtumajärjestäjä on meille antanut, Lippu.fi:n toimitusjohtaja Ari Palhamo toteaa sähköpostitse.
Palhamo on ihmetellyt jo pitkään, miksei kustannuspaineesta kärsivä tapahtumateollisuus ole ottanut dynaamisen hinnoittelun mahdollisuuksia laajemmin käyttöön.
– Parhaimmillaan dynaaminen hinnoittelu täyttää salit ja auttaa tapahtumajärjestäjää ansaitsemaan vähän enemmän. Monille tapahtumille lisäansainta on elinehto, mikä puolestaan auttaa tuottamaan enemmän ja monipuolisemmin tapahtumia. Täytyy muistaa, että tapahtumabusinekseen liittyvät aina isot riskit ja kohtuullisen pienet tuotot.
Uusi asia herättää tunteita
Toisin kuin Lippu.fi, toinen suuri suomalainen lipunvälitysyritys Tiketti ei ole vielä lähtenyt mukaan dynaamiseen hinnoitteluun.
– Periaatteessa meillä olisi valmius tarjota tällaisia palveluita ihan nopeallakin aikataululla. Kartoitimme jo muutama vuosi sitten tapahtumajärjestäjien kiinnostusta, mutta silloin sellaista ei vielä ollut, toimitusjohtaja Mirva Merimaa Tiketistä kertoo.
Merimaan mukaan dynaamista hinnoittelua tullaan näkemään – tai on jo nähty – esimerkiksi kotimaisissa urheilutapahtumissa.
– Uskon, että dynaaminen hinnoittelu olisi hyödyllinen väline suurissa ison kysynnän konserteissa, teatterin sarjamuotoisissa tapahtumissa sekä urheilussa.
Merimaan mukaan dynaamisen hinnoittelun ongelmana on se, että jos katon laittaa rajattomaksi, saattaa lipunhinta kivuta niin korkeaksi, että yleisöprofiili muuttuu.
– Toki on myös olemassa työkaluja, joiden avulla voidaan määritellä maksimihinta. Kuluttajalle voi olla myös hyötyä, jos tapahtuma ei ole loppuunmyyty: lippu saattaa olla jopa ilmoitettua lähtöhintaa edullisempi.
Merimaan mukaan Coldplay-lippujen ympärille syntynyt kipakkakin keskustelu liittyy siihenkin, että kysessä on uusi asia.
– Kun tehdään jotakin uutta ja ensimmäisen kerran, se aiheuttaa keskustelua, oli asia mikä hyvänsä. Kukaan ei enää närkästy kalliista junalipusta, kun tietää olevansa myöhään liikenteessä. Ennakoimalla ajoissa voi päästä edullisempiin ostoksiin.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole vielä toistaiseksi saanut yhteydenottoja alhaalta ylös sahaavista lippuhinnoista, lennoista taas on tullut palautetta jo useamman vuoden ajan.
– Kuluttajat ovat pohtineet myös sitä, onko kyse puhtaasti dynaamisesta, vai jopa personoidusta hinnoitelusta. Tällöin hintaan vaikuttaisi se, millaista on ollut kuluttajan aiempi ostokäyttäytyminen tai millaisia ovat kuluttajan henkilökohtaiset piirteet. Kyse on pörsseille tutusta, tietotekniikkaan nojaavasta kaupankäynnistä, jossa pyritään reagoimaan nopeasti kuluttajan ostohalukkuuteen.
