Maisa Kuusikko, 17, on itsekriittinen perfektionisti – rasitusmurtuma pakotti pysähtymään, muttei liian myöhään

– Maisa treenaa tosi, tosi tunnollisesti ja hänestä oikein näkee, kuinka hän haluaa kehittyä ja kuinka hän tykkää treenata. Se on tosi ihailtavaa.

– Maisa osaa keskittyä ja sulkea kaiken ympäriltä siitä pois. Hänen ajatuksensa pysyvät kasassa, vaikka olisi joku jännittävä iso kisa.

Maisa Kuusikko saa kuulla treenikavereiltaan Tampereen Voimistelijoissa runsaasti kehuja, kun Sportliv vierailee Ikurin liikuntahallin telinevoimistelusalissa.

Yksi kehujista on Suomen viimeisin naisten telinevoimistelun olympiakävijä Annika Urvikko, joka osallistui Lontoossa 2012 karsintakilpailuun, muttei edennyt finaaliin.

– Maisa tekee hyvät suunnitelmat. Kun hän on tehnyt suunnitelmansa ja päättänyt, että näin se menee, niin se todennäköisesti menee myös siellä kilpailuissa, sanoo Urvikko, joka huippu-uransa aikana ehti osallistua MM-kisoihin yhteensä seitsemän kertaa.

Monet ovat yrittäneet, mutta kukaan ei ole päässyt lähellekään 17-vuotiaan Kuusikon saavutusta viime vuoden MM-kisoissa. Siellä hänestä tuli ensimmäinen suomalaisnainen, joka voimisteli neliottelun finaaliin.

Kuusikko itse listaa kaksi pääselitystä menestykselleen. Se, että hän oikeasti tykkää treenata todella kovaa ja se, että hän on toistanut kilpailusarjojaan harjoituksissa niin monta kertaa, että ne tuntuvat kisoissa täysin pomminvarmoilta.

– Kun sanon itselleni ennen kilpailusuoritusta, että pystyn tähän, luotan siihen, että todella pystyn.

Katso Sportlivin minidokkari Maisa Kuusikosta:

Kuusikko käy tyynesti ja järjestelmällisesti läpi syitä siihen, miksi hän onnistui tekemään suomalaisnaisten historiaa. Hän mainitsee valmentajat: nykyään Igor Tsherepov ja Ida Laisi vastaavat hänen päivittäisestä lajivalmennuksestaan, mutta perusteet hänelle opetti oma äiti Ulla Kuusikko.

Kuusikko on kasvanut liikunnallisessa ja urheilusta kiinnostuneessa perheessä. Molemmat vanhemmat ovat liikunnanopettajia. Maisa ja hänen pari vuotta vanhempi veljensä Veeti ovat jo lapsena päässeet kokeilemaan monia lajeja.

Pian sisarukset alkoivat kuitenkin seurata vanhempiensa jalanjälkiä. Isä Ramin lajeina ovat olleet jalkapallo ja jääkiekko, ja nykyään Veeti pelaa jalkapalloa Tampereen Ilveksessä.

Koska sekä isoäiti että äiti ovat entisiä telinevoimistelijoita, oli luonnollista, että Maisa aloitti lasten temppuryhmässä jo neljävuotiaana. Kuusivuotiaana hän osallistui ensimmäiseen asemakilpailuunsa.

– Olen onnekas siinä, että olen mielestäni aina ollut hyvä kilpailemaan. Se on tullut minulle luonnostaan, ja minulla on aina ollut vahva voitontahto.

Vaikka jotkut Kuusikon kavereista kokevat kilpailutilanteen erittäin stressaavana, hän itse on aina ollut sitä mieltä, että kilpailupäivä on paras päivä.

– En pidä jännityksen tunteesta ja kyllähän minuakin aina jännittää kisoissa. Ajan myötä olen kuitenkin oppinut hallitsemaan tunteen, eikä minua ole ikinä pelottanut mennä kisoihin.

Kuusikko ei ole taikauskoinen. Hän ei tee kaikkea täsmälleen samalla tavalla ennen jokaista kilpailua varmistaakseen, että se sujuisi hyvin. Hän on kuitenkin kehittänyt tietyt rutiinit.

– Ennen kuin nukahdan kilpailua edeltävänä iltana, käyn mielessäni läpi kaikki sarjat kerran. Näen liikkeet sellaisina kuin ne itse näen, en niin kuin ne näyttävät ulkopuolisen silmin.

Kilpailupäivänä hän käy kaiken läpi vielä kerran, juuri ennen kilpailusuoritusta.

– Jos alan liikaa miettiä sarjoja kilpailupäivänä, se luo helposti lisää jännitystä ja ylimääräistä painetta.

Naisten moniottelussa kilpaillaan neljällä eri telineellä. Jännitys vaikuttaa suoritukseen eri tavoin eri telineillä.

Kuusikon mukaan jännityksestä voi olla jopa hyötyä hypyssä ja permannolla, kun taas puomilla ja eritasonojapuilla se voi pilata kaiken.

Vuosien varrella hän on oppinut, kuinka kehon adrenaliinitaso vaikuttaa häneen.

– Permannolla, missä sarja on dynaaminen ja liikutaan suurella alueella, adrenaliinista voi olla hyötyä.

– Hypyssä voi kuitenkin joutua ottamaan vauhtia hieman kauempaa, koska adrenaliini helposti tekee juoksuaskeleesta voimakkaamman ja pidemmän kuin harjoituksissa.

Nojapuilla ero on hiuksenhieno, saako aisasta otteen irrotuksen jälkeen vai ei. On opittava käsittelemään aisaa hieman eri tavalla kisassa kuin harjoituksissa.

Kriittisintä jännittäminen on kuitenkin puomilla.

– Pitää pystyä rauhoittamaan itseään ja tilannetta. Puomi on vain kymmenen senttiä leveä. Jos jalat tärisevät, tippuu helposti telineeltä.

Vaikka Kuusikko on vasta 17-vuotias, hänellä on jo runsaasti kansainvälistä kisakokemusta.

– Valmentajani Igor on vienyt minut pienestä pitäen kisoihin ympäri maailmaa. Se on vähentänyt kisajännitystä.

Valmentajan käyttäytymisellä kilpailuissa on myös suuri merkitys. Kuusikon mukaan hyvän valmentajan tunnistaa siitä, että hän osaa sanoa oikeat asiat oikeaan aikaan, mutta myös olla hiljaa.

– Valmentajani lukevat minua erittäin hyvin. Jos homma ei oikein suju, he kannustavat minua ja muistuttavat, että osaan nämä asiat. Jos taas on hyvä buusti, he antavat minulle tilaa hoitaa homma itse.

Paineita Kuusikko ottaa lähinnä siitä, että hän haluaa onnistua ja näyttää sen, minkä hän tietää osaavansa.

– Olen aika itsekriittinen, ja vaikka kisa olisi oikeasti mennyt tosi hyvin, voin kuitenkin ärsyyntyä jostain pikkuvirheestä.

Vasta siinä vaiheessa, kun uutta liikettä on toistettu treeneissä tuhansia kertoja, sitä voi alkaa tehdä kisoissa.

– Voin olla hieman kärsimätön ja odottaa sen onnistuvan ensimmäisellä kerralla, mitä se harvoin tekee, mutta jos sen pystyykin tekemään onnistuneesti, siitä tulee aivan mahtava fiilis.

Kuten useimmat huippuvoimistelijat, myös Maisa Kuusikko on saanut kokea kovan harjoittelun varjopuolet.

Marraskuun MM-kisojen menestyseuforian jälkeen Suomen uusi voimistelutähti putosi julmasti maan pinnalle: selkäkivut voimistuivat ja niiden syyksi osoittautui rasitusmurtuma.

Sen takia Kuusikko on päässyt aloittamaan kilpailukautensa tavallista myöhemmin.

– Olin tietysti tosi pettynyt ja surullinen. Minulla oli ollut erittäin onnistunut kisakausi ja olin päässyt tekemään sarjani lukemattomia kertoja harjoituksissa. Sitten en yhtäkkiä saanut edes juosta tai heilua nojapuilla.

Päivää ennen kuin Sportliv vieraili Maisan luona tammikuun alussa, hän oli saanut ilouutisen lääkäriltään. Uudet magneettikuvat näyttivät, että selkä on toipumassa.

Tehtyään lähes kahden kuukauden ajan pelkästään korvaavaa ja kuntouttavaa harjoittelua, hän sai luvan heilua nojapuilla ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

Kun hän on heilunut varovasti edestakaisin muutaman kerran, hän hyppää alas telineeltä ja tuulettaa.

– On aina mahtavaa, kun loukkaantumisen tai vamman jälkeen pääsee taas tekemään samoja juttuja, joita on ennen tehnyt – vaikkei heilunta ole liike, jota normaalisti teen, Maisa sanoo nauraen, mutta toteaa sen kuitenkin olevan iso askel eteenpäin.

– Minulla on sellainen hyvä fiilis, että kyllä tämä tästä hyväksi muuttuu.

Kevään aikana Kuusikko on vähitellen saanut laajentaa harjoitteluaan. Vaikka valmistautuminen kilpailukauteen ei ole ollut paras mahdollinen, vuodesta 2023 voi vielä muodostua antoisa Suomen Vuoden 2022 voimistelijalle.

Onni onnettomuudessa oli, että juuri ennen treenitauolle joutumista hän ehti todistaa, että hänestä löytyy se, mitä huipulla vaaditaan.

Toki loukkaantuminen olisi voinut tulla paremmassakin kohtaa. EM-kisat käydään jo huhtikuun puolivälissä Turkin Antalyassa, ja ne ovat yksi etappi kohti Pariisin olympialaisia.

EM-kisoissa jaetaan paikkoja MM-kilpailuihin sekä joukkueille että ottelijoille. 23 parasta neliottelijaa pääsee MM-kilpailuihin, missä puolestaan kisataan paikoista olympialaisiin.

– Koen olevani niin hyvässä kunnossa kuin näin lyhyellä valmistautumisella pystyisin olemaan. Sarjat eivät ole tietenkään yhtä varmoja kuin viime kaudella, koska toistoja on ollut niin paljon vähemmän. Tavoitteena olisi kuitenkin tehdä ehjät ja siistit sarjat ja saada paikka MM-kisoihin, Kuusikko kertoo ennen EM-kisoja.

Suomesta on osallistunut naistelinevoimistelijoita ainoastaan neljiin olympialaisiin, vuosina 1952, 1960, 1964 ja 2012.

Telinevoimistelun EM-kisat Turkin Antalyassa 11.4.–16.4. Yle näyttää kisoja kanavillaan torstaista 13.4. alkaen. Lähetystiedot löydät täältä.