- 13 heinäkuun, 2023
Jessica Kähärän päähänpisto saattoi johtaa kuoltasuonen äärelle – yleisurheilun huippulahjakkuus lataa kovat tavoitteet uralleen
Alle 23-vuotiaiden EM-kisat käydään Espoossa 13.–16. heinäkuuta. Yle näyttää kisat suorana. Katso lähetystiedot täältä.
Vuoden 2018 yleisurheilun alle 18-vuotiaiden EM-kisat, Györ. 16-vuotias Jessica Kähärä venyttää kolmiloikassa pronssille ennätyksellään 13,29.
Reilu tunti myöhemmin monipuolinen yleisurheilulahjakkuus taiteilee korkeudesta EM-hopeaa. Tälläkin kertaa ennätyksellä (183).
Viisi vuotta myöhemmin Jyväskylän GP-kisassa Kähärä säväyttää jälleen urakoinnillaan. Pituushypyssä syntyy uusi kova ennätys 647. Siinä sivussa hän kohentaa kahdesti 100 metrin aitojen ennätystään (13,31 & 13,30).
Esimerkit kuvastavat osuvasti Kähärän lahjakkuutta. Monipuolisuus aiheuttaa kuitenkin myös visaisen pulman.
Mihin lajiin kannattaa aikuisurheilijana satsata? Missä lajissa maailman absoluuttinen huippu olisi mahdollista saavuttaa?
21-vuotiaan Kähärän tapauksessa ykköslaji on löytynyt useamman mutkan kautta. Se vaati yhden kokeilun nuorten SM-halleissa.
Ensin pitää kuitenkin hahmottaa, miten nykypisteeseen on tultu.
Lupaava korkeushyppyura
Vuonna 2019 vaikutti siltä, että Jessica Kähärän tulevaisuus on vahvasti korkeushypyssä. Hän hyppäsi Kuopion SM-halleissa nuorten Suomen ennätyksen 190 ja teki EM-halleissa aikuisten arvokisadebyyttinsä.
Hän ja Ella Junnila muodostivat kovatasoisen korkeushyppykaksikon.
Kuten niin monella lupaavalla nuorella yleisurheilijalla, myös Kähärällä on riittänyt ylä- ja alamäkiä.
Muutama vuosi sitten Kähärän kehitystä haittasi nilkkavaiva. Nilkka meni vuoden 2021 alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa, ja nuoren naisen kausi oli siinä. Hän päätyi leikkauspöydälle, josta käynnistyi pitkä kuntoutusjakso.
– Nuorten arvokisa-aika on kasvattanut ihmisenä tosi paljon. Urheilu on tällaista. Vastoinkäymiset kuuluvat siihen, Kähärä kertoo.
Nilkka voisi kestää korkeushyppäämistä, mutta urheilija ei halua ottaa mitään riskejä.
– Se on kuitenkin niin kova laji nilkalle. Jalan rakenteeni on sellainen, että se altistaa nilkkavammoille. Korkeuden ponnistus tulee niin vinossa, että se on riski nilkalle. Pituussuuntaisissa hypyissä ei ole ollut mitään ongelmia koskaan. Korkeus on ainut laji, jossa minulla on ollut loukkaantumisia.
Kokeilusta mitalisuosikiksi
Korkeushyppypatjat saivat siis jäädä. Viime vuonna hän satsasi pituushyppyyn ja pika-aitoihin.
Nilkan takia Kähärä varoi pitkään kolmiloikkaamista, joka on raju laji jaloille.
Kähärä ja hänen valmentajansa Janne Avela tekivät talvella Oulun nuorten SM-kisoissa kuitenkin mielenkiintoisen kokeilun. Kähärä hyppäsi ensimmäisen kolmiloikkakisansa kahteen ja puoleen vuoteen.
Tuloksena oli uusi ennätys 13,56. Kähärä kutsuu kilpailupäätöstä ex tempore -ideaksi.
– Ilman treenaamista meni noinkin hienosti. Pidettiin valmentajan kanssa palaveria hallikauden jälkeen siitä, mitä nyt tehdään. Olin sitä mieltä, että haluan keskittyä kolmiloikkaan ja pituushyppyyn.
Kähärällä oli valinnassaan taka-ajatuksena tällä viikolla Espoon Leppävaaran kentällä järjestettävät yleisurheilun alle 23-vuotiaiden EM-kisat. Molempiin lajeihin osallistuminen on aikataulullisesti mahdollista. Kisojen alkupuolella on kolmiloikka ja loppupuolella pituus.
Tulos 13,56 ilman mitään kunnon panostusta oli väläytys Kähärän potentiaalista. Sillä lähennellään ikäluokan kärkisijoja.
Kesällä Kähärä on kohennellut asemiaan koti-Euroopan mestaruuskisojaan varten. Hän on parantanut kahdessa kisassa ennätystään 31 senttiä lukemiin 13,87, joka oikeuttaa ikäluokan tilastossa sijaan neljä. Edellä on Espanjan Maria Vicente ja vain kaksi ruotsalaista.
Kähärällä on Espoossa kaikki mahdollisuudet Euroopan mestaruuteen. Kaksi vuotta sitten kultaa voitettiin tuloksella 14,09.
– 14 metriä on sellainen tavoite, joka kiinnostaisi. Varmasti tulee kovatasoinen kisa. Arvokisat ovat aina arvokisat. Hyvä esimerkki on Ruotsin Maja Åskag, joka paransi alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa ennätystään roimasti yhden kisan aikana. Jos saa sellaisen flow-tilan päälle, kaikki on mahdollista.
Kiehtova näkymä
Kähärän päätös panostaa kolmiloikkaan on erittäin kiehtova siirto. Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen ovat todistaneet viime vuosina, että suomalaiset voivat pärjätä etenkin Euroopan kirkkaimmalla tasolla.
Viime kesänä EM-hopeaa SE-hypyllä 14,64 saavuttanut Mäkelä on kisannut neljä kertaa olympia- ja MM-finaalissa. Salminen on puolestaan kärkkynyt Euroopan kärkisijoja.
Mäkelää valmentava Tuomas Sallinen arvioi ennen ulkoratakautta Yle Urheilulle, että Kähärän menestysmahdollisuudet ovat kolmiloikassa pituushyppyä realistisimmat.
– Hyvä kevytrakenteinen ja kimmoisa hyppääjätyyppi. Hypyssä ei tarvitse tapahtua isoja muutoksia, jotta 14 metriä olisi haarukassa, Sallinen viittaa tähän kesään.
Suomen Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni on Sallisen kanssa samoilla linjoilla. Finni ilahtui Kähärän talvisesta kolmiloikkakokeilusta.
– Kun kansainvälistä menestystä ajattelee, se on Jessican paras laji tulevaisuudessa. Hän on tehnyt kaikkea, mikä on hyvä reitti, mutta kyllä loikassa on varmaan parhaimmat edellytykset menestyä.
Tärkeintä on kuitenkin, miten urheilija itse asian kokee. Kähärä on itse ymmärtänyt näkymän.
– Tiedostan, että kun EM-kisoissa päälle 14 metriä hyppää, ollaan finaalissa. Tiedän, että siihen on rahkeet. On sitä tuotakin kautta ajateltu.
Kähärä kuitenkin muistuttaa, että pituus toimii kolmiloikalle hyvänä vastapainona.
– Hyvänä esimerkkinä Ukrainan Maryna Bekh–Romanchuk, joka kisaa arvokisoissa sekä pituudessa että kolmiloikassa. Niitäkin esimerkkejä löytyy.
Tavoitteena olympiamitali
Nuoren lupaavan urheilijan absoluuttista potentiaalia on lähes mahdotonta arvioida. Etenkin Kähärän kaltaisen urheilijan, joka pitkän tauon jälkeen tähtää tosissaan kolmiloikkaan.
Entinen huippukolmiloikkaaja ja nykyinen valmentaja Johan Meriluoto ei kuitenkaan pelkää pohtia Kähärän tulevaisuuden näkymää.
– Kolmiloikka toimii aika usein samoin kuin lentoradat. Kun pääsee uudelleen lentoradalle, haarukka voi olla 50 senttiä. En usko, että 15 metriä on mikään saavuttamaton raja hänelle.
15 metriä on naisten kolmiloikassa lukema, jolla ollaan olympia- ja MM-mitaleilla kisasta toineen.
Meriluodon mukaan Kähärän nopeus ja fyysiset ominaisuudet riittäisivät jo nyt 15 metriin.
– Se ei kuitenkaan tarkoita juuri mitään. Niitä pitää osata hyödyntää paremmin ja paremmin. Se vaatii aikaa.
Yleisurheilussa Kähärän pitkäaikainen haave on ollut aina saavuttaa aikuisten arvokisamitali. Hän ehkä huomaamattaan tulee maininneeksi kaikista isoimmat asiat, joita yleisurheilussa voi saavuttaa.
– Urani tavoite on päästä olympialaisiin ja ottaa sieltä mitali. Muutenkin arvokisat, kuten MM- ja EM-kisat ovat tavoitteena. Esimerkiksi ensi kesänä on EM-kisat, joka olisi hyvä steppi. Ensin finaalipaikkaa ja sitten mitalia.
Nälkä on kova, mutta Kähärä tiedostaa, että mikään kiire ei ole.
– Tässä on monta hyvää, ehkä kymmenen vuottakin jäljellä. Arvokisamitaleille on kova hinku.
Kähärän ja valmentajan hallikauden ex tempore -idea saattoi hyvinkin johtaa kultasuonen äärelle. Suomalaisessa yleisurheilussa on käynnissä todella mielenkiintoinen luku.
