Hän ei ole itsevaltias, Nato-päätöksiä ollut tekemässä runsas määrä muitakin poliitikkoja

Helsingin Sanomien jutussa joukko ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykyisiä ja entisiä vaikuttajia kritisoivat presidentti Sauli Niinistön toimintaa.

Arvostelijoiden mukaan Niinistö yritti vuosien ajan jarruttaa Suomen lähentymistä Natoon ja Yhdysvaltoihin. Hän olisi muun muassa suhtautunut torjuvasti tiettyihin sotaharjoituksiin. Syynä on ollut ylivarovaisuus Venäjän suhteen.

Ulkopoliittisen Instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoo, että kritiikki tehtyjä päätöksiä kohtaan kuuluu demokratiaan.

– Kun aloitamme uuden aikakauden, on hyvä tarkastella lähimenneisyyttä, ja miettiä olisiko jotain voinut tehdä toisin. Kun Niinistön kausi lähenee loppuaan, hänen perinnöstään tehdään myös yhteenvetoa. Onnistumisista ja epäonnistumisista. Tämä on normaalia, kun pitkä valtakausi päättyy.

Vanhanen toteaa, että kritiikin aiheellisuus riippuu sen esittäjästä.

– Jos joku on kannattanut Nato-jäsenyyttä voimakkaasti, mikään muu kuin Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole näyttänyt riittävältä vaan jarruttelulta. Kyse voi olla myös huolellisesta ja pragmaattisesta arvioinnista sen suhteen, mikä toimintalinja on missäkin tilanteessa paras.

Niinistön mielestä hän on noudattanut päätöksissään huolellisuutta ja perusteltua varovaisuutta.

Vanhasen mukaan käytännössä Suomi on vuoden 2014 eli Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kuitenkin määrätietoisesti kehittänyt puolustusyhteistyötään sekä Naton että kahdenvälisesti Nato-maiden kanssa.

– Kyllä Suomi silloin lähti aika määrätietoisesti ajamaan itseään lähelle Natoa ja Nato-kumppaneita, Yhdysvaltoja, Britanniaa ja Ranskaa. Kaikkia yhteistyön muotoja tiivistettiin siihen pisteeseen, että jos Suomi olisi joutunut turvautumaan sotilaalliseen apuun, sille oli luotu pohja. Tässä mielessä Suomi ei jarrutellut sitä integraatiota länteen.

Avaa kuvien katselu

Suomi pyrki välttämään arvovaltakiistoja Venäjän kanssa

Suomi on toki historiallisista syistä noudattanut idän suhteissa ja länteen integroitumisessa tiettyä varovaisuutta ja tasapainoilua, Vanhanen myöntää.

– En kuitenkaan sanoisi, että on myötäilty Venäjää. On haettu eleetöntä integraatiota, joka ei pakottaisi Venäjää reagoimaan ja muodostuisi arvovaltakiistaksi Suomen ja Venäjän välille. Tällainen epäpoliittinen tapa kehittää länsi-integraatioita ja Nato-suhdetta oli luonteenomaista Suomen linjalle vuosina 2014–2022 ennen kuin haettiin Natoon.

Tässä vaikuttaa pitkä poliittinen kulttuuri, jossa pyrittiin ennakoimaan Venäjän näkemyksiä ja toimintaa.

– Tämä on pitänyt sisällään sen, että Suomi on aika tarkkaan katsonut, mikä asia voisi aiheuttaa Venäjässä reaktion. Sitä ei voi kiistää, että Suomessa pyrittiin myös pitkälle ennakoimaan, miten Venäjä reagoisi Suomen toimiin. Voi esittää kysymyksen, mikä on ollut tarpeen ja mikä ei.

Vanhasen mukaan Suomi on pyrkinyt osallistumaan sellaisiin sotaharjoituksiin, joiden se on kokenut olevan aidosti hyödyllisiä Suomen turvallisuuspolitiikalle ja pyrkinyt välttämään niitä, joissa olisi viestitty jotain Venäjän suuntaan.

– Tämä tulee muuttumaan nyt, kun olemme osa sotilasliittoa. Emme voi harrastaa enää näin tiukkaa syynäämistä.

Ilmapiiri ei ollut aiemmin suopea Nato-jäsenyyden ajamiselle

Presidentti Niinistöä kritisoidaan myös HS:n jutussa siitä, että hänen jarrutuksensa takia Suomen Nato-optiota ei lunastettu aiemmin.

Tutkija Vanhasen mukaan Suomen mielipide- ja toimintaympäristö ei ole ollut kovin suopea Nato-jäsenyyden edistämiselle.

Hän huomauttaa, ettei Suomessa ollut laajaa kannatusta Nato-jäsenyydelle ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.

– Siinä ilmapiirissä Nato-jäsenyyden ajaminen olisi voinut olla hankalaa. Niinistö on ollut poliittisena vallankäyttäjänä yhteenkokoava toimija. Hän on yrittänyt rakentaa laajaa yhteisymmärrystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ympärille. Silloin kun asiat pysyvät omissa käsissä on myös helpompi tehdä tarvittaessa linjanmuutoksia.

Kansan mielipide jäsenyydestä ehtikin muuttua ennen poliitikkoja, Vanhanen toteaa.

Niinistö sanoo lehdelle, ettei hän pitänyt Nato-jäsenyyttä aiemmin välttämättömänä, koska Suomi ei ollut tilanteessa, jossa se olisi ollut pakollista turvallisuuden takia.

Nato-optio toimi sekä kannattajille että vastustajille

Vanhasen mukaan Suomen Nato-optiota on käytetty keinona sekä edistää Nato-jäsenyyttä että suitsia sitä.

– Se on toiminut kompromissi ratkaisuna sekä Naton kannattajille että vastustajille. Molemmat ovat voineet nähdä Suomen linjassa itselleen sopivia asioita. On tehty politiikka, joka ei ainakaan sulje pois Natoon liittymistä tarvittaessa.

Vanhanen sanoo, että kritiikistä huolimatta on katsottava kokonaiskuvaa. Hän muistuttaa, että Suomi pääsi lopulta Natoon ennätysajassa vielä aikana, jolloin Euroopassa soditaan. Vanhasen mielestä valittu linja on ollut onnistunut.

– Ei pidä kuitenkaan tuudittautua siihen, että teimme kaiken hyvin ja tämä oli lopulta vain Suomesta kiinni. Sitten kun hakemus oli jätetty, se ei enää ollut täysin Suomen käsissä, vaikka olemme integroituneet ja rakentaneet yhteensopivuutta Naton kanssa 25 vuotta määrätietoisesti.

– Emme tienneet, miten muut maat suhtautuvat asiaan ja hyväksytäänkö meitä lopulta jäseneksi.

Suomen Nato-prosessin aikana Unkari ja Turkki jarruttivatkin Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hyväksymistä ja esittivät ehtoja. Ruotsi ei ole jäsen vieläkään.

– Jos Natoon ryhdytään pyrkimään, se tehdään huolellisesti. Koska Natoon voi hakea vain kerran. Jos Suomi olisi epäonnistunut, Venäjä olisi tulkinnut sen niin, että Suomella ei ole turvatakuita länneltä. Suomi olisi ollut vapaata riistaa.

Presidentti Niinistö ei ole itsevaltias

Helsingin Sanomat kertoo, että arvostelua esittävät nimettömät ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisäpiiriläiset ovat sotilaita, virkamiehiä, poliitikkoja ja asiantuntijoita.

Henri Vanhanen toteaa, että on iso ero olla katsomossa kommentoimassa päätöksiä kuin tekemässä niitä.

– On helppo sanoa, miten olisi pitänyt toimia. Poliittinen päättäjä joutuu kuitenkin kantamaan vastuun päätösten seurauksista. Varmasti Niinistölle on ollut myös tärkeää se, että jos päätös tehdään, kansa ja eduskunta seisoo sen takana. Jos tulee jälkikäteen ikäviä seurauksia, ei sitten sanota: tämä on teidän syy.

Vanhasen mielestä Niinistö ei ole ollut isoin este Suomen Nato-jäsenyydelle vaan eduskunnassa ei ole ollut halua viedä asiaa eteenpäin tai sitä on vastustettu.

Hän muistuttaa, että Niinistö ei ole päättänyt näistä asioista itsevaltiaan tavoin vaan Natoon ja Yhdysvaltoihin liittyviä päätöksiä on ollut mukana tekemässä hänen kahden presidenttikautensa aikana runsas määrä muitakin poliitikkoja.

Suomen ulkopolitiikkaa kun johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Näin presidentti Niinistö kertoi Nato-kannastaan vuonna 2018 vaalitentissä.