Metallinkeräys vauhdittuisi, jos tölkeistä saisi pantin, uskoo tutkija – isot määrät kiertävät yrittäjien voimin

Romuraudan hinta on niin alhainen, että se ei motivoi pienten määrien kierrättämiseen.

Suurten määrien kierrättäminen taas on vaivalloista ja raskasta. Siksi sitä hoitavat pääasiassa siihen erikoistuneet yritykset, joilla on isot koneet ja laitteet.

Kotitalousjätteiden seassa olevien säilyketölkkien kierrättäminen puolestaan tehostuisi, jos ne saataisiin pantillisen järjestelmän piiriin, kuten pullot ja tölkit ovat nykyään, uskoo ympäristökeskuksen tutkija Kati Pitkänen.

Romumetallien kierrätykseen erikoistuneen Ramta Oy:n toimitusjohtaja Rami Pelkonen nousee kuorma-auton takaosaan kiinnitetyn tukkikouran ohjaamoon. Pian metallikouran kynnet rikkovat romuautosta sivulasit ja koura tarttuu romuautoon.

– Käytöstä poistettuja romuautoja tulee eniten, mutta katalysaattori niistä on yleensä jo viety, sanoo Pelkonen.

Romukonttiin haetaan maakunnista autojen lisäksi kattopeltejä maatalouskoneita ja muuta sekalaista metallia.

– Kupari, messinki ja ruostumaton teräs ovat metalleja, joista maksetaan eniten, ja tietenkin katalysaattorit, jos niitä vain on, Pelkonen tietää.

Kierrättäminen vaatii motivaation

Kierrätyskäyttäytymistä tutkinut Kati Pitkänen sanoo, että ihmisten motivaatioon vaikuttaa kaksi asiaa. Ensimmäinen on henkilökohtaiset tekijät kuten sukupuoli ja ikä.

– Tutkimustieto on kuitenkin ristiriitaista, ja vaihtelua on eri maiden välillä paljon, sanoo Pitkänen.

Uskomus, että naiset lajittelevat paremmin kuin miehet, ei välttämättä pidä paikkaansa.

– Se ei ole universaali totuus. Riippuu siitä, kenen vastuulla kotitaloudessa jätteet on, sanoo Pitkänen.

Pitkänen arvelee tutkimustulosten ristiriitaisuuden johtuvan esimerkiksi siitä, miten jätteiden lajittelu on missäkin maassa kehittynyt ja mitä kouluissa opetetaan.

– Ei Suomi ole mikään onnela. Kesäisin voi nähdä sotkettuja taukopaikkoja teiden varrella, sanoo Pitkänen.

Avaa kuvien katselu

Kierrättämiseen vaikuttaa myös se, miten lähellä kierrätyspisteet ovat.

Tutkimusten mukaan korkeasti koulutetut kierrättävät paremmin kuin kouluttamattomat. Lisäksi ympäristötietoisuus motivoi kierrättämiseen paremmin kuin naapurin esimerkki.

– Kiinnostavaa on, että asuinalueen yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ruokkii ihmisen asennetta kierrättämistä kohti, sanoo Pitkänen.

Pantilliset pullot ja tölkit kiertävät

Suomessa juomapulloja ja tölkkejä on kierrätetty jo vuosikymmeniä, ja niiden kierrätysaste on korkea. Tölkkien ja lasi- ja muovipullojen palautusaste oli viime vuonna yli 90 prosenttia. Se on maailman huippua.

– Olisi erittäin hienoa, jos pantillista järjestelmää laajennettaisiin. Metallisista säilyketölkeistä ja pienmetalleista voitaisiin maksaa painon mukaan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kati Pitkänen.

Metallitölkkien kierto tehostuisi panttijärjestelmän avulla.

– Säilykepurkit tulisivat varmasti takaisin kiertoon, jos niistä sai pantin, uskoo Pitkänen.

Kotitalousjätteiden kierrätysasteessa on kuitenkin parantamista; se on alle 50 prosenttia. EU:n tavoite on saada se nousemaan 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Avaa kuvien katselu

Suomen Palautuspakkaus Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurminen näkee rinnakkaisessa metallisten säilyketölkkien kierrätysjärjestelmässä monia haasteita. Suurimmat kysymykset ovat raha ja mahdolliset epäpuhtaudet.

– Erillistä järjestelmää ei mikään estä. Teknisesti ottaen se olisi mahdollista. Kerättävän metallin laatu on kyllä heikompi kuin UFC-alumiinin, joten tuotto jäisi paljon heikommaksi, sanoo Nurminen.

Juomatölkeissä käytettävä UFC-alumiini on pörssinoteerattu metalliseos, juuri siihen tarkoitukseen tehty.

– Kun tölkit ovat puhtaat, materiaalin uudelleen käsittely on vaivatonta sitä varten suunnitellulla materiaalilla, sanoo Nurminen.

Avaa kuvien katselu

Tulevaisuudessa saattaa kaikki olla toisin.

– EU vaatii tulevaisuudessa uusien pakkausten suunnittelussa sen, että ne ovat kierrätettävissä mahdollisimman helposti. Se on askel oikeaan suuntaan, sanoo Nurminen.

Tavaraan rakastuminen

Kierrätyksestä on tehty paljon tutkimuksia, ja niissä on huomattu, että kannustimet ovat tärkeitä.

– Autoista maksetut romutuspalkkiot vuosina 2020–2022 vauhdittivat autokannan kierrättämistä, sanoo tutkija Kati Pitkänen.

Pitkäsen mukaan nyky-yhteiskunta suosii uuden ostamista. Vanhoja tavaroita ei korjata, koska korjaajan löytäminen on vaikeaa ja korjauttaminen voi olla kallista. Tilalle ostetaan uusi, ja vanha jää ylimääräiseksi.

Maaseudulla isot koneet ja laitteet jäävät usein pihan perälle odottamaan, josko niille vielä olisi tarvetta.

– Kaupungissa tämä ei onnistu, sillä tilaa ei ole, sanoo Pitkänen.

Myös tunneside pistää säilyttämään.

– Kun esineeseen latautuu hyviä muistoja, on pelko, että hyvät hetket katoavat, jos tavara hävitetään, sanoo Pitkänen.

Romumies välittää luonnosta

Rami Pelkonen kertoo olleensa aina kiinnostunut vanhoista tavaroista, romusta ja vanhojen asioiden ja esineiden tutkimisesta.

Luonnon siivoaminen on yksi tärkeä motiivi, joka laittaa romumiehen liikkeelle.

– Suomessa pidetään kaikki paikat puhtaana, ja romujen kerääminen on osa systeemiä, sanoo Pelkonen.

Kilpailu romualalla on kova. Yrittäjiä on paljon ja hinnat vaihtelevat.

– Moni asiakas vertailee hintoja ja soittelee eri kerääjille. Aina ei hinta miellytä, ja kaupat jäävät tekemättä, kertoo Pelkonen.

Romujen kerääminen käy terapiasta.

– Jotenkin siitä nauttii, kun saa murskata romut rusinaksi, kertoo Pelkonen.