- 14 maaliskuun, 2023
Asiantuntija ennakoi, millainen Ukrainan keväthyökkäyksestä tulee – myös kauhuskenaario mahdollinen
Sotaa käyvän Ukrainan suurimpia salaisuuksia on sen kyky kouluttaa ja ottaa käyttöön uusia sotajoukkoja, arvioi Ylen haastattelussa Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Ukraina on onnistunut melko hyvin pitämään salassa todelliset miestappionsa. On kuitenkin ilmeistä, että sodan alussa rintamalle menneistä koulutetuista ja kokeneista sotilaista valtaosa on jo kaatunut tai haavoittunut. Tässä vaiheessa Ukraina sotii yhä enemmän reserviläisvoimin, Käihkö toteaa.
Jotta Ukraina saisi sodasta siedettävän lopputuloksen, on sen kyettävä valtaamaan takaisin ainakin osa Venäjän miehittämästä alueesta. Ukrainan johto on myös puhunut keväällä alkavasta iskusta.
Käihköllä ei ole tietoa, millaista reserviä Ukraina on onnistunut keräämään, mutta hänen mukaansa hyökkäyksestä on turha haaveilla, jos reserviä ei ole olemassa.
– Oletus on se, että reservejä on, sillä tämä hyökkäys, jota ukrainalaiset viime viikonloppunakin lupasivat, vaatii reservejä. Jos niitä ei ole, hyökkäyksen onnistumismahdollisuudet heikkenevät huomattavasti, Käihkö analysoi.
Ukraina on saamassa kevään aikana merkittävän määrän materiaaliapua. Olennaista on uuden miesvoiman kokoon saaminen ja kouluttaminen.
Käihkö miettii, missä määrin Venäjän suuri ja kuukausia kestänyt hyökkäys Bahmutissa sitoo ukrainalaisia joukkoja. Pystyykö Ukraina kierrättämään joukkoja etulinjassa ja välillä vetämään väsyneitä miehiä lepoon ja koulutukseen?
Venäjän yksi tavoite Bahmutissa lieneekin kuluttaa ja väsyttää Ukrainan armeijaa, ettei se kykene lepuuttamaan joukkojaan. Samalla ukrainalaiset käyttävät ammuksia ja kuluttavat sotamateriaalia. Käihkö muistuttaa, että samankaltaisia kulutustaisteluita käydään muuallakin rintamalinjan varrella.
Varaa vain yhteen hyökkäykseen
Ilmari Käihkö uskoo, että Ukraina pystyy kevään aikana tekemään hyökkäyksen. Siitä tuskin kuitenkaan tulee samanlainen pikavoitto, mitä Ukraina saavutti syksyllä Harkovassa ja Hersonissa.
Harkovassa venäläisillä ei yksinkertaisesti ollut joukkoja riittävästi, jotta he olisivat kyenneet puolustautumaan, ja Hersonissa he olivat joen väärällä puolella, mikä vaikeutti joukkojen huoltoa.
Nyt tilanne on toisenlainen, sillä Venäjä on saanut lisää miesvoimaa liikekannallepanojen kautta. Lisäksi Venäjä on varautunut Ukrainan hyökkäykseen ja sillä on edelleen materiaaliylivoima erityisesti tykistössä, Käihkö sanoo.
Hän ennakoi, että Ukraina voi joutua tekemään useita hyökkäyksiä, joissa testataan venäläisten rintaman pitävyyttä ennen kuin läpimurto saadaan aikaan. Kaiken kaikkiaan rintaman siirtäminen voi kestää aiempaa kauemmin ja tulla Ukrainalle kalliiksi, hän varoittaa.
Pahin vaihtoehto
Ilmari Käihkö arvostelee kovin sanoin Ukrainalle annettavaa aseapua ja yleensä lännen reagointia Venäjän aloittamaan sotaan.
Hänen mukaansa apua on annettu jälkijättöisesti, eli vasta sen jälkeen, kun sen tarpeeseen on havahduttu. Avun perille saanti on kestänyt kuukausia siitä, kun päätös aputoimituksista on tehty.
Keskeisintä apua Ukrainalle olisi juuri nyt tykistöammukset, joista on huutava pula. Käihkö muistuttaa, että jo viime keväänä voitiin todeta, että sota tulee kestämään pitkään. Silti päätöksiä riittävästä kranaattituotannosta ei ole tehty vieläkään.
Hän esittää, että Ukrainaa alettaisiin tukea ennakoivasti.
– Se helpottaisi hirveän paljon myös Ukrainaa, jos he tietäisivät, että voisivat ottaa suurempia riskejä.
Pahin vaihtoehto Käihkön mukaan olisi se, että Ukrainan hyökkäys epäonnistuu ja sen voimat olisi kulutettu loppuun.
– Onhan sekin teoriassa mahdollista, ettei Ukrainan hyökkäys mene minnekään. Ja mitäs sen jälkeen? Jos kaikki pelimerkit on käytetty, on Ukraina aika vaikeassa tilanteessa. Ja silloin [Venäjän presidentti Vladimir] Putin olisi oikeassa, eli aika on Venäjän puolella. […] Tämä on se kauhuskenaario.
Nopeita voittoja?
Käihkön arvion mukaan Ukrainan menestyksen avain on liikesota, jossa saavutetaan edistystä mahdollisimman nopeasti ja pidetään samalla omat tappiot minimissä.
Tämä vaatii paitsi joukkojen hyvää yhteistoimintaa, myös sopivaa kalustoa. Raskaat taistelupanssarivaunut, kuten Leopardit ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä, Käihkö varoittaa.
Hänen mukaansa Ukrainan pitäisi saada lisää panssaroituja joukkojenkuljetusajoneuvoja. Vaarana on, että hyökkäävät joukot joutuvat käyttämään jopa henkilöautoja, kuten sodan alussa. Tämä lisää tappioiden riskiä, Käihkö sanoo.
Koulutetun henkilöstön saaminen on myös olennaista. Käihkö kuvaa länsimaissa tapahtuvaa ukrainalaisjoukkojen koulutusta ”aneemiseksi”.
Hän sanoo kaikesta huolimatta olevansa ”varovaisen toiveikas” sen suhteen, että Ukraina pääsee keväthyökkäyksessään etenemään.
– Mutta riittäkö se siihen, että sota loppuu tänä vuonna, aika näyttää.
Ylen Uutispodcastissa pohdittiin 13.3., miksi Venäjä ja Ukraina uhraavat joukkojaan juuri Bahmutissa.
