Näin suomalaisprofessori arvioi Putinista annettua pidätysmääräystä

Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut Venäjän presidentistä Vladimir Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi näkee, että määräys ei ole pelkkä julistus, vaan sillä on ilman muuta käytännön merkitystä.

Koskenniemi pohtii, että käytännön merkitystä voi hakea kolmen eri näkökulman kautta.

1. Vertailu Sudanin presidentin al-Bashirin tapauksen

Tilannetta voidaan verrata vastaavaan tapahtumaan lähimenneisyydessä, kun Sudanin presidentti Omar al-Bashir joutui pidätysmääräyksen kohteeksi.

Periaatteessa hänet olisi tullut pidättää, jos hän olisi matkustanut maihin, jotka pitivät yllä hyviä suhteita kansainväliseen rikostuomioistuimeen eli käytännössä kaikkiin sellaisiin maihin, jotka ovat ICC:n jäseniä. Niitä on 123.

Al-Bashir kuitenkin matkusti Afrikassa ICC:hen kuuluviin maihin. Se oli mahdollista siksi, että ICC:n antama pidätysmääräys vahvisti Afrikassa sitä tunnetta, että ICC on puolueellinen ja tuomitsee vain afrikkalaisia valtionjohtajia ja sotapäälliköitä. Siksi jotkin Afrikan valtiot uhmasivat pidätysmääräystä, vaikka kuuluivatkin ICC:hen.

Nyt Putin ei varmaankaan voi astua jalallaan sellaisen maan kamaralle, joka on ICC:n osapuoli. Mutta ei hän varmaan muutenkaan astuisi.

2. Yleistä kansainvälistä tilannetta koskeva merkitys

Pidätysmääräys jakaa kansainvälisen yhteisön voimakkaasti kahteen leiriin.

Tässä korostuu se, että jotkin maat ovat mielellään Venäjän kanssa tekemisissä. Näitä maita on yhä enemmän, varsinkin Afrikassa. Kiina ei ole ICC:n osapuoli, mutta vaikka olisi, sekään ei varmasti ryhtyisi toimiin.

Pidätysmääräys siis vahvistaa vastakkainasettelua ICC:hen kuuluvien ja sitä tukevien sekä muiden maiden välillä.

3. Voi haitata rauhansopimuksen tekemiseen

Miten käy tilanteessa, jossa pitäisi tehdä rauhansopimus? Onko Putinilla mitään syytä tehdä rauhansopimusta, jos Putin ajattelee joutuvansa sen jälkeen pidätetyksi ja elinkautiseen vankeuteen? Tämä saattaa vähentää intoa ryhtyä rauhan tekemiseen.

Näyttäytyykö ICC puolueellisena?

Koskenniemi sanoo, että hän henkilökohtaisesti ei ole koskaan ollut suuri ICC:n kannattaja.

– Sillä on oma hyötynsä joissakin tilanteissa. Se on hyvä ja tarpeellinen silloin, kun pitää tutkia esimerkiksi keskitason sotilasjohtoa. Esimerkiksi jos on annettu käsky surmata siviilejä tai sotavankeja. Mutta sen haitallisuus korostuu, kun kyse on korkeista valtionpäämiehistä ja korkeasta sotilasjohdosta. Syy- ja seuraussuhdetta poliittisen päätöksen ja rikoksen välillä on vaikea osoittaa.

Koskenniemi muistuttaa, mitä tapahtui vuonna 1919, kun rauhaa solmittiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kun Saksan keisari Wilhelm todettiin syylliseksi ensimmäiseen maailmansotaan, saksalaiset kokivat, että Kansainliiton järjestelmä oli tähdätty nimenomaan heidän maataan vastaan.

Koskenniemen mukaan ei ole selvää, että Putinin syyttäminen sotarikolliseksi on järjestelmän kannalta järkevää.

Hän muistuttaa, että George W. Bushin ja Tony Blairin 2003 aloittama hyökkäys Irakiin, jossa oli tuhansia kuolleita, oli laiton. ICC ei kuitenkaan puuttunut siihen.

– Ajatus siitä, että järjestelmä toimii puolueellisesti, ei ole kaukana. Jos rikosoikeudellinen järjestelmä näyttäytyy puolueellisena, se ei ole hyvä järjestelmälle eikä maailmalle yleensäkään. Se ei myöskään tue sitä, että järjestelmää pantaisiin tehokkaasti täytäntöön. Se antaa Putinille perusteen väittää, että kyseessä on poliittinen järjestelmä, joka on luotu Venäjän moraaliseksi ja oikeudelliseksi tuomitsemiseksi. Tällaista lopputulosta olisi syytä välttää.

Katso Areenasta: Putinin vaarallinen tie