• 30 maaliskuun, 2023

“Ihmeitä näköjään tapahtuu”, sanoo professori, kun muistisairaiden aivoja pesevä laite sai puuttuvat rahat – nyt se voidaan hankkia Suomeen


Laitteesta odotetaan läpimurtoa muistisairauksien hoitoon. Fokusoitua ultraääntä käyttävällä laitteella voidaan lääkitä aivoja tehokkaammin ja pestä niistä pois kuona-aineita.

Vesa Kiviniemi, taustalla tietokoneen näyttö.

Vesa Kiviniemi iloitsee siitä, että FUS-laite nostaa oululaisen osaamisen ja mahdollisuuudet aivosairauksien hoidossa vähintäänkin Pohjoismaiden kärkeen. Kiviniemi on kuvattu työhuoneessaan tammikuussa 2023. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Oulun yliopisto on saanut Suomen Kulttuurirahastolta 700 000 euron lahjoituksen fokusoitua ultraääntä käyttävän FUS-tutkimuslaitteen hankintaan. Laite mahdollistaa täsmähoitojen tutkimisen ja voi olla ratkaiseva askel parantavien hoitojen kehittämisessä esimerkiksi Alzheimerin tautiin, aivolymfoomaan ja epilepsiaan.

Vielä tammikuussa laitteen hankintasummasta puuttui yli puoli miljoonaa euroa. Toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta kertoo, että laitehankinta nostaa Oulun vähintäänkin pohjoismaisessa vertailussa aivan omaan kategoriaan aivosairauksien hoidossa.

– Ihmeitä näköjään tapahtuu.

Torontossa tehdyissä kokeissa aivopesurin avulla on pystytty palauttamaan hiiren muisti ensimmäisenä maailmassa. Kiviniemen mukaan vie kuitenkin jonkin aikaa, ennen kuin hoitotutkimuksia ihmisillä voidaan alkaa Oulussa tehdä.

Kullervo Hynysen ryhmä on osoittanut jo monessa artikkelissa, että aivoveriesteen hetkellinen avaaminen on täysin turvallista, Kiviniemi sanoo.

Oulussa aivoveriestettä on hetkellisesti avattu valtimon sisäisellä tekniikalla vuodesta 2007 asti.

– Saatamme jatkossa olla ainoa keskus maailmassa, jossa molemmat hoidot onnistuvat ihmisellä turvallisesti.

FUS-laitteen avulla aivoverieste voidaan hetkellisesti avata ja saada aivoihin perille lääkettä jopa satakertainen määrä. Samalla aivoista voidaan pestä pois sinne kertyneitä kuona-aineita, joilla on yhteys muistisairauksien syntyyn.

Lisää: Suomalaistutkimus on avaamassa muistisairauksien viimeiset mysteerit – aivopesurin tuoma läpimurto on enää rahasta kiinni

Rahoituspuolella ratkaistavia asioita ovat muun muassa huolto- ja käyttökustannuksiin tarvittavat rahat. Aivopesurin hankintarahat ovat Kulttuurirahaston lahjoituksen jälkeen kasassa. Muita merkittäviä lahjoittajia ovat yrittäjä-sijoittaja Jorma J. Takanen sekä Riitta ja Jorma Takasen säätiö. Lahjoittajissa on mukana myös yli 300 yksityistä ihmistä sekä joukko yrityksiä ja yhteisöjä.

Näiden lahjoitusten kokonaissumma on noin 2,2 miljoonaa euroa.

– Monen lahjoittajan oma tai läheisen sairaus on perusteena tietyn tutkimusalan rahoittamiseen. Kulttuurirahastolla on useita nimikkorahastoja, joista varoja tulee ohjata Alzheimerin taudin, muiden aivoperäisten sairauksien sekä neurologisten sairauksien tutkimiseen, kertoo Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Hanna Hiidenpalo.

Aivopesurin saaminen potilaskäyttöön vie vielä vuosia

Professori Vesa Kiviniemi saa tasaisesti potilailta, omaisilta ja kollegoilta kysymyksiä siitä, milloin aivojen peseminen olisi käytännössä mahdollista.

– Tavallisten potilaiden kohdalla puhutaan vielä vuosista. Parin vuoden sisällä tiedämme paremmin, mitä koneella voi tehdä ja miten hoito kannattaa tehdä, hän sanoo.

Matka kohti kliinistä hoitoa etenee hitaasti. Torontossa aivojen pesemistä tutkiva Kullervo Hynysen tutkimusryhmä on Kiviniemen mukaan vuosia edellä Oulun tutkimustasoa. FUS-laitehankinta mahdollistaa todellisen kliinisen yhteistyön Hynysen kanssa.

Vaikka lahjoituksia on tullut, resurssipuheelle on tarvetta edelleen. Kiviniemi nostaa esiin sekä Pohteen että lääketieteellisen tiedekunnan niukan rahatilanteen. Jotta laitteen käyttöönotto onnistuu, tarvitaan rahan lisäksi käsipareja.

Toiminnallisen neurokuvantamisen professorin Vesa Kiviniemen mukaan rahoituksen epävarmuus ja sirpaleisuus turhauttaa toisinaan. Video on julkaistu 30. tammikuuta.

Kiviniemi tuntee vastuunkin painavan: pian pitäisi saada jotain todella näkyvää aikaiseksi.

– Joskus tulee elämässä hetkiä, joissa ei saa epäröidä, vaan pitää sukeltaa – jos ei pää, niin ainakin jalat edellä. Nyt on annettava palaa, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella perjantaihin kello 23 asti.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *