Jääkiekkoliitto vastaa kohuun: tämän takia sovintoesitys epäillyistä rasismitapauksista hylättiin

Yle Urheilu kertoi viikonloppuna, että Jääkiekkoliitto oli hylännyt yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoesityksen, joka liittyy juniorijääkiekkopeleissä epäiltyihin ja ilmitulleisiin rasismitapauksiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaati jo aiemmin tänä vuonna Jääkiekkoliitolta tapauksista selvitystä.

Viime syksynä Lahden Pelicansin U13-juniorijoukkueen pelaaja kertoi ottelun loppuhetkillä valmentajalleen, että hän joutui rasistisen solvauksen kohteeksi. Joukkueen valmentaja Juha Sokka kertoi tapauksesta Urheiluhullut-ohjelmassa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu otti tapaukseen kantaa tammikuussa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaati selvitystä kahdesta muustakin tapauksesta, joissa sama lahtelainen junioripelaaja oli kohdannut rasistista käytöstä jääkiekko-ottelussa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki lopulta asiassa sovintoesityksen, jonka kyseinen juniorikiekkoilija, hänen huoltajansa sekä valmentaja Sokka hyväksyivät kohtuullisena.

Jääkiekkoliitto hylkäsi esityksen ja siirsi asian hoitamisen asianajotoimistolle.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esitti, että Jääkiekkoliiton olisi pyydettävä anteeksi, korjattava käytäntöjä ja maksettava korvauksia syrjinnästä junioripelaajalle ja kielletyistä vastatoimista juniorivalmentajalle.

Näin Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen vastasi Yle Urheilun kysymyksiin sähköpostitse.

Jääkiekkoliitto on Yle Urheilun tietojen mukaan hylännyt yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoesityksen, joka liittyy juniorijääkiekkopeleissä epäiltyihin ja ilmitulleisiin rasismitapauksiin. Missä tällä hetkellä asian suhteen mennään?

– Selvitimme tapauksen perusteellisesti ja emme ole löytäneet näyttöä sille, että kyseisessä pelissä olisi syyllistytty toisen pelaajan toimesta rasistiseen solvaukseen. Kumpikaan ottelun erotuomareista ei kertomansa ja asiassa laatimiensa selvitysten mukaan kuullut väitettyä toiseen pelaajaan kohdistettua rasistista solvausta. Tapauksessa on siis vain kahden nuoren pelaajan sana sanaa vastaan.

– Yleisten oikeusperiaatteiden mukaan tällaisessa tilanteessa ei luonnollisestikaan voi määrätä kurinpitoseuraamuksia rasistisesta solvauksesta. On tärkeää tiedostaa, että myös toinen osapuoli tässä tapauksessa on lapsi, jonka oikeusturvan tulee myös toteutua.

– Jos selvityksemme perusteella olisi pystytty osoittamaan asian tapahtuneen, niin olisimme ehdottomasti ryhtyneet sen mukaisiin toimenpiteisiin.

– Yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemän sovintoesityksen jälkeen teimme asiassa oman sovintoesityksemme ja ilmoitimme että olemme edelleen valmis keskustelemaan asian sovinnollisesta ratkaisusta. Toivomme siis, että osapuolten välinen keskustelu asiassa jatkuisi.

Miksi hylkäsitte tämän yhdenvertaisuusvaltuutetun esittämän sovintoesityksen? Mikä sen ehdoissa vaikutti päätökseenne?

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu lähti sovintoesityksessään siitä, että Jääkiekkoliitto on toiminnassaan rikkonut yhdenvertaisuuslain 13 §:n mukaista välillisen syrjinnän kieltoa sekä lain 16 §:ssä säädettyä kiellettyjen vastatoimien kieltoa.

– Urheilun oikeusturvalautakunta oli puolestaan omassa asiaa koskevassa päätöksessään todennut, ettei tässä tapauksessa yhdenvertaisuuslain ja sitä koskevan ratkaisukäytännön sisällön ole osoitettu olevan yksiselitteinen ja riidatonta sillä tavoin, että joukkueen valmentajalle määrättyä kurinpitoseuraamusta voitaisiin pitää yhdenvertaisuuslain vastaisena.

– Pyysimme näin ollen ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan puolestamme, onko toimintamme ollut yhdenvertaisuuslain vastaista. Asiantuntijoiden arvion lopputulos oli, ettei Jääkiekkoliitto ole rikkonut yhdenvertaisuuslakia.

Jääkiekkoliitto kertoi Ylelle, että liitto oli antanut asiassa oman sovintoesityksen asiaan ja olitte halukkaita asian sovittelemaan. Mitä teidän ehdotuksenne sisälsi?

– Jääkiekkoliitto pyytää pelaajalta anteeksi siitä, ettei häntä ole kuultu henkilökohtaisesti kurinpitoprosessissa, jossa on tutkittu häntä koskenutta epäiltyä rasistista solvausta ottelussa

– Jääkiekkoliitto pahoittelee sitä, että ottelun tuomaritoiminnassa on ollut puutteita.

– Jääkiekkoliitto sitoutuu lisäämään ohjeistusta ja koulutusta tuomareille epäillyistä syrjintätilanteista. Jääkiekkoliitto sitoutuu arvioimaan kurinpitojärjestelmänsä kehittämistarpeita.

Poikkesiko ehdotuksenne selvästi yhdenvertaisuusvaltuutetun esityksestä?

– Keskeisin ero on se, että koska Jääkiekkoliitto ei ole toiminut yhdenvertaisuuslain vastaisesti, emme katso olevan perusteltua ja oikeudenmukaista, että Jääkiekkoliitto maksaisi asiassa vahingonkorvauksia.

Jääkiekkoliitto on vedonnut tässä tapauksessa aiemmin kilpailusääntöihinsä. Mikä teidän mielestänne tekee tästä tapauksesta ongelmallisen?

– Periaatteellisin ja merkittävin kysymys tässä asiassa on se, miten yhdenvertaisuuslainsäädäntöä tulee soveltaa ja mihin se velvoittaa urheilun piirissä toimivia organisaatiota. Kuten aiemmin totesimme, tästä asiasta on yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja asiantuntijoilla erilaisia näkemyksiä.

– Niin jääkiekko kuin kaikki muutkin urheilun toimijat haluavat varmasti toimia yhdenvertaisuusasioissa oikein.

– Sekä urheilun piirissä toimivien että kaikkien muidenkin yhdistysten kannalta olisi tärkeää, että yhdenvertaisuuslainsäädännön ja yhdistysoikeuden välillä ei olisi ristiriitaa ja että kaikille olisi selvää, miten eri tilanteissa tulee toimia. Tästä tarvitaan lisää yhteistä keskustelua.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun sovintoehdotuksen ehdoissa oli mainittu sekä anteeksipyyntö että rahallinen korvaus. Kun katsotaan ensimmäisenä mainittua ehtoa, oliko tuo anteeksipyyntö asiassa osallisena oleville pelaajalle ja valmentajalle teidän mielestänne liikaa?

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei esityksessään yksilöinyt millaisesta anteeksipyynnöstä olisi kyse.

– Omaan tarkempaan sovintoehdotukseemme siis sisältyy anteeksipyyntö siitä, ettei pelaajaa ole kuultu henkilökohtaisesti kurinpitoprosessissa, jossa on tutkittu häntä koskenutta epäiltyä rasistista solvausta.

Maallikon silmissä tämä koko tilanne näyttää varmasti hieman erikoiselta. Miten ajattelette tämän vaikuttavan Jääkiekkoliiton imagoon?

– Ymmärrämme, että tilanne näyttäytyy erikoiselta ja sillä on varmasti vaikutusta Jääkiekkoliiton imagoon. Toisaalta meillä on myös vastuu toimia sääntöjemme mukaisesti kaikissa asioissa ja sitä kautta varmistaa yhdenvertainen kohtelu kaikille osapuolille kurinpitotapauksissa.

Miten teidän mielestänne Jääkiekkoliiton pitäisi puuttua rasistiseen huuteluun tapahtumissaan?

– Jääkiekkoliitolla on nollatoleranssi syrjintää kohtaan. Jääkiekkoliiton voimassa olevat kilpailusäännöt edellyttävätkin liiton jäsenten sekä heidän jäsentensä sitoutumista syrjinnän vastaisen toimintaan.

– Lisäksi jäällä tapahtuvassa toimissaan pelaajat ovat sitoutuneet noudattamaan jäällä olevaa pelaajaa koskevaa asianmukaista toimintatapaa, josta on säädetty Jääkiekkoliiton kilpailusäännöissä.

– Olemme täsmentäneet olemassa olevia syrjivän käytöksen toimintaohjeita välittömästi ottelun tapahtumien jälkeen. Tuomareille, joukkueille ja toimitsijoille koostetut syrjivän käytöksen toimintaohjeet antavat valmiit toimintamallit puuttua pelitapahtuman aikana katsomossa tai kaukalossa tapahtuvaan syrjivään käytökseen ja samalla ne varmistavat, että ottelut saadaan pelattua läpi. Ohjeet sisältyvät jatkossa muun muassa joukkueenjohtaja- ja tuomarikoulutuksiin.

Miten Jääkiekkoliitto voi teidän mielestänne jatkossa ehkäistä sitä, ettei näitä tapauksia tulisi jatkossa?

– Keskeistä on pitkäjänteinen kasvatuksellinen työ kaikenpuolisen epäasiallisen käyttäytymisen poiskitkemiseksi koko suomalaisesta yhteiskunnasta. Jääkiekkoliitto ja sen seurat ovat sitoutuneita tekemään oman merkittävän osansa tässä asiassa ja mm. heti tulevan kauden aluksi tulemme yhdessä seurojen kanssa toteuttamaan uusia toimenpiteitä. Toimenpiteitä tässä asiassa tarvitaan luonnollisesti kaikilta yhteiskuntaelämän toimijoilta, ei pelkästään Jääkiekkoliitolta.

Jääkiekkoliitto on kirjannut sivuilleen julkisesti arvojensa osalta näin:
Jääkiekkoperheen yhteiset arvot ovat kunnioitus, yhteisöllisyys, hauskuus ja erinomaisuuden tavoittelu. Kunnioitus näkyy kaikessa toiminnassa kentällä ja sen ulkopuolella, onpa sitten kyse vastustajan kunnioittamisesta tai yhteisten sääntöjen noudattamisesta.

Miten nämä arvot näyttäytyvät mielestänne tähän tapaukseen liittyen?

– Koska selvitystemme perusteella emme tiedä, mitä asiassa kahden pelaajan välillä käytännössä tapahtui, on tämän yksittäisen tapauksen yksityiskohtainen arviointi vaikeaa. Yleisemmällä tasolla voi todeta, että meillä on edelleen paljon tehtävää arvojemme toteutumisessa arjen jääkiekkotoiminnassa. Tahtotilamme ja linjauksemme ovat kirkkaat, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä, jotta ne toteutuisivat kaikissa tilanteissa. Tästä muutostarpeesta keskustelimme viimeksi viime viikonloppuna Jääkiekkoliiton liittovaltuuston kokouksessa.