• 1 elokuun, 2023

Huuhdotko jogurttipurkit vedellä ennen kierrättämistä? Ei kannattaisi, sillä se voi tukkia viemärin


Kotitalouksilla on petrattavaa viemärietiketin kanssa. Etenkin rasvaa päätyy yhä liikaa viemäriin.

Rasva aiheuttaa viemäriverkostossa toistuvasti ongelmia. Kuopion Vedellä on herännyt epäily, että pakkausten kierrättäminen olisi lisännyt rasvan päätymistä jäteveteen.

Rautaniemi, Savolanniemi, Pirtti, lähes koko Saaristokaupunki.

Kuopion Veden verkostopäällikkö Jani Koski osoittaa kartalta Kuopion asuinalueita, joiden jätevedessä on havaittu aiempaa enemmän rasvaa.

– Meillä on pientalovaltaisia asuinalueita, missä rasvan määrä viemäriverkostossa on lisääntynyt huomattavasti, Koski sanoo.

Syytä rasvakuormituksen taustalla ei varmuudella tiedetä, mutta Kuopion Vedellä on pohdittu, voisiko yksi selitys olla jätteiden kierrätys.

Kierrätysohjeet neuvovat huuhtelemaan

Jätteiden kierrätys on tuonut mukanaan sen, että iso osa elintarvikepakkauksista huuhdellaan ennen lajittelua: jogurttipurkit, maitotölkit, säilyketölkit ja monet lihapakkaukset.

– Isänä tiedän, että se jogurttipurkki saattaa olla vain puoliksi syöty. Moni huuhtoo sen purkin ajattelematta, että mukana kulkeutuu viemäriin valtava määrä rasvaa, Jani Koski sanoo.

Viemäriin päätyessään rasva kovettuu ja tarttuu helposti viemärin seinämiin. Pahimmassa tapauksessa viemäri tukkeutuu.

Kuopion alueella viemäritukoksia ilmenee parikymmentä kertaa vuodessa. Lähes kaikissa tukoksissa ainakin yksi syy on rasva.

– Tukoksia olisi huomattavasti enemmän, ellemme ehkäisisi niitä ennalta. Näemme järjestelmästä, jos jonkun viemärin kapasiteetti heikkenee, Koski kertoo.

Silmälasipäinen mies seisoo jätevedenpuhdistamon alueella ja katsoo sivulle.

Kuopion Veden verkostopäällikkö Jani Koski kertoo, että viemäreiden ylimääräisestä puhdistamisesta aiheutuu kuluja ja se näkyy kuluttajan vesilaskussa. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Helsingissä tunnistettu viemäreiden vaaranpaikat

Varmaa näyttöä ei ole, että nimenomaan kierrätys olisi lisännyt rasvan määrää jätevesissä, ei ole.

Joensuun Veden käyttömestari Riitta Paganus kertoo, ettei kierrätyksen yleistyminen näytä lisänneen rasvan määrää ainakaan merkittävästi.

– Rasvamääritykset eivät kuulu Kuhasalon jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailuun ja niitä tehdään vain satunnaisesti. Mutta rasvakaivoissa ei ole havaittu rasvan määrän lisääntyneen, Paganus kertoo.

Myös Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) verkostopäällikkö Tuomas Turunen kertoo, ettei rasvatukosten määrä ole lisääntynyt viime vuosina.

Helsingin seudulla on tosin opittu tunnistamaan viemäriosuudet, joihin rasva pääsee kertymään, ja putket on saatu pidettyä puhtaana säännöllisen pesun avulla.

Rotta-ansa viemärissä.

Viemäriin kaadettu rasva houkuttelee rottia. Varkaudessa rottia on pyydystetty jätevesiverkostosta ansojen avulla. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Kinkkurasvat osataan jo hävittää oikein

Rasvan aiheuttamat ongelmat ovat siis tuttuja vesihuoltoyhtiöille. Myös se tunnistetaan, että kotitalouksilla on yhä petrattavaa viemärietiketissä eli siinä, mitä viemäriin saa panna ja mitä ei.

– Kinkkurasva ei enää oikeastaan ole ongelma, mutta näkisin, että myös lajittelun ja kierrättämisen osalta tarvittaisiin valistuskampanja, verkostopäällikkö Jani Koski sanoo.

Askelia tähän suuntaan on jo otettu.

HSY on esimerkiksi laatinut videoita siitä, miten erilaiset kokkausrasvat tulisi lajitella: esimerkiksi rasvainen paistinpannu tulee pyyhkäistä ennen tiskaamista talouspaperilla, ja fetajuuston ja säilykkeiden öljymarinadin voi hyödyntää ruonlaitossa.

Mutta mitä sille jogurttipurkille pitäisi tehdä?

– Näin vesiyhtiön näkökulmasta sanon, että ei huuhdella vedellä vaan pyyhkäistään sekin talouspaperilla, Koski sanoo.

Mitä ajatuksia uutinen herätti? Aiheesta voi keskustella 2.8.2023 kello 23 saakka.



Source link

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *